Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa taitojasi soveltaa oppimaasi tietoa ja menetelmiä työelämän tehtävien ratkaisemiseen sekä valmistaa sinua itsenäiseen asiantuntijatyöhön.
Ammattikorkeakoulumme opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kehittävät työelämää ja auttavat sinua luomaan kontakteja ja verkostoja. Voit tehdä työn yksin, parin kanssa tai pienryhmässä.
Opinnäytetyö voi olla myös monialainen (MONT). Monialainen opinnäytetyö on YAMK:issa kehitetty opinnäytetyömuoto, jota voi soveltaa myös AMK-töissä. MONT-opinnäytetyö (YAMKissa 30 op) on työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutetaan ohjattuna prosessina noin kymmenen opiskelijan muodostamissa teemaryhmissä. Varsinainen työ tehdään 2–3 hengen pienryhmissä. MONT-opinnäytetöitä voidaan tehdä myös AMK-tutkinnossa (opinnäytetyön laajuus 15 op) sovelletusti.
Opinnäytetyöskentely kehittää:
Työhön liittyy tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintoja, ja myös muut tutkinnon opinnot tukevat sen tekemistä.
Opinnäytetyöskentelyssä opit:
Opinnäytetyön avulla kartutat osaamistasi ja osoitat, että pystyt hyödyntämään tietojasi ja taitojasi käytännön asiantuntijatehtävissä.
Mikäli olet suorittanut aikaisemmin korkeakoulututkinnon, voit saada opinnäytetyösi hyväksiluetuksi kokonaan tai osittain. Arvio tehdään aina osaamisesi perusteella arviointikriteerien mukaisesti.
Osittainen hyväksiluku on 10 op (suunnittelu- ja toteutusvaihe). Lisäksi sinun tulee laatia raportti, joka täydentää hyväksilukua 5 op (viimeistelyvaihe). Raportin voit kirjoittaa perinteisessä muodossa tai artikkelina. Sen ei tarvitse liittyä aiempaan opinnäytetyöaiheeseesi, mutta voi liittyä siihen. Raportissa on olennaista, että se osoittaa tutkinnon tai koulutusteeman sisältöjen hallinnan.
Ennen työn aloittamista keskustelet ohjaajasi kanssa raportin julkaisusta. Jos haluat julkaista raportin tieteellisessä julkaisussa, kuten Lumen-lehdessä tai alan ammattiyhteisölle suunnatussa julkaisussa, sinun tehtäväsi on selvittää julkaisemiseen liittyvät ehdot.
Esimerkiksi rinnakkaisjulkaisussa raportti julkaistaan sekä Theseuksessa että tieteellisessä julkaisussa. Tällöin raportti kirjoitetaan artikkelimuodossa. Artikkelimallipohja julkaistaan myöhemmin. Mikäli rinnakkaisjulkaisu ei ole mahdollista, opinnäytetyötä ei julkaista Theseuksessa.
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on laajuudeltaan 30 opintopistettä (EQF 7) ja vastaa noin 810 työtuntia eli viittä kuukautta kokoaikatyötä. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on 15 opintopistettä ja vastaa noin 400 työtuntia eli 2,5 kuukautta kokoaikatyötä (EQF 6).
Ylemmän AMK-opinnäytetyön erityispiirteet:
Opinnäytetyötä ja sen tekemistä ohjeistetaan myös ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Kaikki opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä, joissa kehittämis- tai tutkimusnäkökulmat ovat eri painotuksin. Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä tuotetta, palvelua, prosessia tai teosta kehitetään tai/ja toteutetaan sekä arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä tehdään esimerkiksi laadullinen tai määrällinen soveltava tutkimus. Kaikille opinnäytetöille on yhteistä, että perehdyt huolellisesti aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja muuhun aineistoon.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön lähtökohtana on käytännön tehtävä, johon etsit ratkaisua. Työn tavoitteena on kehittää, toteuttaa ja arvioida uusia tuotteita, palveluja tai toimintatapoja.
Työhön sisältyy yleensä työelämälähtöinen toiminnallinen osuus, jonka tuloksena syntyy konkreettinen tuotos, kuten tuote, ohjeistus, palvelu, suunnitelma, tapahtuma, julkaisu, multimediatuote, konsepti tai mallinnus. Usein mukana on ulkopuolinen toimeksiantaja, mutta työ voi kohdistua myös omaan yritykseesi tai liikeideaasi.
