Jatkumo-hankkeen tuloksia

Tekijät

  • Anniina Hannila, asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
  • Sini Seppä-Kortelainen, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Jari Kyrö, Innovaatioaktivisti, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Anu Vainio, palvelumuotoilija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Anne Prepula, palveluliiketoiminnan koordinaattori, Karelia ammattikorkeakoulu
  • Jani Rättyä, palvelupäällikkö, Centria ammattikorkeakoulu
  • Konsta Ylimaunu, TKI-asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
  • Mikko Äärynen, kehittämispäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
  • Sami Niemelä, kehittämispäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu

Metatiedot

Tyyppi: Monografia
Julkaisija: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Julkaisuvuosi: 2023
Sarja: Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 21/2023
ISBN: 978-952-316-485-7 (pdf)
ISSN: 2954-1654 (verkkojulkaisu)
Pdf-linkki: https://lucit.sharepoint.com/:b:/s/Julkisettiedostot/ERPskSJGnYtIvoOVYpcfG3QB1Pst3duxaabYN7yc5WrYBg?e=hRT6Et
Oikeudet: CC BY 4.0
Kieli: suomi

Tiivistelmä

Tämä käsikirja sisältää Jatkumo-hankkeen keskeisimmät tulokset, joita ovat toimintamalli, palvelumalli ja arviointimatriisi. Käsikirja on suunnattu ammattikorkeakoulujen palvelutoimijoiden verkoston käyttöön. Verkostoon nimetyt jäsenet on lueteltu käsikirjan lopussa ja edustavat Jatkumo-hankkeessa toteuttajina olleita ammattikorkeakouluja. Näiden lisäksi verkostoon on kutsuttu myös edustajat kaikista muista Suomen ammattikorkeakouluista.

Hankkeen tulokset ohjeistavat ammattikorkeakouluja palveluliiketoimintaan liittyvässä yhteistyössä. Toimintamalli kokoaa palveluliiketoiminnan tekijät yhteistyön äärelle ja edistää yhteisten palveluliiketoiminnan toteutusten järjestämistä. Palvelumalli kuvaa ammattikorkeakoulun ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta palvelun aikana ja havainnollistaa siitä syntyvää asiakaskokemusta. Arviointimatriisi auttaa palvelujen toteuttajia saavuttamaan yhteisen ymmärryksen palvelun totutuksesta ja arvioimaan toteutuksen vaikuttavuutta ja onnistumista.

Sisällys

1. Johdanto

1.1 Hankkeessa tuotetut työkalut

1.2 Esimerkkejä liiketoiminnallisista yhteistoteutuksista

2. Toimintamalli

2.1 Verkosto

2.2 Osaamistietopankki

2.3 Toimintaohje

3.  Palvelumalli

4.  Arviointimatriisi

4.1 Tausta ja tavoite

4.2 Työkalun käyttö

4.3 Tuloksia ja havaintoja

5. Palvelutoimijoiden verkosto

Lähteet

1. Johdanto

Jatkumo-hankkeen tarkoituksena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen ja jatkuvaan oppimiseen liittyvän palvelumallin luominen. Aiemmissa ammattikorkeakoulujen yhteisissä palvelutoiminnan toteutuksissa on havaittu, että toimiva yhteistyö edellyttää käytännön työkaluja ja yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Yhteisten mallien avulla voidaan vastata yhdessä kilpailutuksiin ja vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin.

Tavoitteena on siis kyetä yhdessä tarjoamaan asiakkaille jotain sellaista, mihin yksin ei kyetä:

  • asiakkaalle tarjottava kokonaisuus edellyttää osaamista, jota itsellä ei ole, tai omia resursseja ei ole juuri tarvittavana ajankohtana käytettävissä, tai
  • asiakas edellyttää sellaista valtakunnallista kattavuutta, jota yksittäisellä AMK:lla ei ole.

Jatkumo – korkeakoulut yritysten jatkuvan oppimisen tukena -hanke toteutettiin kymmenen ammattikorkeakoulun yhteistoteutuksena 1.8.2020 – 31.7.2023 välisenä aikana. Hankkeen rahoittajan myöntävä budjetti oli 500 000 euroa ja rahoittajana oli Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen toimijoina olivat Lapin ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Centria ammattikorkeakoulu.

