Opinnäytetyöprosessissa käytetään Wihi-järjestelmää, jossa tapahtuu kaikki opinnäytetyöhön liittyvä viestintä ja opinnäytetyöhön liittyvä dokumenttien palautus. Prosessi käynnistyy aihe-ehdotuksesta (=ideapaperi), jonka täytät aivan ensimmäisenä Wihissä. Wihin ohjeet  on koottu Peppi ohjeisiin.

Kaikki opinnäytetöihin liittyvä viestintä tapahtuu siis yhdessä järjestelmässä, Wihissä:

• Aihe-ehdotus
• Välipalautukset
• Kommunikointi
• Tekstin alkuperäisyyden tunnistus (Turnitin)
• Arviointi
• Arkistointi
• Wihi löytyy osoitteesta https://lapinamk.wihi.fi

Wihissä on kolme roolia:

Koordinaattori

• Jokaisella koulutuksella on nimetty opinnäytetöiden koordinaattori, joka tarkastaa opiskelijan lähettämän aihe-ehdotuksen ja kiinnittää työlle ohjaajan
• Koordinaattori myös seuraa opinnäytetöiden etenemistä oman vastuualueensa mukaisesti

Ohjaaja

• Ohjaaja ohjaa opinnäytetyön etenemistä vaihe vaiheelta
• Ohjaaja arvioi vaiheen siinä vaiheessa, kun se on suoritettu hyväksytysti. Hyväksytyn vaiheen arviointi siirtyy suoraan Peppiin
• Ohjaaja tarkastaa ja hyväksyy plagioinnin tunnistusraportin
• Ohjaaja(t) tekevät loppuarvioinnin
• Ohjaaja hyväksyy työn julkaisun
• Loppuarviointi siirtyy suoraan Peppiin ja lopullinen opinnäytetyö liitteineen arkistoon

Opiskelija

• Opiskelija aloittaa opinnäytetyöprosessin laatimalla aihe-ehdotuksen Wihissä

• Mikäli kyseessä on ryhmässä tehtävä opinnäytetyö, yksi ryhmän jäsenistä laatii aihe-ehdotuksen ja kutsuu muut ryhmän jäsenet mukaan työhön. Jokainen ryhmän jäsen vahvistaa osallistumisensa. Tämän jälkeen aihe-ehdotus lähetetään eteenpäin koordinaattorin käsiteltäväksi.Kun aihe-ehdotus on hyväksytty, opiskelija(t) voivat aloittaa opinnäytetyösuunnitelman laatimisen.

• Opiskelija palauttaa kuhunkin vaiheeseen liittyvät tehtävät ja / tai väliraportin ohjausta varten.
• Opiskelija lähettää työn plagioinnin tarkastukseen
• Opiskelija lähettää työn toimeksiantajalle
• Opiskelija lähettää julkaistun työn linkin ohjaajalle työn lopullista arviointia varten.

Opinnäytetyö koostuu kolmesta vaiheesta, joiden laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 5 op ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 10 op.

Jokaiselle vaiheelle on erilliset Wihi-ohjeet:

• Opinnäytetyön suunnitteluvaihe (5/10 op)
• Opinnäytetyön toteuttamisvaihe (5/10 op)
• Opinnäytetyön viimeistelyvaihe (5 /10 op)

Aihe-ehdotus on opinnäytetyösi alustava suunnitelma, jossa kerrot mitä, miksi, miten ja milloin aiot tehdä. Työsi tulee liittyä koulutuksen keskeisiin sisältöihin ja alan käytäntöihin.

Laadit aihe-ehdotuksen aiheen hyväksymistä varten, seminaariryhmän keskustelun pohjaksi sekä omaksi työskentelyn tueksi. Aloita opinnäytetyö tekemällä aihe-ehdotuksen Wihissä. Jos tekijöitä on useampi, yksi teistä laatii ehdotuksen ja kutsuu muut mukaan. Löydät tarkemmat ohjeet aihe-ehdotuksen laatimiseen Wihi ohjeista.

