Kirjoittajat: Anu Kinnunen, KT, yliopettaja, tutkija, Lapin ammattikorkeakoulu; Krista Lehtonen, TtM, lehtori, tutkija, Metropolia ammattikorkeakoulu; Nea Vänskä, TtM, lehtori, tutkija, Metropolia ammattikorkeakoulu; Ira Jeglinsky-Kankainen, FT, yliopettaja, tutkija, Arcada ammattikorkeakoulu; Salla Sipari, FT, yliopettaja, projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lapsen ja nuoren kuntoutuminen on vuorovaikutteinen yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi. Siihen liittyy monitoimijainen verkosto sekä monia erilaisia vaiheita ja välineitä. DigiMetku-hanke kehittää digitaalista sovellusta siihen, että kuntoutuminen rakentuu lapsen, hänen läheisten ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistoiminnassa mielekkääksi kokonaisuudeksi lapsen kasvuympäristössä ja perheiden arjessa.

Yhteistoiminta edistää kuntoutumista arjessa

Lapsen ja nuoren (jatkossa lapsen) kuntoutuksessa on kyse moniammatillisesta lapsen ja perheen kanssa yhdessä tehtävästä suunnittelusta ja toteutuksesta siten, että kuntoutustoimet on kytketty toisiinsa sekä lapsen arkeen ja kehitysympäristöön (Sipari ym. 2022a). Kuntoutumisen kannalta keskeistä on yhdessä tunnistaa lapselle merkitykselliset tavoitteet ja mielekäs toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistaa lapsen aktiivinen toimijuus arjessa(Koivikko ja Sipari 2021; Vänskä ym. 2016).

Vanhempien näkökulmasta lapsen toimintakykyä ja perheen eheää arkea edistää ammattilaisen tuki ja vahva osaaminen ja sitoutuminen yhteistoimintaan. (Wong Chung ym. 2019; Kinnunen 2021). Lapsen ja hänen perheensä kanssa keskustellaan lapsen ja perheen tarpeista sekä määritellään lapselle merkityksellisiä kuntoutumisen tavoitteita ja suunnitellaan ratkaisuja ja toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi perheen voimavarat ja prioriteetit huomioiden (King ym. 2019; An & Palisano 2014).

Lapsen kuntoutuminen edellyttää lapsen, perheen ja ammattilaisten tietoista yhteistoiminnan rakentamista yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jossa hyödynnetään tätä yhteistoimintaa edistäviä toimintatapoja ja välineitä. (Koivikko ja Sipari 2021; Kinnunen 2021; Sipari & Vänskä 2020).

Kyse ei ole ainoastaan yhteistoiminnan muotoilusta yksilöllisiin tarpeisiin lapsen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan myös siitä, miten organisaatioiden ja sidosryhmien tulisi tehdä yhteistyötä. Tämä vaatii nimenomaisia välineitä, jotka rakentavat ja ohjaavat yhteistoimintaa lapsen kuntoutumisen edistymiseksi arjessa. (Granlund & King 2021.)

Metku-kirja ja Osallistuva ekologinen arviointi mahdollistavat yhteistoimintaa

Metropolia ammattikorkeakoulun LOOK-hankkeessa (2015-2017) kehitettiin lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavia välineitä: Metku-kirja ja Osallistumisen ekologinen arviointi. Metku-kirjan avulla lapsi ja perhe kuvaavat lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa lapsen oman sähköisen kuvauksen avulla esim. valokuvaten, videoiden, piirtäen itselleen tärkeitä asioita arjestaan. Yhdessä vanhempien kanssa lapsi pohtii mitä hän haluaa oppia, mitä on hänelle tärkeää tekemistä ja osallistumista arjessa ja kuvaa sen omaksi persoonalliseksi kirjakseen. Kirjaa hyödynnetään GAS-tavoitteiden laadinnassa sekä kuntoutuksen suunnittelussa lapsen arjessa toteutuvaksi kuntoutumisprosessiksi. (Sipari & Vänskä 2020.) Metku-kirja on todettu esimerkilliseksi välineeksi, joka vahvistaa ammattilaisten ymmärrystä lasten osallistumisesta arjessa (Granlund ja King 2021).

Osallistumisen ekologinen arvioinnin avulla tehdään toimintasuunnitelma arkeen siitä, miten osallistumisen tavoite on konkreettisesti mahdollista saavuttaa lapsen, perheen ja ympäristön näkökulmista. Arviointi ohjaa tarkastelemaan mitä tekijöitä tulee huomioida lapsen, perheen ja ympäristön suhteen, jotta lapsen osallistumisen tavoite voidaan saavuttaa. Tämän perusteella laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma vastuunjakoineen tavoitteen saavuttamiseksi. (Sipari & Vänskä 2020.)