Jatkumo-hankkeen päätyttyä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnassa edistää ammattikorkeakoulujen palvelutoimijoiden verkosto. Verkosto kokoaa yhteen ammattikorkeakoulujen palvelutoimintaa toteuttavia asiantuntijoita. Verkostoon on tervetulleita kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut.

1.1 Hankkeessa tuotetut työkalut

Jatkumo-hankkeessa luotiin työkaluja, joita voidaan hyödyntää verkostomaisessa toiminnassa ja ammattikorkeakoulujen yhteistoteutuksien tukena. Hankkeessa luotiin aineistopankki, joka kokoaa yhteen Jatkumo-hankkeen keskeisimmät tulokset ja dokumentit hankkeessa tehdyistä toimista. Aineistopankki on palvelutoimijoiden verkoston käytettävissä hankkeen päätyttyä.

Hakkeessa luotiin myös toimintamalli, joka edistää ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön syntymistä ja ohjeistaa ammattikorkeakouluja käytännön toimissa, joita yhteistarjousten laatiminen edellyttää. Toimintamallin lisäksi luotiin palvelumalli, joka kuvaa ammattikorkeakoulun ja asiakkaan välistä suhdetta palvelun aikana. Hankkeessa tuotettua arviointimatriisia voi hyödyntää yhteisen ymmärryksen luomisessa yhteistoteutuksien alkuvaiheessa sekä sillä voi arvioida toteutuksen jälkeen toteutuksen vaikuttavuutta ja yleistä onnistumista. Toiminta- ja palvelumalli sekä arviointimatriisi ovat esitelty tarkemmin tässä työkirjassa.

1.2 Esimerkkejä liiketoiminnallisista yhteistoteutuksista

Jatkumo -hankkeen toimenpiteenä oli havainnoida ja arvioida 2-4 ammattikorkeakoulujen yhteistä palveluliiketoiminnan toteutusta, joita hankkeessa kutsuttiin kokeiluiksi. Palveluliiketoiminnan toteutusten havainnoinnin tavoitteena oli kerätä tietoa palvelu- ja toimintamallin kehittämisen taustamateriaaliksi.

Palveluliiketoiminnan toteutuskokeiluissa oli oltava mukana vähintään 2-3 ammattikorkeakoulua. Havainnoitaviksi kokeiluiksi valittiin kohderyhmältään, laajuudeltaan ja palvelun piirteiltään erilaisia toteutuksia. Kokeilujen tarkoituksena oli havainnoida ja arvioida ammattikorkeakoulujen yhteistä liiketoimintaprosessia asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä mahdollisuuden tunnistamiseen, yhteistyöammattikorkeakoulun tunnistamiseen, tarjoukseen, toteutukseen sekä palvelun lopputoimenpiteisiin saakka.

Jatkumo-hankkeen aikana havainnoitiin kaksi erilaista palveluliiketoiminnan toteutusta. Karelian, Savonian ja Quality Knowhow Karjalainen Oy:n toteuttama Lean-koulutusohjelma on suunnattu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Koulutus on käynnissä oleva ja se toteutetaan ajalla 11.2.2021 – 31.12.2024. Koulutusohjelmalla vastataan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin strategiseen Lean-kehittämisosaamisen tarpeeseen. Koulutusohjelmaan sisältyvät johdon valmennukset, esihenkilöiden Lean-koulutukset sekä kehittäjäosaajien Lean Six Sigma Green Belt ja -Black Belt -koulutukset.

Karelian, Savonian ja XAMK:in toteuttama ’’Tutkinnot työvoimakoulutuksena’’ on suunnattu Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Koulutus on käynnissä oleva ja se toteutetaan ajalla 1.11.2021 – 30.6.2024. Työvoimakoulutuksessa työnhakija voi suorittaa työvoimakoulutuksena kesken jääneen ammattikorkeakoulututkinnon loppuun, päivittää olemassa olevan tutkinnon toiseen tutkintoon tai päivittää opistoasteen tutkinnon ammattikorkeakoulututkinnoksi. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on asiakkaan työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Lisäksi hankkeessa toteutettiin palveluliiketoiminnan pilotti, jossa testattiin arviointimatriisia sekä palvelu- ja toimintamallia. Pilotti oli suunnattu Raasepori – Hanko kuntakokeilukunnan henkilöstölle ja se toteutettiin verkkokoulutuksena marraskuussa 2022. Toteuttajina pilotissa olivat Humak, JAMK ja Savonia. Webinaarisarjassa aiheina olivat toimintakulttuurien yhdistäminen ja erilaiset tavat tehdä työtä, asiantuntijaroolin omaksuminen sekä kokouskäytänteet.