Kirjallisessa raportissa esität työn tietoperustan ja kuvaat tuotoksen kehittämisvaiheet johdonmukaisesti. Raportissa perustellaan tuotokseen liittyvät ratkaisut ja arvioidaan tuloksia suhteessa tietoperustaan.
Työ edellyttää tutkimusongelman tai -kysymyksen määrittelyä sekä sopivien kehittämis- ja tutkimusmenetelmien käyttöä. Aineistoa voidaan kerätä esimerkiksi kirjallisuudesta, ohjekirjoista, työpajoista, haastatteluista tai havainnoinnista.
Kehittämisprosessissa voit aloittaa joko tuotoksen työstämisestä ja laatia tietoperustan myöhemmin, tai edetä rinnakkain molempien osien kanssa.
Esimerkki kehittämispainotteisen opinnäytetyön prosessista:
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä teet työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen, jossa ratkaiset ammattialaasi liittyvän rajatun ongelman tai tehtävän. Tutkimuksessa voit käyttää määrällisiä tai laadullisia menetelmiä, ja aineisto voi koostua esimerkiksi mittauksista, haastatteluista tai kyselyistä.
Raportissa esität työn tavoitteet, tutkimusongelman ja aiheen rajauksen. Tietoperustassa peilaat aihetta teorioihin, malleihin ja aiempiin tutkimuksiin hyödyntäen ammattikirjallisuutta ja muita lähteitä. Raportissa kuvaat myös tutkimuksen toteutustavat, aineiston hankinnan ja analyysimenetelmät.
Lopuksi tarkastelet tutkimuksen tuloksia, teet johtopäätöksiä ja esität mahdollisia jatkokehittämisen tai jatkotutkimuksen ehdotuksia.
Esimerkki tutkimuspainotteisen opinnäytetyön prosessista:
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö sopii opiskelijalle, joka toimii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä ja haluaa kehittää esimerkiksi oman työpaikan käytäntöjä. Työssä on aina tutkimusongelma tai -kysymys, johon etsit vastauksia reflektoimalla omaa työtäsi.
Opinnäytetyöhön kuuluu työtehtäviin liittyvä päiväkirja sekä raportti, jossa esitetään tietoperusta ja kehittämisnäkökulma valittuun aiheeseen. Teoriataustaa hankitaan kirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista kuten muissakin opinnäytetöissä.
Päiväkirjaa kirjoitetaan päivittäin, ja viikoittaisessa analyysissa pohditaan mennyttä viikkoa osaamisen kehittymisen ja tutkimuskysymyksen näkökulmasta. Seurantajakso kestää yleensä 10–13 viikkoa ja voi olla yhtenäinen tai jaettu useampaan osaan.
Työ sisältää reflektointia, ideointia ja johtopäätöksiä, joiden avulla syvennät osaamistasi ja tuot esiin kehittämisen tuloksia.
Esimerkki päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön prosessista:
Portfoliomuotoisessa opinnäytetyössä kokoat yhteen opintojen aikana tekemäsi projektit ja oppimistehtävät sekä tarvittaessa laadit uusia tuotoksia. Mukaan voi sisältyä myös työelämässä tai vapaa-ajalla syntyneitä tuotoksia.
Keskeistä on, että tuotokset muodostavat yhtenäisen ammatillisen kokonaisuuden, joka toimii työn tietoperustana. Portfoliomuotoinen opinnäytetyö on pitkä prosessi, joka koostuu eri vaiheissa tehdyistä tuotoksista ja antaa mahdollisuuden tarkastella valittua teemaa useista näkökulmista.
Työ sisältää kirjallisen raportin, jossa tuotokset yhdistetään ja sidotaan ammatilliseen tietoperustaan.
Esimerkki portfoliomuotoisen opinnäytetyön prosessista:
Artikkelimuotoinen opinnäytetyö Lapin AMKissa
Artikkelimuotoinen raportointi soveltuu työelämälähtöisiin opinnäytetöihin, joiden aihe on alalle erityisen ajankohtainen tai tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Opinnäytetyö voi sisältää yhden tai useampia ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia.