Aihe-ehdotukseen täydennettävät tiedot:

Taustatiedot tekijöistä/tekijästä

• Opinnäytetyön nimi suomeksi (voi muuttaa valmistumisvaiheessa)

• Opinnäytetyön nimi englanniksi (voi muuttaa valmistumisvaiheessa)

• Suuntautumisvaihtoehto eli oma koulutuksesi, jonne työtä teet. Ole täsmällinen ja käytä koulutuksen virallista nimeä, jotta koordinaattori tunnistaa oman koulutuksensa aihe-ehdotukset listalta ja voi ne käsitellä.

• Opinnäytetyön suunniteltu aloitus- ja lopetuspäivämäärä

• Opinnäytetyön tyyppi (toiminnallinen, tutkimuksellinen, päiväkirja jne.)

Työn sisällön, tavoitteen ja tuloksen kuvaus
Aihe-ehdotusten sisällöt ja vaatimukset vaihtelevat koulutuksittain.

Mahdollisimman yksityiskohtainen määritys työn sisällöstä, tavoitteesta ja tavoitellusta lopputuloksesta. Selvitys siitä, mitä työn lopputuloksena konkreettisesti syntyy. Jos kyseessä päiväkirjatyyppinen opinnäytetyö, tähän kuvaus keskeisimmistä työtehtävistä.

Kuvaus työn tulosten merkittävyydestä, hyödyntämisestä

Selvitys siitä kuka tulosta tarvitsee ja mihin tarkoitukseen sekä mitkä ovat valmiin tuloksen käytön aikaiset hyödyt. Jos kyseessä on päiväkirjatyyppinen opinnäytetyö, tähän kuvaus keskeisimmistä vaadituista osaamisista.
Suunniteltu työvälineistö (laitteistot, ohjelmistot, yms.)

Suunniteltu työvälineistö

• laitteistot
• ohjelmistot
• yms.

Suunnitellut työmenetelmät

• menetelmät
• työtavat
• yms.

Toimeksiantajan tiedot (voivat olla alustavia)

• Toimeksiantajaorganisaatio
• Kontaktihenkilö
• Puhelin
• Sähköposti

Valmiudet

Opiskelijan edellytykset toteuttaa ehdotettu työ. Luettelo syventävistä ammattiopinnoista, jotka opiskelija on suorittanut ennen opinnäytetyön aloittamista, vähintäänkin ehdotettua opinnäytetyötä tukevat TKI-opinnot. Mahdollisesti muut opinnot tai työkokemus, joka tukee opinnäytetyön tekemistä.

Aihe-ehdotuksen hyväksyminen

Lähetä aihe-ehdotuksesi Wihissä hyväksyttäväksi. Jos työssä on useampi tekijä, et voi lähettää ehdotusta ennen kuin kaikki ovat hyväksyneet kutsun Wihissä.

Opinnäytetöiden koordinoiva opettaja tarkastaa ehdotuksesi ja antaa tarvittaessa palautetta sen täydentämiseksi. Kun ehdotus on sovitun mukainen, koordinaattori hyväksyy sen ja nimeää työllesi vähintään yhden ohjaajan.

Esittelet aiheesi koulutuksesi ohjeiden mukaisesti. Kun aihe-ehdotuksesi on hyväksytty, saat luvan aloittaa opinnäytetyösi tekemisen.

Suunnitteluvaiheessa laadit opinnäytetyöstäsi suunnitelman, jossa kerrot taustan, tarkoituksen, tavoitteet, lähestymistavan, menetelmät, toteutuksen, arvioinnin, eettiset näkökulmat, aikataulun ja mahdolliset kustannukset. Jos tekijöitä on useampi, määrittelette yhdessä tehtävänjaon.

Laadi suunnitelma opinnäytetyön mallipohjalle ja palauta se Wihiin ohjaavalle opettajalle kommentoitavaksi.