Lisäksi hankkeen aikana Laurea ja LAB solmivat kaupallisen yhteistyösopimuksen Työhyvinmuotoilupalvelun toteuttamisesta ja toteuttivat kaksi yhteistä asiakastoteutusta. Vastaava sopimus solmittiin myös Laurean ja JAMK:in välillä.

2.   Toimintamalli

Ammattikorkeakoulujen yhteisen palveluliiketoiminnan toimintamallin taustalla on kymmenen suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteinen Jatkumo-hanke. Toimintamalli pohjautuu hankkeessa tehtyihin ammattikorkeakoulujen yhteisen palveluliiketoiminnan kokeiluihin, yhteisen palveluliiketoiminnan pilottiin ja niistä kerättyihin materiaaleihin ja palautteisiin sekä hankeen sisäisiin työpajoihin ja niistä saatuihin tuloksiin.

Toimintamallia on kehitetty vuoden 2021 alusta lähtien ja sen lopullinen versio otettiin käyttöön maaliskuussa 2023. Toimintamalli on osa ammattikorkeakoulujen yhteistyösopimusta (Sopimus Jatkumo-hankkeen jälkeisestä toimintamallista/yhteistoiminnasta 2023-2026). Toimintamalli toivotaan otettavan käyttöön mahdollisimman monessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa.

Toimintamallin tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulujen yhteistä palveluliiketoimintaa. Se kokoaa ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnan tekijät yhteistyön äärelle. Toimintamalli tuo esiin osaamisen ja asiantuntijuuden, joita hyödynnetään uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa palveluliiketoiminnan keinoin.

Toimintamalli koostuu kolmesta osasta: palveluliiketoiminnan verkostosta, ammattikorkeakoulujen osaamistietopankista ja toimintaohjeesta. Konkreettinen tavoite on luoda ja toteuttaa yhdessä palveluliiketoimintaa. Verkoston toiminnassa mukana olevat ammattikorkeakoulut voivat esimerkiksi osallistua yhdessä julkisiin kilpailutuksiin tai suunnitella uusia tuotteita ammattikorkeakoulujen osaamiseen ja asiakkaiden tarpeisiin pohjautuen. Verkosto on avoin kaikille suomalaisille ammattikorkeakouluille.

2.1 Verkosto

Ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnan verkoston tarkoitus on yhteistyössä edistää ja kehittää yhteisesti tuotettua palveluliiketoimintaa. Verkosto koostuu AMKien palveluliiketoiminnan avainhenkilöistä. Jokaisesta amkista verkostossa on edustettuna yksi tai useampi henkilö. Verkoston kutsuu koolle Lapin AMK. Verkoston toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen kutsutaan mukaan kaikki ammattikorkeakoulut. Verkosto määrittelee itse toimintatapansa.

Verkoston ensimmäinen toimintakausi on kolmivuotinen 1.8.2023-30.7.2026. Toimintakauden aikana saadaan kokemuksia ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnassa tapahtuvasta yhteistyöstä ja verkoston toiminnasta. Ennen toimikauden päättymistä sovitaan verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kesken, millä tavoin yhteistyötä jatketaan siitä eteenpäin.

2.2 Osaamistietopankki

Osaamistietopankki toimii osaamisen löytämisen tukena ja tarjoaa loistavan näköalan ammattikorkeakoulujen osaamiseen ja asiantuntemukseen. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi sopivien kumppanien kartoittamisessa tarjouspyyntöön vastattaessa tai uutta liiketoimintaa suunniteltaessa.

Osaamistietopankki on taulukkomuotoinen listaus ammattikorkeakoulujen ydinosaamisista ja vahvuusalueista. Se koostuu eri kategorioista ja avainsanoista. Osaamistietopankin kautta tulee näkyviin, millaista erityisosaamista ja asiantuntijuutta ammattikorkeakouluissa on. Verkosto päättää tietopankin päivittämisestä ja hyödyntämisestä toiminnassaan.

