Insinööri (YAMK) Jukka Leinonen, insinööri Veli-Matti Pelimanni, insinööri (YAMK) Antti Niemelä ja Taiteen maisteri (TaM) Marjo Ollila työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

ACTIVE-hankkeen (2025–2026) tavoitteena oli luoda nopeita, vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja digitalisaatiota edistäen sekä mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Ratkaisut toteutettiin julkisina teknologiapilotteina, joiden toteuttamiseen liittyivät tarpeet, ideat ja ilmiöt kerättiin Lapin pk-yrityksiltä.

Kerromme tässä artikkelissa pilotista, jossa tutkittiin ja kokeiltiin 360-videon kuvaamista arktisissa olosuhteissa sekä videon hyödyntämistä sähkökelkan ja matkailupalvelun esittelyssä ja markkinoinnissa.

Kohteena oli sähkömoottorikelkalla toteutetut kelkkasafarit Pyhätunturilla, jonka aikana testattiin myös kameran toimivuutta liikkeessä ja kuvanlaatua varsinkin hämärissä ja pimeissä olosuhteissa sekä jopa alle -20 °C lämpötilassa. Varsinaiset 360-kuvaukset ja videon editointi tehtiin helmikuussa 2026. Pilotin yhtenä tutkimuskohteena oli myös testata, miten ulkoinen Bluetooth-yhteydellä suoraan kameraan yhdistetty nappimikrofoni toimii arktisissa olosuhteissa ja kuinka hyvin se taltioi ääntä liikkeestä.

360-kameroiden vertailu

Pilottikohteen määrittelyn jälkeen tehtiin vertailu 360-kameroista ja siinä korostettiin erityisesti videokuvan laatua hämärissä ja pimeissä olosuhteissa. Lisäksi selvitettiin erilaisia ulkoisia nappimikrofoneja äänimaiseman taltioimiseksi.

Vertailun perusteella päätettiin hankkia syksyllä 2025 julkaistu DJI Osmo 360 -kamera (kuva 1). Kameraa varten hankittiin kaksi vara-akkua, 512 GB microSD-muistikortti ja erilaisia kameran kiinnitysratkaisuja. Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmään oli hankittu muutama vuosi sitten nyt jo vanhentunut malli GoPro Max 360 -kamerasta (kuva 2), jota päätettiin myös käyttää pilotissa vertailu- ja varalaitteena. Taulukossa 1 on vertailtu DJI Osmo 360 ja GoPro Max 360-kameroiden keskeisimpiä ominaisuuksia.

Kuva 1. DJI Osmo 360 -kamera. Kuva Marjo Ollila

Kuva 2. GoPro Max 360-kamera. Kuva Marjo Ollila

Taulukko 1. DJI Osmo 360 ja GoPro Max 360 -kameroiden keskeisimmät ominaisuudet.

OminaisuusDJI Osmo 360GoPro Max 360
Kenno2 kpl 1/1.1″ CMOS (Neliönmuotoinen HDR-kenno)2 kpl 1/2.3″ CMOS
Videon resoluutio8K @ 24-50 fps, 6K @ 24-60 fps, 4K @ 100 fps5.6K @ 30 fps (360°), 1440p @ 60 fps (HERO-tila)
Valokuvan resoluutio120 MP (360° panoraama)16.6 MP (360°), 6.2 MP (PowerPano)
Videon bittinopeus170 Mbps78 Mbps
Valovoimaf/1.9f/2.0
KuvanvakautusRockSteady 3.0 & 360° HorizonSteadyMax HyperSmooth & Horizon Leveling
Vedenkestävyys10 metriin asti ilman koteloa (IP68)5 metriin asti ilman koteloa
MuistiSisäinen muisti 105 GB, Laajennettavissa microSD-kortilla 1 TB astiMaksimissaan 256 GB microSD-kortilla
Näyttö2” kosketusnäyttö1.7″ kosketusnäyttö
Paino183 g154 g
Akun kapasiteetti1950 mAh1600 mAh
PimeätilaSuperNight 8K @ 24-30 fps, 6K @ 24-30 fps–

Pilotissa päätettiin myös testata äänimaailman tallentamista ulkoisen mikrofonin avulla. Kun 360-kameraksi oli valittu DJI Osmo 360, niin kameran ja mikrofonin yhdistämisen helpottamiseksi mikrofoniksi valittiin DJI Mic 3 -mikrofonit (kuva 3), jotka voitiin yhdistää Bluetoothilla suoraan DJI Osmo 360 -kameraan ilman erillistä vastaanotinta.