Opinnäytetyösuunnitelman rakenne ja sisältö

1. Johdanto

• esittele ja perustele opinnäytetyön aihe (mitä tutkitaan/kehitetään ja miksi) ja tarvittaessa myös aiheen rajaus ja rajauksen perustelu

• esittele aiheen yhteys opiskelijan koulutukseen sekä työelämän ja alueen kehittämiseen

• kuvaa (yhteistyötahon) käytännön ongelma tai kehittämistarve

• perustele aiheen valinta eri näkökulmista lähdekirjallisuuteen tukeutuen

• esittele ja kirjaa työnjako, mikäli opinnäytetyöllä on useampi tekijä

2. Tietoperusta (laadi sisältöä kuvaavat otsikot)

• esitä ammattialan ja kehittämistehtävän ratkaisemisen kannalta tarkoituksenmukainen tietoperusta, jossa tehdään selkoa aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta

• määrittele aiheen ja valitun näkökulman kannalta keskeiset käsitteet

3. Tarkoitus, tavoitteet ja kysymyksenasettelu

• esittele opinnäytetyön tarkoitus mahdollisimman täsmällisesti (miksi tämä tutkimus/kehittämistyö on tarpeen tehdä, pyri kuvaamaan tarkoitus yhdellä lauseella)

• määrittele opinnäytetyön tavoitteet (millaista hyötyä opinnäytetyöstä on ja kenelle) ja mitä opinnäytetyön avulla voidaan saavuttaa

• esittele työn tarkoitukseen ja tavoitteisiin perustuvat kysymykset/ongelmat/kehittämiskohteet, joihin opinnäytetyöllä pyritään vastaaman

4. Menetelmällinen toteutus

• kuvaa ja perustele, millä tutkimus- tai kehittämismenetelmällä opinnäytetyön tavoitteet ovat saavutettavissa

• havainnollista opinnäytetyön prosessin eteneminen vaiheittain

• esittele tavoiteltavat tulokset, kehittämissuunnitelma tai muu tuotos ja niiden raportointi

5. Eettiset lähtökohdat ja luotettavuus

• kuvaa opinnäytetyön eettiset lähtökohdat ja miten ne huomioidaan

• kuvaa luotettavuuteen vaikuttavat tekijät

6. Aikataulu ja vaadittavat resurssit

• kuvaa opinnäytetyön toteutusaikataulu ja millaisia resursseja opinnäytetyön tekeminen vaatii

Aineistonhallintasuunnitelma
Opinnäytetyösuunnitelman liitteeksi laaditaan aineistonhallintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on varmistaa, että opinnäytetyössä kerätään, analysoidaan ja tallennetaan aineisto tietoturvallisesti ottaen huomioon tietosuoja näkökulmat.

Sen tarkoituksena on myös varmistaa, että opinnäytetyössä on huomioitu eettiset näkökulmat. Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan, miten aineisto hankitaan, miten aineistoa käytetään, minne aineisto tallennetaan, miten sitä säilytetään ja mitä aineistolle tapahtuu opinnäytetyön valmistuttua.

Aineistonhallintasuunnitelman pohjana käytetään Arenen laatimaa mallia, joka löytyy täältä. Voit myös tutustua aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen oheisen videon kautta.

Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa, viimeistään aineistonhallintasuunnitelmaa laatiessa, on hyvä pohtia, käsitteletkö tai keräätkö opinnäytetyössäsi henkilötietoja. Tietosuojalainsäädännön tarkoituksena on luoda henkilötietojen käsittelylle lailliset puitteet.

Pääsääntönä opinnäytetöissä henkilötietoihin liittyen voidaan pitää sitä, että jos opinnäytetyö liittää elossa oleviin ihmiseen, niin silloin keräät tai käsittelet henkiötietoja. Tietosuojasääntely koskee myös julkaistuja henkilötietoja, kuten verkosta kerättäviä henkilötietoja. Valmiiksi anonymisoitujen aineistojen käsittelyyn ei sovelleta tietosuojasäännöksiä.

1. Selvitä sisältyykö opinnäytetyöhösi henkilötietojen käsittelyä

Henkilötiedot

Henkilötieto määritellään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (2016/679) seuraavasti: ”’Henkilötiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön, jäljempänä ’rekisteröity’, liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella”.