2.3 Toimintaohje

Toimintaohje määrittelee ne keskeisimmät käytännön toimet, joiden kautta esimerkiksi yhteistarjouksen laatiminen mahdollistuu.

Toimintaohje sisältää kaksi vaihetta:

  • Yhteistyömahdollisuuksista tiedottaminen
  • Yhteispalaverit

Aktiivinen verkostotoimijuus on avain menestykselliseen yhteistoimintaan:

  • Viesti avoimesti kumppaneille palveluliiketoiminnan yhteistyömahdollisuuksista
  • Seuraa säännöllisesti, millaisia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia kumppanit tarjoavat
  • Osallistu yhteistyöhön aktiivisesti; yhteistoiminta kehittyy konkreettisen yhdessä tekemisen kautta

Yhteistyömahdollisuuksista tiedottaminen:

Toimivan yhteistyön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tieto uusista mahdollisuuksista tavoittaa verkoston jäsenet mahdollisimman nopeasti. Aktiivinen toimijuus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntämisen yhteiskunnassa.

Kuvio 1. Yhteistyömahdollisuuksista tiedottamisen askeleet.

Yhteispalaverit:

Kokoonnutaan saman pöydän ääreen mahdollisimman nopeasti suunnittelutyön käynnistämiseksi. Palavereihin osallistuvien odotetaan perehtyvän materiaaliin ennen yhteispalaveria. Osallistujien tulee pohtia jo ennakkoon resursointia ja hinnoittelua. Yhteispalavereita voi järjestää tarpeen mukaan; esimerkiksi isompien kokonaisuuksien osalta tapaamisia voi olla useampia. Lopputulemana on aina sovittava esim. tarjouksen laatimisen kannalta merkitykselliset asiat ja sovittava, miten edetään seuraavaan vaiheiseen. On tärkeää huomioida asiakkaan palvelupolku yhteissuunnitteluprosessin alusta lähtien.

Kuvio 2. Yhteispalavereissa sovittavat asiat.

Kuvio 3. Toimintamallin toimintaohje.

3.   Palvelumalli

Palvelumalli kuvaa korkeakoulujen ja asiakkaiden välistä palveluliiketoiminnan aikana tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siitä syntyvää asiakaskokemusta. Palvelumallin keskiössä on asiakas koulutustarpeineen. Jatkumon palvelumalli ohjaa keskittymään asiakaskokemukseen, joka on globaaleilla koulutusmarkkinoilla keskeinen kilpailuetu.

Palvelumalli on kytköksissä hankkeessa tuotettuun toimintamalliin, joka kuvaa korkeakoulujen välistä vuorovaikutusta. Hankkeen tavoitteena on löytää korkeakoulujen palvelumyynnin parhaat käytännöt, joita voidaan jatkossa hyödyntää palvelumallina yhteistyössä tehtävässä palvelumyynnissä.

Palvelumalli toimii työkirjana palvelumyynnin ja koulutustuotteiden parissa työskenteleville ja ohjaa tuotteiden suunnittelua huomioimaan asiakkaan tarpeet ja arvolupauksen. Palvelumallissa kuvataan korkeakoulun ja asiakkaan kohtaaminen ja mallinnetaan vaiheita, joita on huomioitava palvelumyyntiä tehdessä, koulutustuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulutuksen toteutuksen jälkeen. Malli kuvaa keskeisiä vaiheita asiakkaan näkökulmasta tehden näkyväksi ns. vuorovaikutuksen linjan, jossa asiakaskokemus muodostuu.

Palvelumallin suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilu on muotoilun osa-alue, joka keskittyy aineettomien asioiden suunnitteluun käyttäjälähtöisesti.

Jatkumon palvelumalli perustuu kolmeen hankkeen aikana toteutettuun koulutuskokeiluun, joista mallinnettiin asiakkaiden palvelupolut sekä korkeakoulujen toimet palvelukarttaan, haastateltiin ja osallistettiin kokeilun toteuttajia ja hankkeen asiantuntijoita työpajoihin sekä hyödynnettiin kokeilusta saatua asiakaspalautetta. Aineisto käsiteltiin samankaltaisuuskaavion avulla. Palvelumalli on sovellus palvelumuotoilun palvelukartasta (service blueprint) sekä arvolupauskartasta (value proposition canvas).

Kuvio 4. Palvelumalli.