Kuva 3. DJI Mic 3 -mikrofoni. Kuva Marjo Ollila

360-kameroiden toiminnallisuustestit

Ennen varsinaisten kuvausten toteuttamista molempien kameroiden suorituskykyä testattiin talvisissa olosuhteissa kuvaamalla liikkuvan auton ikkunasta sekä valoisaan että hämärään aikaan. Vertailu paljasti selkeitä eroja erityisesti dynaamisessa valotusalueessa. 360-videoista kaapatuista kuvista 4 ja 5 on helppo havaita valaistukseen liittyvät erot kameroiden kuvanlaadussa. Kuvassa 4 näkyy selvästi, että DJI:n dynaaminen alue toimii paremmin suorassa auringonpaisteessa. Auringon edessä olevat pilvet sekä itse aurinko erottuvat selkeästi, kun taas GoPron kuvassa taivas palaa kokonaan puhki (kuva 5). GoPro korostaa kuvan kontrastia ja värikylläisyyttä, mikä tekee kuvasta visuaalisesti dramaattisemman realismin kustannuksella. DJI:n kuva sen sijaan vastaa paremmin todellisuutta. Näiden testien avulla saatiin molemmille kameroille haettua optimaaliset asetukset.

Kuva 4. Ennen pilottia DJI Osmo 360 -kameran 360-videosta kaapattu ja zoomattu kuva.

Kuva 5. Ennen pilottia GoPro Max 360 -kameran 360-videosta kaapattu ja zoomattu kuva.

Sama ilmiö on havaittavissa myös kuvia 6 ja 7 vertailtaessa. DJI:n kuva näyttää GoProhon verrattuna hieman haaleammalta, mutta auringon edessä olevat puut piirtyvät tarkemmin. Lisäksi DJI:n kuvissa värisävy on selkeästi lämpimämpi, kun taas GoPro kallistuu sinisempään sävyyn korostaessaan kontrastia. GoPron kuvausprofiili vastaa kännyköissä käytettäviä profiileja, jotka tuottavat yliprosessoituja kuvia, joihin ihmissilmä on tottunut.

Kuva 6. Safarilla DJI Osmo 360 -kameran 360-videosta kaapattu kuva.

Kuva 7. Safarilla GoPro Max 360 -kameran 360-videosta kaapattu kuva.

Pilotin toteuttaminen

Pilotti toteutettiin Pyhätunturilla kuvaamalla kaksi noin kolme tuntia kestänyttä sähkökelkkasafaria. Ensimmäinen safari lähti liikkeelle valoisaan aikaan ja päättyi pimeällä. Näin voitiin testata kameran pimeäkuvauksen ominaisuutta. Toiveissa oli myös saada kuvattua revontulia, mutta niitä ei näkynyt tällä kertaa. Toinen safari oli valoisaan aikaan, jotta voitiin varmistaa riittävän hyvä kuvanlaatu.

Molemmille kameroille suunniteltiin erilaisia kiinnitysratkaisuja mm. 3D-tulostamalla kiinnikkeitä ja jatkovarsia (kuva 8). Kamerat päätettiin lopulta kiinnittää kelkkaa ajaneen henkilön kypärään tarralätkän ja jatkovarren avulla. DJI Mic 3 -mikrofoni kiinnitettiin DJI Osmo 360 -kameran jatkovarteen ja yhdistettiin kameraan Bluetooth-yhteydellä sähkökelkan hiljaisen äänimaailman tallentamiseksi (kuva 9).

Kuva 8. GoPro Max 360 -kameralle 3D-tulostettuja jatkovarsia. Kuva Marjo Ollila

Kuva 9. Kelkkakypärään asennettu DJI Osmo 360 -kamera ja DJI Mic 3 -mikrofoni. Kuva Marjo Ollila

Ensimmäinen safari lähti liikkeelle iltapäivällä puolipilvisessä säässä auringon laskun aikaan lämpötilan ollessa noin -15 °C. Safarin päättyessä oli pimeää ja lämpötila oli laskenut noin -20 °C:een. Safaria oli ajettu noin 50 minuuttia, kun tauolla DJI Osmo 360 -kameraan vaihdettiin akku. Akun varausta oli silloin jäljellä noin 30 %. GoPro Max 360 -kameran akku loppui tauolla eikä kameraan ollut vara-akkua.

Toinen safari lähti liikkeelle seuraavan päivänä aamupäivällä pilvisessä säässä lämpötilan ollessa noin -15 °C. Safarin puolessa välissä pidettiin noin tunnin mittainen tauko lämpimässä sisätilassa. Tämän vuoksi molempien kameroiden akku kesti koko safarin ajan.