Henkilötiedoiksi voidaan lukea kaikki sellaiset tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön ja joiden avulla henkilö on yksilöitävissä.

Henkilötietoja ovat tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan esimerkiksi:

• nimi
• puhelinnumero
• sijaintitiedot
• kotiosoite
• henkilökortin numero
• sähköpostiosoite

Henkilötiedot jaetaan suoran ja epäsuoran tai välillisen tunnistamisen mahdollistaviin henkilötietoihin.

Suoran tunnistamisen mahdollistavia henkilötietoja ovat esimerkiksi:

• nimi
• henkilötunnus
• henkilönimen mukainen sähköpostiosoite
• erilaiset biometriset tunnisteet kuten haastateltavan ääni
• valokuva tai video

Välillisen tunnistamisen mahdollistaviin henkilötietoihin luetaan esimerkiksi:

• sukupuoli
• koulutus
• ikä
• kansallisuus

Henkilötietojen käsittelyssä on huomattava, että henkilö on lähes poikkeuksetta tunnistettavissa erilaisia epäsuoria tai välillisiä henkilötietoja yhdistelemällä. Mitä enemmän tietoja on käytettävissä, sitä helpompaa tunnistaminen on.

Henkilötietojen käsittely määritellään tietosuoja-asetuksessa seuraavasti:

”’Käsittelyllä’ tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista”.

Esimerkki: jos tekemässäsi kyselyssä tallennat vastaajan nimen tai tämä on muuten tunnistettavissa jälkikäteen, käsittelet henkilötietoja.

Henkilötiedot kyselyissä ja haastatteluissa

Henkilötietojen kerääminen voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla: kyselylomakkeella, haastattelemalla, havainnoimalla, keräämällä henkilötietoja verkkopalveluista jne.

Nimettömänäkin vastattavassa kyselytutkimuksessa käsitellään henkilötietoja, jos kerätyistä tiedoista voidaan tunnistaa vastaaja suoraan taikka välillisesti.

Henkilö voi olla tunnistettavissa myös hänestä kerättävien taustatietojen perusteella (esim. ikä, sukupuoli, koulutus, asuinpaikka, ammattinimike, työpaikka).

Jos teet kyselyn tai haastatteluja etkä etukäteen osaa sanoa, muodostuuko vastauksista henkilötietoja, niin kannattaa lähteä oletuksesta, että käsittelet henkilötietoja.

Tilastollisen tutkimuksen periaatteissa lähtökohtana on se, ettei alle viiden vastaajan ryhmiä käsitellä, joten jos saisitkin kyselyssäsi vastaajaksi sen ainokaisen 68-vuotiaan miespuolisen kätilöopiskelijan, niin analyysissä sinun pitäisi häivyttää vastaajan tunnistamismahdollisuutta niin, että lopullisesta opinnäytetyöstä ei voida enää yksilöitä erottaa. Tämä kannattaa ilmoittaa myös jo etukäteen vastaajille.

Kerro aina, mistä olet saanut yhteystiedot

Jos olet saanut opinnäytetyön toimeksiantajalta listan yhteystiedoista, niin voit käyttää niitä yhteydenottoihin.

Ilmoita kuitenkin jo yhteyttä ottaessasi, mistä olet tiedot saanut. On myös hyvä sopia toimeksiantajan kanssa siitä, että hävität tiedot, kun et enää niitä tarvitse. Niitä ei saa jättää omaan sähköpostiin tai muuten omiin tiedostoihin.

Valokuvat ja videot

Jos käytät yksittäisen henkilön valokuvia opinnäytetyössäsi, sovi hänen kanssaan siitä. Jos taas kuvaat jotain tapahtumaa ja kuvassa näkyy useita ihmisiä, on hyvä tilaisuudessa tai tapahtumassa ilmoittaa, että siellä otetaan kuvia, jotka voidaan julkaista opinnäytetyössä. Kannattaa antaa osallistujille mahdollisuus vältellä kameraa.

Lasten kuvaaminen ei ole opinnäytetöissä sallittua.