4.   Arviointimatriisi

Useamman toimijan yhteistyö tarjouksen teossa, palvelun rakentamisessa ja asiakastoteutuksissa edellyttää yhteisen käsityksen muodostamista siitä, mitä ollaan tekemässä. Arviointimatriisi auttaa käymään keskustelua ajatellusta yhteistyöstä ja auttaa toimijoita yhteisen näkemyksen muodostamisessa. Lopputuloksena syntyy dokumentoitu keskustelu ja matriisiin asemoitu toimenpide. Tämä helpottaa syntyneen yhteisen näkemyksen kommunikointia myös muille.

4.1 Tausta ja tavoite

Arviointityökalun lähtökohtana on Jatkumo-hankkeessa tunnistetut tärkeät näkökulmat. Näkökulmia on kolme kappaletta: 1) Asiakasnäkökulma (palvelumalli ja sen vaikuttavuus), 2) Oma toimintamme (liiketoimintamallin ja toimintamallin toimivuus) ja 3) Välillisen vaikuttamisen näkökulma (luottamus, ymmärrys, osaaminen, tieto, johtaminen, toimiva yhteistyö ja verkostot).

Asiakasnäkökulman arvioinnin kriteerit otettiin SITRAn Yritys-oppilaitoskyselystä (2021). Siitä poimittiin yritysten ilmoittamat neljä tärkeintä syytä, miksi ne ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Nämä tekijät ovat vuodesta toiseen pysyneet tärkeimpinä. Jatkumo-hankeen alussa toteutettiin lisäksi yrityshaastatteluja, jonka tulokset olivat yhteneväisiä SITRAn raportin kanssa.

Oman toiminnan ja välillisen vaikuttamisen näkökulmat asemoivat sitä, mitä ollaan testaamassa ja tekemässä yhdessä. Asemointi perustuu service blueprint -komponentteihin (asiakkaalle näkyvät elementit, kohtaamispiste ja tarvittavat tukiprosessit, joilla palvelua toteutetaan). Logiikka rakennettiin hyödyntämällä palvelumuotoilun keinoja (yhteiskehittäminen, varjostus jne.) ja lisäksi toteutettiin kysely AMK-liiketoiminnan toimijoille.

4.2 Työkalun käyttö

Työkalu sisältää keskustelua tukevat, loogisesti etenevät kysymykset, jonka pohjalta syntyy visuaalinen arviointimatriisi. Matriisiin sijoitettava toimenpide, tai toimenpiteet asemoituvat akseleille asiakastarve – service blueprint komponentti.

Prosessi – keskustelu:

1. Keskustelun tavoite. Miksi tätä keskustelua käydään

2. Kuka on asiakas (kenestä nyt puhutaan ja kenen haasteita ollaan ratkomassa)

3. Sanoitetaan valitun asiakkaan (tai valittujen) asiakasongelma, mikä on asiakasongelma/tarve, jota olemme ratkaisemassa

4. Mistä asiakkaan prosessivaiheesta puhutaan (päätöksenteko, käyttövaihe, toiminta koulutuksen jälkeen/koulutuksen hyödyntäminen)

5. Arviointimatriisin ylärivi – Linkitetään sanoitettu ja valittu asiakasongelma arviointimatriisin ylärivin yleiseen asiakasongelmaan (valitaan yleinen asiakasongelma, johon kyseisessä tapauksessa pyritään vaikuttamaan). Valinta voi kohdistua yhteen tai useampaan otsikkotason vaikuttamisen kohteeseen

6. Arviointimatriisin vasen sarake – Mihin Service blueprint komponenttiin asiakkaan haasteet, tai meidän kykymme tuottaa palvelua kohdistuvat? Valinnan taustalla voi olla kriittisimmäksi arvioitu ongelma ja sitä vastaava komponentti

7. Ajateltu toimi on nyt asemoitu ja se asetetaan ”lappuna” matriisin ylärivin ja vasemman sarakkeen leikkauskohtaan. Lapussa kuvataan toimi lyhyesti vastaamalla kysymyksiin: 1) mitä ollaan tekemässä, 2) miksi teemme tämän toimen ja 3) toivottu lopputulema