Opinnäytetyö on aina opiskelijan työ ja näyttö hänen ammatillisesta osaamisestaan. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö on vaativa opinnäytetyömuoto, jonka ohjaus ja toteutus edellyttävät vahvaa asiantuntemusta ja ohjausprosessia. Artikkelinmuotoisesta opinnäytetyöstä sopivat opiskelija ja opinnäytetyön ohjaaja opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa. Ohjaaja käy keskustelua opiskelijan kanssa vaadittavista toimenpiteistä ja työnjaosta julkaisuprosessin osalta. Artikkelin hyväksymisestä arvioitavaksi päättää ohjaaja.
Artikkelimuotoinen opinnäytetyö koostuu artikkelista/artikkeleista ja raportista.
Artikkeli
• Opinnäytetyössä artikkeli tarkoittaa tutkimukseen perustuvaa tekstiä, joka pyritään julkaisemaan lehdessä tai verkossa. • Artikkelimuotoinen opinnäytetyö koostuu raportista ja vähintään yhdestä A- (tieteellinen vertaisarvioitu) tai B-luokan (tieteellinen vertaisarvioimaton) artikkelista. • Artikkelimuotoinen opinnäytetyö voidaan arvioida opinnäytetyönä, vaikka artikkelikäsikirjoitusta ei olisi vielä lähetetty lehteen tai muuhun julkaisukanavaan arvioitavaksi eikä sitä olisi hyväksytty julkaistavaksi.
Raportti
• Artikkeliopinnäytetyössä pääpaino on opiskelijan/opiskelijoiden kirjoittamissa artikkeleissa. Artikkelien lisäksi laaditaan tiivis raportti, joka kuvaa työn tavoitteet, toteutuksen ja kokonaisuuden. Raportin laajuus on noin 10–15 sivua. Ylemmän AMK-tutkinnon monialaisessa opinnäytetyöartikkelissa (MONT) erillistä raporttia ei laadita. Tällöin artikkeli toimii opinnäytetyönä ja sen laajuus on noin 25–30 sivua. • Opiskelija laatii raportin Lapin AMKin opinnäytetyön mallipohjaan. Raportti koostuu johdannosta, käsittelyosasta ja pohdinnasta. • Jos opiskelijoita on useampia, he sopivat keskenään kirjoittajuudestaan työnjaon mukaan. Jos opiskelijoiden rooli työssä on täysin 50 % / 50 %, voi heillä olla jaettu ensimmäinen kirjoittajuus.
Johdanto:
• Opiskelija määrittelee artikkelimuotoisen opinnäytetyön raportin johdannossa artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperustan ja menetelmät. Jos artikkeleita on useampia, johdannossa eritellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. • Jos opiskelijoita on useita, johdannossa määritellään selkeästi heidän kunkin työpanos opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa: o Artikkelin kirjoittajien kuvaamisessa noudatetaan eettisyyttä ja vastuullisuutta. CRediT (Contributor Roles Taxonomy) on tieteellisissä julkaisuissa käytettävä standardi, joka määrittelee kirjoittajien ja avustajien 14 eri roolia. Sen tavoitteena on tehdä tutkimustyön jakamisesta ja vastuusta avointa ja täsmällistä. Voit tarkistaa viralliset määritelmät osoitteesta: CRediT – Contributor Role Taxonomy.