Julkisesta aineistosta saadut henkilötiedot

Julkisesta aineistosta saatujen henkilötietojen käsittelyssä on oltava huolellinen. Julkista aineistoa ovat esim. oikeustapaukset.

Tällöin kannattaa pohtia sitä, että vaikka jonkin henkilön tiedot olisivat jossain ihan julkisesti näkyvissä, onko perustetta sille, että sinä laittaisit ne sellaisenaan opinnäytteeseen.

Jos kyse on jostain julkista tehtävää hoitavasta tai hoitaneesta henkilöstä, voit sinäkin käyttää tietoja julkisesti, mutta jos esim. kyseessä on yksityinen henkilö, eikä erityisesti ole tarpeen mainita hänen nimeään, niin kannattaa välttää tällaista.

Esim. jos viittaat oikeustapaukseen, niin vaikka korkeimman oikeuden papereissa näkyisikin henkilön nimi, jonka asiaa on käsitelty, niin voit viitata tapaukseen ja henkilöön, esim. kirjaimella X.

Julkaisuihin voit edelleenkin viitata tekijän nimellä, eikä tämä vaadi erityistoimenpiteitä tietosuojan kannalta.

Arkaluontoiset henkilötiedot

Arkaluontoisia henkilötietoja ovat sellaiset henkilötiedot, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys.

Arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi luetaan myös terveystiedot sekä geneettiset ja biometriset tiedot.
Opinnäytetöissä arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä Lapin korkeakoulukonsernin tietosuojapolitiikan mukaisesti.

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely osana tutkintoon johtavia opintoja on lähtökohtaisesti kielletty ja sallittua vain erityisissä poikkeustapauksissa. Tällaisia erityisiä poikkeustapauksia ovat esimerkiksi tutkimukset, jotka ehdottomasti vaativat arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä.

2. Jos tutkimustehtäväsi sisältää henkilötietojen käsittelyä, selvitä oma roolisi ja velvollisuutesi henkilötietojen käsittelyssä

Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

Rekisterinpitäjä on siis se osapuoli, jonka tarkoitusta varten henkilötietoja käsitellään ja joka tekee henkilötietojen käsittelyä koskevat päätökset.

Rekisterinpitäjällä on vastuu siitä, että käsittely tapahtuu oikein ja laillisesti rekisteröidyn oikeuksia kunnioittaen.

Lapin AMKin opinnäytetöissä rekisterinpitäjä on opiskelija ja alasta vastaava AMK yhdessä.

Ammattikorkeakoulua tässä edustaa opinnäytetyönohjaaja. Jossain tapauksissa rekisterinpitäjä voi olla toimeksiantaja- tai yhteistyöorganisaatio.

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun.

Tällöin rekisterinpitäjänä on jokin muu taho ja henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Esim. markkinointipalveluja tarjoava taho voi olla henkilötietojen käsittelijä saadessaan rekisterinpitäjältä asiakkaiden nimi- ja yhteistietoja.

Tällöin rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä tulee olla kirjallinen sopimus henkilötietojen käsittelystä. Myös henkilötietojen käsittelijä on osaltaan vastuussa henkilötietojen käsittelystä, mutta vastuu on rajoitetumpaa.

Henkilötietojen käsittelylle pitää aina olla laillinen käsittelyperuste ja se on määritettävä ennen käsittelyn aloittamista.

Perustetta ei voi vaihtaa toiseen enää myöhemmin. Käsittelyperuste vaikuttaa siihen, mitä oikeuksia tutkittavilla on suhteessa rekisterinpitäjään.

AMKin tutkintoihin liittyvissä opinnäytetöissä perusteena on yleensä tutkittavan suostumus. Perusteena voi olla rekisterinpitäjän oikeutettu etu silloin, kun opinnäytetyö perustuu rekisteritietoihin.

Tutkittavan informointi ja suostumus

Mikäli käsittelet henkilötietoja, siitä tulee kertoa rekisteröidylle. Mistään tietyn muotoisesta informointivälineestä ei ole säädetty (esim. tietosuojaselosteesta), mutta pääsääntöisesti tiedot on annettava kirjallisesti.