Digitaalisella sovelluksella mielekäs kuntoutumisen kokonaisuus lapselle

Digitalisaatio ja teknologian käyttö on arkipäiväistynyt ja erilaisten sovellusten käyttö on osa lasten ja perheiden arkea (Välijärvi 2019) ja tarve kehittää digitaalisia ratkaisuja lasten kuntoutumisen tueksi on noussut sekä käytännön tarpeista että näyttöön perustuvan tutkimustiedon pohjalta (Rantala 2021). Digitaalisten sovellusten merkitys saattaa olla ratkaisevaa, kun vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Olennaista on lasten näkemystensä kunnioittaminen (Vinblad ym. 2019).

Metku-kirjan ja Osallistumisen ekologisen arvioinnin nivominen kokonaisuudeksi uuden digitaalisen sovelluksen avulla mahdollistaa kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin kiinnittymisen ja ohjaamisen lapselle merkityksellisen toiminnan ja tavoitteen suunnassa. DigiMetku-sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa voi auttaa valjastamaan lapsen kuntoutumisen verkostot lapsen kuntoutumisprosessiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voidaan ohjata lapsen kuntoutumisen systeemistä kokonaisuutta lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa, tavoitteellisesti, yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti. (Kuva 1)

Kuvio 1 Kinnunen et al 2023.jpg
KUVA 1. Sovellus nivoo yhteen ja konkretisoi kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa (mukaellen Sipari & Vänskä 2020).

DigiMetku-hankkeen (2022-2024) tarkoituksena on kehittää digitaalinen sovellus lapsen ja nuoren kuntoutumisprosessin edistämiseksi arjessa. Sovellus ohjaa kuvaamaan lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa (Metku-kirja lähtökohtana) ja siten se toimii lapselle arjessa tärkeiden asioiden ja kuntoutumisen tavoitteiden tunnistamiseksi. Sovellusta voidaan hyödyntää lapsen tavoitteen mukaisen kuntoutumisen suunnittelussa (Osallistumisen ekologinen arviointilähtökohtana), toteutuksessa ja seurannassa.

Digitaaliseen sovellukseen kuvataan lapsen kuntoutumisen toimintasuunnitelma ja toteutus, jossa lapselle merkitykselliset asiat ja tavoitteellinen kuntoutuminen rakentuu osaksi lapsen arkea. Siten lapsen toimijuutta ja aktiivista osallistumista mahdollistavan sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa transformoi kuntoutusprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa.

Osallistuva tutkimuskumppanuus ohjaa DigiMetku-hankkeen toteutusta

Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutetaan osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa (Lehtonen ym. 2020; Sipari ym. 2022), mihin kutsutaan mukaan kuntoutujia, heidän läheisiään ja kuntoutuksen ammattilaisia. Hankkeessa tuotetaan tietoa yhdenveroisesti ja vastavuoroisesti siten, että, tunnistetaan ja hyödynnetään kaikkien osapuoltenarvokasta asiantuntijuutta tutkimuksellisessa kehittämisprosessissa (Sipari ym. 2022).

Hankkeen toteuttajakumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Arcada ja Lapin ammattikorkeakoulu ja hankkeen rahoittajana Kela. Hankkeessa rakennetaan laaja-alainen osallistuvaan tutkimuskumppanuuteen perustuva verkosto, mihin kutsutaan mukaan kuntoutusalan ammattilaisia ja kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan ja läheisiä Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n kanssa yhteistyössä.

DigiMetku-hankkeen aloitusseminaari toteutui 8.12.2023, ja siihen osallistui kuntoutuksen ammattilaisia sekä lasten ja nuorten vanhempia. Aloitusseminaarissa esiteltiin hankkeen tarkoitusta ja toteutussuunnitelmaa. Seminaarissa kysyttiin osallistujilta millaiset asiat heitä innostavat ja mietityttävät DigiMetku-sovelluksessa (Kuva 2).

Osallistujat kuvasivat innostaviksi asioiksi lapsen ja nuoren toimijuuden sekä heidän näkökulman vahvistumisen. DigiMetkun kautta tiedon kulku voisi sujuvoitua ja ammattilaisten voisi olla helpompi ymmärtää perheen arkea ja perheen voimavarat tulevat näkyviin arjesta aitoina asioina.

Lapsen kanssa toimivat henkilöt voivat saada lapsen kertomana arvokasta tietoa lapsen arjesta. Sovelluksen nykyaikaisuus ja digitaalisuus koettiin innostavana asiana. Osallistujia mietitytti sovelluksen tietoturva-asiat, päivittämisen vastuukysymykset ja käytettävyys. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota sovelluksen kehittämisen vaiheessa.

Kuva 2 Kinnunen et al 2023.jpg
Kuva 2. DigiMetku-hankkeen aloitusseminaarin osallistujien näkemyksiä digitaalisen sovelluksen hyödyistä.

