Suomalaisesta kiertotalouden mallista kehitetään vientituote 09.04.2018 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) Kemi-Tornion teollisuuskeskittymä antaa kansainvälisen esimerkin. Kemin Digipoliksen luotsaama Kiertotalouskeskus aloitti valtakunnallisen ekoteollisuuspuistojen verkoston luomisen Helsingissä Sitran isännöimässä työpajassa, joka veti pariinsa alan suomalaiset huippuosaajat. – Seuraavan vuoden aikana työpajoja tullaan järjestämään kymmenkunta ympäri Suomea. Tavoitteena on Kemi-Tornion talousalueen menestyksekkään teollisten symbioosien mallin hyödyntäminen valtakunnallisesti sekä suomalaisen kiertotalouden mallin kehittäminen kansainväliseksi vientituotteeksi, kertoo Kiertotalouskeskuksen vetäjä Kari Poikela. Forssalaisen Envor Groupin yrittäjä Mika Laine korosti, että matka kansainväliseksi vientituotteeksi on pitkä ja vaatii keskittymistä olennaiseen: vakavasti otettava teollisuuden kiertotalous ei ole mahdollista joka kunnassa tai kaupungissa. – Pitää huomioida, että joka paikkaan ei voi syntyä ekoteollisuuspuistoa. Ekoteollisuuspuistot syntyvät joko ison teollisen toimijan tai asutuskeskittymän ympärille. Lisäksi pitää muistaa, että kiertotalous on laaja käsite, jossa teollisuuteen liittyvä materiaalitalous on vain yksi osa. Materiaalitalous on aina suurten massojen toimintaa, mikä vaatii suuret investoinnit: tehokkuutta ja liiketoiminnallista näkökulmaa ei voi olla ilman suuria massoja, totesi Laine. Oman näkökulmansa keskusteluun toi Turku Science Parkin liiketoiminnan kehityspäällikkö, kemianalan tohtori Linda Fröberg-Niemi, joka korosti Laineen tapaan liiketoiminnallista näkökulmaa. Fröberg-Niemi kannusti ekoteollisuuspuistoja ja teollisuutta yhteistyöhön paikallisten korkeakoulujen ja niistä versoneiden yritysten kanssa. Tästä on kahden yliopiston Turussa erittäin hyvää kokemusta. – Haluan muuttaa käsitystä, jonka mukaan tutkija ei menesty yrittäjänä. Tilanne on monesti kokonaan toinen, sillä yrittäjyydessä ja tutkijan tehtävässä vaaditaan hyvin paljon samoja asioita. Tutkijan ja yrittäjän pitää aina hankkia toiminnalleen rahoitus, mikä tietenkin vaatii pohjaksi substanssiosaamista. Lisäksi sekä yrittäjyydessä että tutkimuksessa vaaditaan draivia tulosten saavuttamiseksi. Esimerkiksi Turku Science Parkin operoimassa Smart Chemistry Parkissa, joka on kierto- ja biotalouden innovaatioalusta, on joukko kemianalan akateemisen koulutuksen saaneiden ihmisten perustamia asiantuntijayrityksiä, jotka tuovat ratkaisuja bio- ja kiertotalouden todentumiseen, totesi Fröberg-Niemi. Kemi-Tornio on malliesimerkki ja edelläkävijä Kemi-Tornion talousalue ei ole valikoitunut ekoteollisuuspuistojen mallialueeksi sattumalta, sillä Meri-Lapissa sijaitsee kansainvälisesti huomattava raskaan teollisuuden keskittymä hyvin pienellä 25 kilometrin alueella. Sitran johdolla Suomelle laadittiin viime vuonna maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot. Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina ja ydintoimijoina ovat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. – Osaamiskeskuksen perustaminen on looginen jatko Digipoliksen työlle kiertotalouden edistämisessä. Digipoliksen teollisen kiertotalouden asiantuntijatiimi on keskuksen käytössä. Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Kemin kaupunki haluaa vauhdittaa Kemin Digipolis Oy:n viime vuosien menestyksellistä kiertotalouden kehitystyötä sekä kaupungin ja kansallisenkin elinvoiman luomista, kertoo Poikela. Lisätietoja: Kari Poikela, Keskushankkeen vetäjä, Digipolis Oy ja Lapin AMK, kari.poikela(at)digipolis.fi, 050 435 8283 Tiedote ja kuva: Media-Arena Oy