Sen avulla voit huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta, joka tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.

Tietosuojaselosteen pohja löytyy täältä.

Laatimasi tietosuojaseloste jää sinulle itsellesi ja voit tarvittaessa sen avulla osoittaa, että olet noudattanut tietosuojalainsäädäntöä.

Halutessasi voit liittää sen opinnäytetyösi liitteeksi. Koska seloste ei toimi ko. yhteydessä informoinninvälineenä, voit poistaa siitä yhteystietosi ja jättää näkyviin vain nimesi.

Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen. Voit käyttää myös apuna lomaketta, jolla tiedotat tutkimukseen osallistuvaa tutkintoosi liittyvästä opinnäytetyöstä. Siinä voit kertoa tarkemmin opinnäytetyöstäsi sekä keskeisistä tietosuojaa koskevista asioista.

Sinun tulee pyytää suostumus tutkimukseen osallistumisesta kaikilta, joilta tietoa kerätään. Osallistumissuostumuksen voi pyytää kirjallisesti, suullisesti haastattelun alussa tai kyselyssä rastitettavana kohtana.

Suostumuksen osalta on tärkeää, että tutkimukseen osallistuva ymmärtää riittävän tarkasta, mihin hän suostuu.

Suostumuslomakkeen mallipohja löytyy täältä.

Mikäli tutkittava peruuttaa antamansa suostumuksen, tarkoittaa tämä tutkimuksen kannalta sitä, että tunnistettavissa olevat tiedot on poistettava.

Valmiiseen opinnäytetyöhön ei tule sisällyttää aiheetta henkilötietoja. Aineisto tulee anonymisoida tai pseudonymisoida.

Anonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä niin, että henkilöä ei enää voida tunnistaa niistä. Tiedoista voidaan poistaa henkilötiedot eikä yksittäistä henkilöä koskevat tiedot ole enää tunnistettavassa muodossa.

Tunnistamisen täytyy estyä peruuttamattomasti ja siten, että rekisterinpitäjä tai muu ulkopuolinen taho ei voi enää hallussaan olevilla tiedoilla muuttaa tietoja takaisin tunnistettaviksi.

Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Tällaiset lisätiedot täytyy säilyttää huolellisesti erillään henkilötiedoista.

Vaikka tiedot olisivatkin pseudonymisoitu, niiden avulla yksilö voidaan edelleen tunnistaa yhdistämällä lisätiedot. Pseudonymisoidut tiedot ovat yhä henkilötietoja ja niiden käsittelyssä on sovellettava tietosuojasäännöksiä.

Tietoturvasta huolehtiminen

Tallenna aineisto turvalliseen paikkaan ja huolehdi sen riittävästä suojauksesta. Mikäli henkilötietoja häviää tai joutuu sivullisten saataville, kyseessä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

Jos epäilet, että näin on käynyt, niin ilmoita siitä välittömästi rekisterinpitäjälle tai osoitteeseen tietosuoja(at)lapinamk.fi saadaksesi lisäohjeita.

Sinulla on salassapitovelvollisuus tutkittavalta saamistasi luottamuksellisista henkilötiedoista etkä voi keskustella niistä sivullisten kanssa.

Poikkeuksena on opinnäytetyön ohjaaja, jonka kanssa voit tarvittaessa käydä aineistoa läpi, koska hän ei ole opinnäytetyöhösi nähden ulkopuolinen.

3. Lähde toteuttamaan tutkimustasi

4. Kun opinnäytetyö on valmis

Henkilötiedon elinkaaresta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Tutkimuksen jälkeen henkilötietoja sisältävää tutkimusaineistoa ei saa tarpeettomasti säilyttää vaan se tulee hävittää (pääsääntö) tietoturvallisella tavalla.

Kirjallista henkilötietoja sisältävää aineistoa ei saa laittaa paperinkeräykseen tai roskakoriin. AMKilla on lukollisia tietoturvaroska-astioita, joihin voit jättää ko. aineiston.

Verkkolevylle tai Webropoliin tallennetut tiedostot tulee poistaa ja muu aineisto hävittää tietoturvallisesti.