DigiMetku-hankkeessa yhteiskehitetään vuonna 2023 lasten, heidän läheisten ja ammattilaisten kanssa sovelluksen sisältöä sekä sen toimivuutta ja käytettävyyttä. Yhteistoiminnalliset tulevaisuusorientoituneet työpajat toteutuvat lähi- sekä etäyhteyksillä. Sovellusta pilotoidaan vuonna 2024 ja se on saatavilla Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n nettisivuilla hankkeen päätyttyä 31.1.2024.

DigiMetku-hankkeen ohjausryhmässä joulukuussa 2022 visioitiin hankkeen käynnistyessä yhteistoiminnan rakentumista DigiMetkun tulevaisuuteen suunnaten. Ydintekijäksi muodostui sitoutuminen, joka perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen sekä rohkeuteen tuoda omia näkemyksiä yhdessä tekemiseen. Näin aikaansaadaan eettisesti elävää toimintaa hyvällä mielellä.

Tervetuloa mukaan DigiMetkujen pariin, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Lähteet:

An, M., Palisano, RJ. 2014. Family-professional collaboration in pediatric rehabilitation: a practice model. Disability & Rehabilitation, Vol 36, Nro 5 (2014), 434-40. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.3109/09638288.2013.797510.

Granlund, M., King, G. 2021. Methods and tools to support participation-focused practice, Disability and Rehabilitation, Vol 44, Nro 9 (2021), 1699. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/09638288.2021.1994029

King, G., Schwellnus, H., Servais, M., Baldwin, P. 2019. Solution-Focused Coaching in Pediatric Rehabilitation: Investigating Transformative Experiences and Outcomes for Families. Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, Vol 39, Nro 1 (2019), 16-32. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/01942638.2017.1379457.

Kinnunen, A., Jeglinsky, I., Vänskä, N., Lehtonen, K., Sipari, S. 2021. The Importance of Collaboration in Pediatric Rehabilitation for the Construction of Participation: The Views of Parents and Professionals. Disabilities 2021, 1, 459–470. Viitattu 6.2.2023. https:// doi.org/10.3390/disabilities1040032

Koivikko M, Sipari S. 2021. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Uudistettu sähköinen painos. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry, VLK. https://vlkuntoutus.fi/julkaisut/lapsen-ja-nuoren-hyvakuntoutus/#page=1

Lehtonen, K., Vänskä, N., Sipari, S., Harra, T., Helenius, S. 2020. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutuslehti Vol. 43, Nro 3 (2020), 6-19. Viitattu 6.2.2023

Rantala, A. 2021. Pelillinen mobiilisovellusinterventio kouluikäisten lasten päiväkirurgisella hoitopolulla. Väitöskirja, Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978952623093

Palisano, R., Chiarello, L., King, G., Novak, I., Stoner, T., Fiss, A. 2012. Participation-based therapy for children with physical disabilities. Disability and rehabilitation, Vol 34, Nro 12 (2012), 1041-1052. Viitattu 6.2.2023.

Sipari, S., Kauppila, J., Suhonen-Polvi, H. 2022a. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössä. Teoksessa Autti-Rämö, I. Salminen, A-L. Rajavaara, M. Melkas, S. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 110-126.

Sipari S., Vänskä N. 2020. Lapset Metkut – osallistumista edistävät toimintatavat kuntoutumisessa. Teoksessa: Kinnunen, A. Walden, A. (toim.) Osallisuuden lähteillä. Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 27-34. https://issuu.com/savonia/docs/osallisuuswebversio

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S., Harra, T. 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50.

Sipari, S., Vänskä, N., Pollari, K. 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke.

Sipari, S., Vänskä, N., yhteistoiminnassa Lisa Chiarello ja Robert Palisano. 2017. Osallistumisen ekologinen arviointi. Käsikirja. Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan.

Vinblad, E., Larsson, I., Lönn, M., Olsson, E., Nygren, J., Svedberg, P. 2019. Development of a Digital Decision Support Tool to Aid Participation of Children With Disabilities in Pediatric Rehabilitation Services: Explorative Qualitative Study. Journal of Medical Internet Research Vol. 3, Nro 4(2019), e14493. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.2196/14493

Välijärvi J. 2019. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161440

Vänskä, N., Pollari, K., Sipari, S. 2016. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kelan tutkimus, työpapereita 94. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161355.

Wong Chung, R., Willemen, A., Voorman, J., Ketelaar, M., Verheijden, J., Schuengel, C. 2020. Managing oneself or managing together? Parents’ perspectives on chronic condition self-management in Dutch pediatric rehabilitation services. Disability & Rehabilitation Vol. 42, Nro. 23 (2019), 3348-3358. Viitattu 6.2.2023. https://doi.org/10.1080/09638288.2019.1594396