Nuori on oman elämänsä tärkein osapuoli 29.01.2020 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) SOKU2- Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää- hankkeessa on kehitetty haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien nuorten aikuisten työ- ja toimintakykyä. Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin tiistaina 28.1. Kemissä. Hanketyössä on kehitetty ja kuvattu sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja ja pyritty juurruttamaan hyviä käytäntöjä osaksi palvelujärjestelmää. Hankkeessa on kehitetty palveluiden avoimuutta, seinättömyyttä ja saavutettavuutta. Yhteiskehittämiseen osallistuivat sosiaalisen kuntoutuksen toimijat, keskeiset viranomaiset ja nuoret itse. Kaamoksesta valoon Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää -hankkeen päätösseminaarissa ”Kaamoksesta valoon” esiteltiin hankkeen tuloksia, tuotoksia ja tarinoita koettuina ja tutkittuina. Tilaisuus kokosi Kemin ympärivuotisen lumilinnan päärakennukseen reilut 60 osallistujaa ja parikymmentä kuulijaa osallistui tapahtumaan verkon yli. Tilaisuuden juonsivat Tanja Wallin ja Jarkko “Jakke” Viitanen, jotka ovat olleet mukana SOKU-toiminnassa jo ensimmäisestä hankkeesta alkaen. Osaamispäällikkö Heidi Pyyny Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -ryhmästä kertasi hanketta edeltäneitä vaiheita. Hänen mukaansa sosiaalisessa kuntoutuksessa ei ole kyse vain työelämäkuntoisuudesta, vaan myös nuorten auttamisesta osaksi erilaisia yhteisöjä. Malleja on kehitetty autenttisessa tapahtumaympäristössä, ja yhdessä kehittämisen mahdollisuudet ovat parantuneet, kun toimijat ovat oppineet tuntemaan toisensa, Heidi Pyyny kertaa. Hankkeessa on ollut mukana noin sata nuorta tai nuorta aikuista Kemistä, Keminmaasta ja Sodankylästä. Projektipäällikkö Rauni Rädyn mukaan nuorten osallisuus käytännön tasolla on ollut kantava voima. Hankkeen myötä nuoria on myös valmennettu kokemusasiantuntijoiksi. He ovat osallistuneet myös mallien arviointiin. Projektin työntekijät voivat suunnitella asioita keskenään vain tiettyyn pisteeseen asti. Aito sosiaalinen kuntoutus on edellyttänyt, että mukana on ollut nuoria. Sitä elävää elämää, Rauni Räty muistuttaa. ”Luulin olevani tavallinen lapsi” Päätösseminaarin puhuttelevinta antia olivat hankkeessa mukana olleiden nuorten omat digitarinat. Mukana olivat muun muassa Jakke Viitasen Merkitystä, ”Majurin” tarina Askeleilla ammattiin ja Tanja Wallinin Elämä – yhtä soittoa. Digitaalinen tarinankerronta on hyvä menetelmä nuorten elämänhistorian ja kokemusten käsittelemiseksi. Se on keino avata ajatuksia ja suunnitelmia tulevaisuuteen. Digitarina-workshop oli osa nuorille tarjottua kokemusosaajavalmennusta. Tapahtuman juontajinakin esiintyneet Jakke Viitanen ja Tanja Wallin ovat nykyään myös kokemusasiantuntijoita. Uutta tekemisen tapaa yhteiskehittämällä Ryhmätoiminnan ja workshoppien käytännön toteutuksista Kemissä ja Sodankylässä kertoivat projektityöntekijät Kaisu Pulju ja Sari Harju Seita-säätiöstä, Satu Torvinen nuorisopsykiatrian poliklinikalta, Mikko Raappana Meriva-säätiöstä ja Emilia Vuori Pohjantähti-opistosta. Yhdessä tekemisen etuna on ollut, että eri tuen tarjoajat ovat voineet tulla nuorinensa yhteen. Etenkin ryhmätoiminta on hyötynyt tästä. Kuvassa vasemmalta Sari Harju, Kaisu Pulju, Mikko Raappana, Satu Torvinen ja Emilia Vuori Psykologi ja yliopettaja, FT Rauno Pietiläinen oli hankkeessa erityisasiantuntijan roolissa hankkeen sosiaalisen kuntoutuksen Tupa- Tulevaissuuspaja-osiossa. Rauno selvitti psykologisten tutkimusten ja konsultaation menetelmin nuorten ammatillisia intressejä ja mahdollisuuksia koulutus- ja työelämäpoluille. Lapin yliopiston yliopistonlehtorit ja tutkijat Marjo Romakkaniemi ja Kati Kataja tekivät hankkeen arvioinnin. Se tuotti tietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta ja nuorten aiikuisten ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja kokemuksia hankkeessa toteutetun uudenlaisen toimintakonseptin integroimisesta ja juurruttamisesta osaksi palvelujärjestelmän toimintaa. Projektin työntekijät ovat koonneet SOKU2-hankkeessa kehitetyt osallistavat ja yhteisölliset menetelmät helppokäyttöisiksi toimintakorteiksi. Niitä soveltaen voi suunnitella ja toteuttaa ryhmätoimintoja ja teemallisia workshoppeja. Hankkeen tuloksista kootaan myös artikkelijulkaisu, joka ilmestyy piakkoin Lapin AMKin julkaisuissa ja hankkeen verkkosivuilla. Lisätietoja Projektipäällikkö Rauni Räty, rauni.raty, p. 050 310 9356 Hankkeen verkkosivu: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/soku2/ SOKU2- Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää -hanke Hanketta koordinoi päätoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat toimineet Meriva sr Kemissä, Pohjantähtiopiston kannatusyhdistys ry Keminmaassa, Seita-Säätiö Sodankylässä ja Lapin yliopisto Rovaniemellä. Yhteistyösopimuksin hankekumppanikuntina ovat olleet Kemi, Keminmaa ja Sodankylä. Hankepaikkakunnilla on myös monia nuorten aikuisten kanssa toimivia tahoja ja yksiköitä, muun muassa etsivä nuorisotyö, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, mielenterveysasema, A-klinikka, kuntien työllisyyspalvelut, ammatilliset oppilaitokset, TE-toimistot, seurakunta, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja monet yhdistykset ja järjestöt. Ammattikorkeakoulu vastasi yhdessä Meriva SR:n, Seita-Säätiön, Pohjantähti-opiston ja Lapin yliopiston kanssa sosiaalisen kuntoutuksen työ- ja toimintamallien luomisesta, toteutuksesta, kehittämisestä ja kuvaamisesta. Hankkeen päärahoittajana oli EU:n Euroopan sosiaalirahasto ESR ja rahoittajaviranomaisena on toiminut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY. SOKU2-hanke kuuluu Euroopan Unionin EU:n Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden toimintalinjaan 5, jonka erityistavoitteena (10.1) on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. SOKU2 on ollut saumaton jatkohanke SOKU – Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen -hankkeelle.