Julkaistavan 360-videon toteuttamisessa päätettiin hyödyntää vain DJI Osmo 360 -kameran videota, koska sen värit näyttivät luonnollisemmilta kuin GoPro Max 360 -kameran videot. Kameroiden videoiden sekoittaminen julkaistavaan 360-videoon ei ollut teknisesti mahdollista. Lisäksi hyödynnettiin vain ensimmäisen safaripäivän videota, koska toisen päivän keli oli pilvinen ja harmaa. Videon editointiin käytettiin ilmaista DJI Studio -ohjelmistoa, joka on suunniteltu DJI:n 360-videoiden editointiin.

Pilotin tulokset ja kokemukset

360-kamerat olivat asennettuna sähkömoottorikelkan kuljettajan kypärään ja niiden akut kestivät hyvin jopa -20 °C lämpötilaa ja ajoviimaa, jotka vastaavat yli -30 °C. Safarilla oli mukana myös Nikon-järjestelmäkamera, jonka akku hyytyi, vaikka kamera oli kameralaukussa ja suojassa viimalta. Myös kypäräkiinnitys osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, vaikka pitkällä varrella kuvaamista kannattaa harkita tarkkaan, ellei halua herätä seuraavana päivänä niskakipujen kanssa. Sään suhteen on hyvä varautua siihen, että jos tavoitteena on tietynlainen tunnelma tai esimerkiksi aurinkoinen keli, kuvauskertoja tarvitaan useampia – ellei satu olemaan Hannu-hanhi. Tämä korostuu erityisesti revontulia kuvatessa, sillä niiden esiintyminen ja näkyvyys vaihtelevat paljon.

Ulkoisen mikrofonin käyttö osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja sen akku kesti hyvin pakkasta. Ääni saatiin tallennettua ongelmitta, mutta se ei soveltunut tämän pilotin lopulliseen tuotokseen. Tallennusformaateissa oli myös merkittäviä eroja: DJI Osmo 360 tuottaa pakkaamatonta materiaalia, mikä kasvattaa tiedostokoot huomattavasti verrattuna GoPro Max 360 -kameraan. Ohjelmistopuolella GoPron sovellus on hyvin pelkistetty ja helppokäyttöinen, mikä tekee siitä toimivan työkalun nopeaan videonleikkaukseen, kun taas DJI:n ohjelmisto tarjoaa monipuolisemmat ominaisuudet ja enemmän säätövaraa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kummankaan kameran 360-videoita ei voi editoida Adobe Premieressä ainakaan Windows-ympäristössä. Tämä voi vaikuttaa työskentelytapaan ja ohjelmistovalintoihin.

Vaikka 360-video tarjoaa katsojalle vapauden valita näkökulmansa, se asettaa editointivaiheessa omat rajoituksensa. Pilotissa huomattiin, etteivät key framet toimi 360-videossa samalla tavalla kuin tavallisessa videossa eli se ei ohjaa kuvaa, vaan jättää sen vapaaksi. Toinen merkittävä rajoite liittyy graafisiin elementteihin. Tasomaisten (plate) kuvien, kuten logojen, lisääminen 360-materiaaliin DJI-ohjelmistolla ei ollut mahdollista.

Pilotin valmis 360-video, jossa voit hiirellä kääntää katselusuuntaa: Active -hankkeen Pyhä Safari 360. Pilotin yhteistyöyrityksen Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Timo Kulkki kertoi, että heidän työntekijänsä olivat erittäin tyytyväisiä ja vaikuttuneita 360-videosta. 

Pilotin yhteistyöyrityksen Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Timo Kulkki kertoi, että heidän työntekijänsä olivat erittäin tyytyväisiä ja vaikuttuneita 360-videosta.

Miten 360-videota voidaan hyödyntää markkinoinnissa?

Digitaalinen markkinointi ja elämyspalveluiden tuotteistaminen ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi teknologian kehittymisen myötä. 360-kameratekniikka ei ole vielä kovinkaan yleisesti käytetty matkailualalla, mutta se voisi olla yksi vaihtoehtoinen keino tuottaa sekä markkinointimateriaalia että asiakkaille myytäviä henkilökohtaisia muistoja. Arktisissa olosuhteissa Pyhätunturilla toteutettu kuvauspilotti osoitti, että moderni 360-teknologia on nyt riittävän luotettavaa ja laadukasta kestääkseen myös haastavat Suomen Lapin talvikelit. Tämä avaa Lapin safariyrityksille mahdollisuuksia uudistaa palvelujaan ja vahvistaa kilpailukykyään.