Käsittelyosa:
• Käsittelyosan laatimiseen vaikuttaa se, voidaanko artikkeli julkaista heti Theseuksessa. Siihen, voidaanko artikkeli julkaista Theseuksessa (rajattu tai avoin kokoelma), vaikuttaa suunnitellun julkaisukanavan (esim. tieteellinen lehti tai verkkojulkaisu) toimintatapa rinnakkaistallennuksessa. • Rinnakkaistallennus tarkoittaa, että artikkeli julkaistaan kahdessa paikassa eli varsinaisessa julkaisussa (esim. lehdessä) ja lisäksi avoimessa verkossa (esim. Theseuksessa). Kaikki lehdet eivät salli tällaista rinnakkaistallennusta. • Rinnakkaistallennus selvitetään lehden kirjoittajaohjeista/toimituksesta. 1) Jos rinnakkaistallennus sallitaan, käsittelyosaa ei kirjoiteta. Tällöin artikkelin käsikirjoitus tai käsikirjoitukset liitetään opinnäytetyön liitteeksi, jolloin lukija voi perehtyä suoraan artikkelin sisältöön. 2) Jos julkaisukanava ei salli artikkelin rinnakkaistallennusta lainkaan, artikkelia ei voida julkaista Theseuksessa. Tällöin opinnäytetyöhön sisällytetään käsittelyosa, mutta varsinaista artikkelia ei liitetä julkisesti saataville. 3) Jos lehti sallii rinnakkaisjulkaisun, mutta vasta sen jälkeen, kun ovat itse julkaisseet artikkelin, pyydetään artikkelille LUC-kirjastopalveluista ns. julkaisun viivettä eli embargoa. Asiasta sovitaan myös ohjaajan kanssa. Embargo tarkoittaa, että työ tulee avoimesti saataville vasta myöhemmin. Embargo voi olla enintään kaksi vuotta artikkelin julkaisemisesta. Tässä tapauksessa kirjoitetaan käsittelyosa. • Käsittelyosa kirjoitetaan silloin, kun artikkelia ei voida julkaista Theseuksessa heti (kohdat 2 ja 3). • Käsittelyosa on opinnäytetyöraportin lyhyt sisältökuvaus, jossa esitellään työn keskeinen sisältö ilman varsinaista artikkelia. Se toimii artikkelin korvaavana tekstinä silloin, kun artikkelia ei voida julkaista. Käsittelyosassa kuvataan työn tavoite, tutkimuskysymykset, menetelmät ja aineisto pääpiirteittäin sekä keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Käsittelyosassa kuvataan, mihin lehteen artikkelia tai artikkeleita lähetetään sekä artikkelien bibliografiset tiedot (lehden nimi, julkaisuvuosi, kustantaja). • Tekstin tulee olla tiivis (1–2 sivua), mutta riittävän selkeä, jotta lukija ymmärtää, mitä työssä on tehty ja mitä tuloksia on saatu.
Pohdinta:
• Pohdinta kirjoitetaan aina, riippumatta siitä, onko artikkeli mukana raportissa vai ei. • Pohdintaosassa tuodaan esiin arvio artikkelin/artikkelien tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä työelämän tai yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin.
Plagioinnin tarkistus
• Lapin AMKin kaikki opinnäytetyöt tarkistetaan Turnitilla. • Artikkeliopinnäytetyön raportti tarkistetaan noudattaen Lapin AMKin yleistä plagioinnin tarkistusohjeistusta. • Artikkelien osalta plagioinnin tarkistus tehdään vasta siinä vaiheessa, kun artikkeli on valmis toimitettavaksi julkaisijalle. Artikkelien plagioinnin tarkistuksessa opiskelija pyytää ohjaajaa tekemään plagioinnin tarkistuksen siten, ettei se tallennu Turnitin pääarkistoon. Tämä tapahtuu Turnitin ”draft”- tai ”ilman tallennusta” -asetuksella. Ohjaaja vie plagioinnin tarkastuksesta saadun tulosraportin Wihiin tiedostona. Opiskelija ja ohjaaja sopivat, mikä aihetta kuvaileva teksti (voi olla esimerkiksi johdanto, tiivistelmä, tms.) viedään Wihin tarkastusprosessiin, jonka ohjaaja hyväksyy lisäten kommenttikenttään maininnan artikkelille muualla suoritetusta tarkistuksesta ja sen tuloksista. • Plagioinnin tarkistuksen jälkeen artikkeli on valmis lähetettäväksi julkaisijalle. Julkaisija tekee usein vielä oman plagioinnin tarkistuksensa.
Arviointi
• Artikkeliopinnäytetyön ohjauksessa ja arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin opinnäytetöissä. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö arvioidaan Lapin AMKin opinnäytetöiden arviointikriteereiden mukaisesti. • Arvioitava kokonaisuus sisältää sekä raportin että artikkelikäsikirjoituksen/-käsikirjoitukset. • Artikkelikäsikirjoitus on valmis arvioitavaksi, kun työ vastaa suunnitellun julkaisun vaatimuksia ja kun opiskelija(t) ja opettaja ovat sopineet arvioinnista. • Opiskelijan valmistuminen ei viivästy, vaikka artikkelia ei julkaistaisi tai se julkaistaan myöhemmin. • Artikkelin jatkotyöstöstä sovitaan erikseen opiskelijan ja ohjaajan kesken.