Lapin AMKin tietosuojavastaavan yhteystiedot:

Lapin ammattikorkeakoulu, Jari Rantala
puh. +358 40 547 2583
sähköposti: tietosuoja@lapinamk.fi

Hyödyllisiä linkkejä:

Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuojalainsäädännössä:

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus [EU 2016/679]

• Tietosuojalaki [1050/2018]
• (kansallinen laki, korvasi henkilötietolain)

Myös muussa lainsäädännössä voi olla säännöksiä henkilötietojen käsittelystä (erityislainsäädäntö).

Tietosuojavaltuutetun www-sivusto

Tieteellinen tutkimus ja tietosuoja

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisu 3/2019 Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa

Lapin AMKin tietosuojasivut 

Opinnäytetyösi on työelämälähtöinen ja kehittää työelämää. Jos teet työn toimeksiantona, teet yhteistyötä työelämän kanssa koko prosessin ajan. Toimeksiantajana voi toimia ulkopuolinen yhteistyötaho, Lapin ammattikorkeakoulu tai sen ulkoisen rahoituksen hanke.

Ennen kuin aloitat opinnäytetyön, teet aina kirjallisen opinnäytetyösopimuksen. Sopimuksessa sovitaan työn keskeisistä pelisäännöistä. Valmistelet sopimuksen ohjaavan opettajan ohjeiden mukaisesti. Palauta sopimusluonnos Wihiin ohjaavan opettajan tarkastettavaksi. Ohjaava opettaja antaa palautteen sopimuksesta. Mikäli sopimus on sovitun mukainen, ohjaaja antaa sinulle luvan lähettää sopimuksen sähköiseen allekirjoitukseen.

Opinnäytetyösopimuslomake valitaan toimeksiantajan mukaan.

• Opinnäytetyösopimus – toimeksiantajana ulkoinen yhteistyötaho

• Opinnäytetyösopimus – toimeksiantajana Lapin ammattikorkeakoulu

• Opinnäytetyösopimus – hankkeelle toteutettava opinnäytetyö

Opinnäytetyösopimukset ja ohjeet löytyvät sekä opinnäytetyösopimuksen yleiset sopimusehdot löytyvät www-sivuilta.

Opinnäytetyösopimuksen allekirjoittaminen

Allekirjoita opinnäytetyösopimus sähköisesti. Täytä sopimus ja lähetä se AtomiSignissa kaikille sopimusosapuolille. Löydät ohjeet sähköiseen allekirjoittamiseen tästä.

Kun kaikki ovat allekirjoittaneet sopimuksen, lataat sen AtomiSignista ja tallennat Wihiin.

Lähetä sopimus arkistointia varten Wihissä osoitteeseen opinnaytetyosopimukset@lapinamk.fi käyttämällä Lähetä kommentoitavaksi ulkopuoliselle -toimintoa. Viestin otsikoksi kirjoitat Opinnäytetyösopimus sekä oman koulutuksesi nimen.

Jos luovutat AMKille tutkimusaineistosi tai oikeuksia siihen, teet siitä erillisen sopimuksen.

Seminaarityöskentely on osa opinnäytetyöprosessia, ja eri koulutuksilla on omat käytäntönsä. Saat tarkennetut ohjeet opinnäytetyöohjaajaltasi.

Seminaarityöskentely tukee oppimistasi: kun jäsennät omaa työtäsi ja esität perustelut muille, edistät opinnäytetyösi etenemistä. Valmistautumalla seminaareihin hyvin saat hyötyä sekä ohjaavan opettajan palautteesta että vertaisohjauksesta. Seminaareissa voidaan käsitellä myös toimeksiantajan palautetta.

Seminaarissa käsitellään yhdessä opiskelijoiden, vertaisarvioijien ja ohjaajien esiin nostamia kysymyksiä. Vertaisarvioijat nimetään koulutuksen käytäntöjen mukaisesti. Sovi ja toimita seminaariesityksesi sekä mahdollinen aineisto hyvissä ajoin ohjaavalle opettajalle ja vertaisarvioijalle.