Perinteinen valokuva- ja videomarkkinointi on matkailualalla vakiintunutta, mutta 360-videoiden avulla yritys pystyy tarjoamaan kokemuksen, jossa katselija on ikään kuin sisällä tapahtumassa ja ympäristössä. Katsoja lähes tuntee olevansa mukana tunturimetsässä tai revontulten alla.

Markkinointitutkimuksessa on jo pitkään todettu, että kuluttajat arvostavat kokemuksellisuutta ja läpinäkyvyyttä matkailupalveluissa (Maliniemi 2025). 360-videot palvelevat tätä tarvetta hyvin ja ne antavat kohtalaisen realistisen kuvan ympäristöstä ja tunnelmasta. Tällainen sisältö voi vahvistaa asiakkaan luottamusta ja edistää ostopäätöstä varsinkin silloin, kun asiakas suunnittelee lomaa täysin uuteen ympäristöön.

Pyhätunturilla toteutetussa pilotissa saatiin laadukasta videokuvaa ja kamera toimi hyvin jopa –20 asteen lämpötilassa. Testaustulosten mukaan, matkailuyritys voi kuvata materiaalia lähes koko matkailukauden ilman erityisiä lisävarusteita. Tämä helpottaa sisällöntuotantoa ja mahdollistaa monipuolisen materiaalipankin rakentamisen.

360-kameratekniikan ehkä merkittävin kaupallinen mahdollisuus liittyy asiakkaille myytäviin elämysvideoihin. Safarin aikana tallennettu 360-materiaali voidaan koostaa asiakkaalle muistoksi, jonka voi katsoa tavalliselta näytöltä tai VR-laseilla. Tällainen tuote voisi yhdistää sekä laadukkaan kuvauksen että tunnepitoisen henkilökohtaisen sisällön. Juuri tunnekokemuksien arvo on matkailuyrityksen asiakkaalle tutkimuksen mukaan korkea (Eskola 2024).

Asiakkaille voitaisiin tuottaa esimerkiksi seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • Henkilökohtainen safarivideo, jossa video on tuotettu oppaan tai asiakkaan kypärästä.
  • Ryhmäsafarin kooste, joka voidaan toimituksen yhteydessä räätälöidä sisältämään myös asiakkaan henkilökohtaisia hetkiä.
  • Muistopaketti, jossa asiakkaalle tarjotaan sekä 360-video että lyhyet, nopeaan jakamiseen sopivat ”highlights”-videot.

Matkailijat jakavat materiaalia mielellään somessa. 360-materiaali voisi olla hyvinkin huomioarvoista. Tämä toisi yritykselle myös positiivista ja ilmaista jälkimarkkinointia.

Markkinoinnin lisäksi 360-videoilla on arvoa myös yrityksen sisäisessä toiminnassa. Video-materiaali voisi tarjota hyödyllistä tietoa esimerkiksi oppaiden perehdytykseen, reittien suunnitteluun ja palvelun laadun kehittämiseen. Oppaille voidaan näyttää realistisesti tilanteita, joissa tulee huomioida turvallisuus, asiakasohjaus tai tekniset seikat. Tämä mahdollistaa tehokkaamman ja yhdenmukaisemman perehdytyksen. Yritys voisi luoda myös kokonaisia virtuaalisia esittelyreittejä sekä tarjota VR-kokemuksia messuilla ja myyntitapahtumissa.

360-videoiden hyödyntäminen tarjoaa safariyritykselle mahdollisuuden rakentaa uudenlaista palvelukonseptia, jossa markkinointi, asiakaskokemus ja jälkimarkkinointi yhdistyvät. Tekniikka toimii sekä tuotteena että työkaluna ja sen arvo kasvaa, kun materiaalia hyödynnetään samanaikaisesti useissa tarkoituksissa. Tämä voi muodostua tärkeäksi kilpailutekijäksi erityisesti Lapin kaltaisilla alueilla, joissa luonnonolosuhteet ja elämyksellisyys ovat palvelun ydin.

Lähteet

Maliniemi, M. 2025. Matkailun muuttuvat arvot: kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Opin-näytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu, Restonomi (AMK), matkailu- ja tapahtumaliiketoimin-nan koulutus. Viitattu 18.3.2026. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052415618

Eskola, M. 2024. Tunne- ja aistikokemusten arvosta matkailuelämysten kehittämisessä. eSig-nals 19.2.2024. Viitattu 18.3.2026. https://esignals.fi/teemat/arvot/tunne-ja-aistikokemusten-arvosta-matkailuelamysten-kehittamisessa