Tallentaminen Theseukseen
• Opinnäytetyön raportti on tallennettava Theseukseen. • Opinnäytetyön Theseukseen tallennettavassa raportissa kerrotaan, mihin julkaisuun artikkelia on tarjottu tai aiotaan tarjota. Artikkelin käsikirjoituksen voi tallentaa Theseuksen ei-julkiseen osioon. • Vaihtoehtoisesti opinnäytetyölle voidaan asettaa embargo. Tällöin raportti julkaistaan Theseuksessa vasta sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu. Julkaisua voidaan siirtää enintään kahdella vuodella (kirjaston asettama aikaraja). Raportti sisältää keskeiset tulokset sekä artikkelin tai artikkelien bibliografiset tiedot (ks. kohta Raportti, käsittelyosa). • Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot.
Artikkelin julkaisukanavan valinta
• Vaikka artikkeliopinnäytetyö voidaan arvioida ilman lehteen lähettämistä, julkaisukanavan siihen kohdistamaa arviointia tai julkaisemista, pidetään tavoitteena artikkelin julkaisemista ammatillisessa tai tieteellisessä julkaisukanavassa. • Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta. Tieto toimituskunnasta löytyy julkaisun (esim. lehden) sivuilta. Se tarkoittaa ryhmää, joka päättää julkaisusta ja huolehtii artikkeleiden laadusta. • Julkaisukanavan/-t valitsevat opiskelija ja opinnäytetyön ohjaaja yhdessä. Kun julkaisukanava on valittu, opiskelija perehtyy sen kirjoitusohjeisiin ja julkaisua koskeviin vaatimuksiin. • Opiskelija vastaa siitä, että artikkeli noudattaa julkaisukanavan ohjeistusta. • Opinnäytetyön tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia ja ne raportoidaan artikkelikäsikirjoituksessa. Jos hyödynnetään embargoa, tulokset voidaan julkaista myös raportin käsittelyosassa.
Arvioidusta artikkelikäsikirjoituksesta julkaisuksi
• Artikkeli on ensisijaisesti opiskelijan työ, joka arvioidaan opinnäytetyönä. Alkuperäisen käsikirjoituksen tekijä on siis opiskelija, mutta muita kirjoittajia voi osallistua kirjoitusvaiheessa työhön kohtuullisin määrin. Kun työ on arvioitu, voi kirjoittajajoukkoa laajentaa esim. eri asiantuntijoihin, joiden osaamisella voi vahvistaa tietyiltä osin artikkelin sisältöä. Artikkelin kirjoittajien kuvaamisessa on noudatettava huolellisuutta, eettisyyttä ja vastuullisuutta (ks. kohta Raportti -> Johdanto, CRediT (Contributor Roles Taxonomy). • Kun artikkeliopinnäytetyö (raportti ja artikkeli/artikkelit) on arvioitu ja tallennettu ohjeen mukaisesti, jatkuu artikkelin työstäminen julkaisuksi. • Julkaistavan artikkelin kirjoittajina voivat opiskelijan ja ohjaajien lisäksi olla esimerkiksi sen TKI-hankkeen jäsenet, jonka puitteissa opinnäytetyö on tehty. Muista kirjoittajista ja heidän roolistaan päättävät opiskelija ja ohjaaja yhdessä. • Mahdolliset muut kirjoittajat merkitään opiskelijan/opiskelijoiden jälkeen ja ohjaaja viimeiseksi. • Jotta opinnäytetyöartikkeli voidaan julkaista Lapin AMKin Lumen lehdessä, osana Pohjoisen tekijät -sarjan kokoomateosta tai Pohjoisen tekijät podcastina, tulee ohjaajan tai muun Lapin AMKin henkilökunnan jäsenen työpanos olla vähintään 30 % artikkelin sisällöstä. • Jos opiskelija ei voi opinnäytetyöprosessin jälkeen jatkaa artikkelin korjaamista ja viimeistelyä, asiasta sovitaan ohjaajan kanssa. Tällöin kirjoittajien järjestystä voidaan muuttaa. Esimerkiksi ohjaaja voi siirtyä ensimmäiseksi kirjoittajaksi ja ottaa päävastuun julkaisuprosessista. Opiskelija säilyy silti yhtenä artikkelin kirjoittajista. • Kaikkien kirjoittajien tulee hyväksyä artikkelikäsikirjoitus ennen sen lähettämistä julkaisijalle. • Yhteyshenkilö (~Corresponding author) vastaa lehden kanssa viestimisestä ja artikkelin palautteiden vastaanottamisesta. Usein on hyvä, että ohjaaja toimii yhteyshenkilönä, koska julkaisuilla ja korkeakouluilla on valmiita sopimuksia. Myös opiskelija voi olla yhteyshenkilö, jos siitä sovitaan erikseen.
