Ikääntyneiden ryhmätoiminnalla on kokonaisvaltainen vaikutus sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Jari Päärnin Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntija -ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyö tarkastelee Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ylläpitämän ryhmätoiminnan hyvinvointivaikutuksia ikäihmisten itsensä kokemana.

Hyvinvoinnin mittaaminen on haastavaa, koska yhteneväiset kriteerit puuttuvat tai tutkimusmetodit sopivat tiettyyn osaan väestöä tai metodit tutkivat hyvinvointia yksipuolisesti. Sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat subjektiivisia käsiteitä, joihin liittyy paljon erilaisia määrittäviä tekijöitä. Mittaamisen ja määrittämisen haasteista huolimatta opinnäytetyö toi esille useita hyvinvointiin vaikuttavia asioita.

Opinnäytetyössä haastateltiin 12 yli 85-vuotiasta henkilöä, jotka olivat osallistuneet ryhmätoimintaan vähintään viisi vuotta. Haastattelujen tulokset paljastavat, että ryhmätoiminnalla on kokonaisvaltainen yleisvaikutus sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalisen hyvinvoinnin osalta ryhmätoiminta vaikuttaa yhteishengen ja keskinäisen auttamisen kokemiseen. Ryhmätoiminta rohkaisee kommunikoimaan ja edesauttaa ihmissuhteiden luomisessa ja syventämisessä. Yksinäisyys on ikääntyvän väestön haaste. Haastateltavat kokivat ryhmätoiminnan vähentävän yksinäisyyttä ja sitä kautta syrjäytymistä.

Psyykkisen hyvinvoinnin yleisvaikutuksen lisäksi ryhmän koettiin aktivoivan ja tukevan kognitiivisia toimintoja. Tutkitusti masennusta esiintyy ikäväestön keskuudessa, mutta osallistuminen ryhmätoimintaan ennaltaehkäisi masennuksen kokemista. Haastattelujen perusteella on osoitettavissa, että sosiaalinen hyvinvointi tukee psyykkistä hyvinvointia ja päinvastoin. Haastattelutulosten mukaan sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kasvu lisää myös arjen mielekkyyttä. Lisäksi arjen mielekkyys kasvaa kerhon ulkopuolisissa ihmissuhteissa ja päivärytmiikan ylläpitäjänä.

Ryhmätoimintaa kannattaa kehittää, esimerkiksi palvelumuotoilua hyväksikäyttäen tai johtajuutta tukien. Palvelumuotoilun avulla voidaan selvittää ikäihmisiltä itseltään heidän tarpeitaan. Tämän päivän trendi on tiedolla johtaminen, josta on hyötyä myös ikäihmisille suunnattujen toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiedon hyväksikäytössä on kuitenkin haasteensa, esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Lisäksi tietoturvan ja yksityisyyden suojan kysymykset on ratkaistava.

Jatkossa ryhmätoiminnassa kannattaa huomioida myös vertaistukivaikutus. Ryhmän sisäistä ilmapiiriä ei voi korostaa liikaa. Ilmapiirillä on suuri vaikutus siihen, miten ryhmäläiset rohkaistuvat kommunikoimaan ja kertomaan omista asioistaan. Yhteiskunnallisesti tulkittuna uusilla hyvinvointialueilla ja järjestöillä olisi nyt hyvät mahdollisuudet laajamittaiseen yhteistyöhön. Yhteistyön kautta voidaan vastata ikääntyvän väestön moninaisiin tarpeisiin, yhdenvertaisuus huomioiden.

Opinnäytetyöstä kerrytettyä tietoa voidaan soveltaa suunnitellessa ja toteutettaessa sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia ryhmätoimintoja. Opinnäytetyössä kerrytetyllä tiedolla on yhteys toimijoihin, jotka operoivat erityisesti ikäväestön kanssa. Vanhustyön keskusliitolle tulokset antavat tärkeää tietoa Senioritoiminnan ryhmätoiminnan hyvinvointivaikutuksista.

Lisätiedot:
Jari Päärni, jari.paarni(at)gmail.com