4.3 Tuloksia ja havaintoja

  1. Keskustelu tulee käydä vaiheistuksen mukaisesti ja dokumentoida syntynyt yhteisymmärrys. Tässä on oltava erityisen tarkkana, esimerkiksi jotta voidaan pohtia sopivaa asiakasratkaisua, tulee kaikkien olla yhtä mieltä siitä, kuka on asiakas
  2. Jopa saman keskustelun aikana on syytä aika ajoin pysähtyä varmistamaan, että kaikki ovat puhuvat edelleen samoista asioista, esimerkiksi siitä kuka ajateltu asiakas on
  3. Keskustelu kestää noin tunnin. Jatkumo-hankkeessa kaikki käydyt keskustelut saatiin käytyä 45 minuutin ja 1½ välillä

Kuvio 5. Arviointimatriisin ensimmäinen ja toinen vaihe.

Kuvio 6. Arviointimatriisin kolmas ja neljäs vaihe.

Kuvio 7. Arviointimatriisin viides vaihe.

Kuvio 8. Arviointimatriisin kuudes vaihe.

Kuvio 9. Arviointimatriisin seitsemäs vaihe.

Kuvio 10. Arviointimatriisin kahdeksas vaihe.

5.   Palvelutoimijoiden verkosto

Ammattikorkeakoulujen palvelutoimijoiden verkosto muodostuu ammattikorkeakouluissa palvelutoimintaa tekevistä henkilöistä. Verkoston tarkoituksena on edistää ja valvoa ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön toteutumista palveluliiketoiminnassa. Verkosto toimii tiedonkulkuvälineenä ja edistää palvelutoimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyön syntymistä.

Verkostoon on nimetty edustajat jokaisesta Jatkumo-hankkeessa toteuttajina olleista ammattikorkeakouluista. Tämän lisäksi verkostoon on kutsuttu myös edustajat kaikista muista ammattikorkeakouluista. Verkosto toimii vähintään kolmen vuoden ajan Jatkumo-hankkeen päätyttyä (ajalla 1.8.2023 – 30.7.2026) ja tapaa vähintään kerran vuodessa. Tapaamiset voidaan järjestää myös etäyhteydellä. Verkosto saa käyttöönsä Jatkumo-hankkeessa tuotetun Aineistopankin, joka sisältää hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja aineistoja kuten toiminta- ja palvelumallin sekä arviointimatriisin.

Verkoston alkuperäisten jäsenten, eli verkostoon nimettyjen jäsenten tulee erityisesti seurata, valvoa ja ohjata verkoston ja Jatkumo-hankkeessa tehdyn yhteistyösopimuksen tavoitteiden toteutumista.

Verkostoon nimetyt jäsenet:

Centria ammattikorkeakoulu                          
Jani Rättyä, palvelupäällikkö                           
jani.rattya(a)centria.fi, 044 449 2577

Humanistinen ammattikorkeakoulu
Mikko Äärynen, kehittämispäällikkö             
mikko.aarynen(a)humak.fi, 040 034 9206

Jyväskylän ammattikorkeakoulu                    
Erica Svärd, lehtori                                            
erica.svard(a)jamk.fi, 050 439 0821

Karelia ammattikorkeakoulu  
Anne Prepula, palveluliiketoiminnan koordinaattori            
anne.prepula(a)karelia.fi, 050 311 9167

LAB-ammattikorkeakoulu                                
Minna Hietanen, asiakkuuspäällikkö              
minna.hietanen(a)lab.fi, 044 708 5259           

Lapin ammattikorkeakoulu
Mirva Juntti, palvelupäällikkö
mirva.juntti(a)lapinamk.fi, 040 012 6287

Laurea ammattikorkeakoulu                          
Katriina Knuuti, kehittämispäällikkö               
katriina.knuuti(a)laurea.fi, 050 305 2519

Oulun ammattikorkeakoulu
Sami Niemelä, kehittämispäällikkö
sami.m.niemela(a)oamk.fi, 050 317 4713

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu       
Piia Pöysä, koulutussuunnittelija                    
piia.poysa(a)xamk.fi, 040 630 2520

Savonia ammattikorkeakoulu
Anne-Maria Moilanen, liiketoimintasuunnittelija
anne-maria.moilanen(a)savonia.fi, 044 785 6089

Lähteet

SITRA 2021. Yritys-oppilaitoskysely. Viitattu 4.5.2023. https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/03/yritysoppilaitoskysely-2021-koko-maa.pdf.