Osittain hyväksiluettu opinnäytetyö – artikkeli osaamisen näyttönä:
Tätä ohjetta sovelletaan myös osittain hyväksiluettuun opinnäytetyöhön seuraavin huomioin:
• Opinnäytetyön osittaiseen hyväksilukuun liittyvä viimeistelyvaiheen artikkeli (YAMK:10 op) voi olla myös D-luokan julkaisu (ks. kohta Artikkeli). • Laadittu artikkeli toimii osaamisen näyttönä, erillistä raporttia (ks. kohta Raportti) ei laadita. • Artikkelin ohjaus, väliversioiden tallennus ja kommentointi sekä dokumentin lopullinen arkistointi tehdään Wihissä. • Artikkelia (~osaamisen näyttö) ei tallenneta opinnäytetyönä Theseukseen. • Arviointi tehdään Pepissä.
Julkaisupisteet
JULKAISUTYÖRYHMÄN OHJE HENKILÖKUNNALLE LAPIN AMK:n JULKAISUKANAVISSA
• Artikkeleista saa julkaisupisteitä opetus- ja kulttuuriministeriön määrityksen mukaisesti. • Kun opettaja on artikkelissa tai muussa yhteisjulkaisussa tekijänä, hän 1) toimittaa käsikirjoituksen tai muun julkaisuluonnoksen julkaisijalle kaikkien tekijöiden puolesta, 2) tekee ilmestyneestä julkaisusta ilmoituksen tallennuspalvelu Justukseen, mikäli hänen kontribuutionsa julkaisun sisältöön on vähintään 30 prosenttia ja 3) on edellä mainitun ehdon täyttyessä oikeutettu julkaisupalkkioon ammattikorkeakoulun voimassa oleva julkaisupalkkio-ohjeen mukaisesti
Kirjallisuuskatsaukset jaetaan seuraavasti:
Lapin AMKissa kirjallisuuskatsaus voi olla yksi tapa toteuttaa opinnäytetyö. Koska se on menetelmältään teoreettinen tapa, se ei ole ensisijainen ja valinta tulee perustella.
YAMK-opinnäytetyön menetelmä se voi olla silloin, kun opiskelijalla on menetelmän vaadittavat akateemiset taidot tietokantojen systemaattiseen käyttöön, artikkelien lukemiseen ja analyysien tekemiseen. AMK-opinnäytetöiissä kirjallisuuskatsaus ei ole ensisijainen tapa toteuttaa opinnäytetyö, mutta perusteluista syistä, se voidaan valita. Keskustele kirjallisuuskatsauksen tekemisestä koulutuksesi opinnäytetyökoordinaattorin tai ohjaajan kanssa.
Toimeksiantajana voi olla joko ulkopuolinen taho tai Lapin AMK.
Sopimukset tehdään aina joko ulkopuolisen toimeksiantajan tai Lapin AMKin kanssa (jos ulkopuolista toimeksiantajaa ei ole). Opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa joko rajatussa tai julkisessa kokoelmassa.
Opinnäytetyön aiheesta ja toteutustavasta riippumatta sinun tulee raportoida työsi kirjallisesti. Esimerkkejä löydät Theseuksesta, joka sisältää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja julkaisuja.
Jokaisella opinnäytetyöllä on ammattikorkeakoulun nimeämä ohjaaja. Työllä voi olla myös useampi ohjaaja sekä sidosryhmän tai työyhteisön edustaja. Kielenohjauksesta vastaa suomen kielen ja viestinnän opettaja.
Opinnäytetyön tekeminen on prosessi, joka etenee vaiheittain.Näiltä sivuilta löydät yhteiset ohjeet ja käytännöt opinnäytetyön tekemiseen aiheen valinnasta työn julkaisemiseen asti. Lisäksi eri koulutuksilla voi olla omia menettelytapoja, jotka esitellään koulutuskohtaisissa tapaamisissa ja Moodlessa.