Digioppimisen taidot haltuun digityökalupakilla

HTM Hannele Niemi toimii tradenomikoulutuksen opinto-ohjaajana ja Liikunnanohjaaja (AMK) Kaisa Pyykkönen toimii tuntiopettajana liikunnanohjaajakoulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digibagi on kaikille avoin digityökalupakki verkossa. Digibagin työkaluilla voi testata digivahvuuksiaan ja hankkia osaamista verkkovuorovaikutuksesta, ryhmätöistä, esiintymisestä, ergonomiasta sekä e-kirjojen ja sovellusten käytöstä.

Digibagi on rakennettu ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin tueksi. Kehittämistyössä havaittiin, että se hyödyttää myös keitä tahansa eri työtehtävissä toimivia henkilöitä.

Kuva 1. Digitaalinen työkalupakki Digibagi.

Näkemyksiä Digibagin työkalujen hyödyntämismahdollisuuksista omassa työssään

Lapin AMKin Vastuullisten palvelujen osaamisryhmään kuuluvien liikunnanohjaaja-, restonomi- ja tradenomikoulutusten henkilökunnalle järjestettiin työpaja, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan Digibagiin ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Työpajassa osallistujat jakaantuivat monialaisiin ryhmiin, joissa oli eri tehtävissä toimivia henkilöitä.

Jokainen ryhmä sai ennalta määritellyt Digibagin työkalut tutustuttavaksi. Ryhmien tehtävänä oli miettiä työkalun hyödyntämistä omassa työssään sekä kirjata testaamisen ja keskustelun kautta syntyneet havainnot virtuaaliseinälle.

Digivahvuustyyppitesti

 

Digivahvuustyyppitestin tavoitteena on herättää osallistujaa miettimään omia digivahvuuksiaan, niiden hyödyntämistä sekä mahdollisia kehittämiskohteita omassa työskentelyssä. Työpajan aluksi jokainen osallistuja teki testin, josta hän sai digivahvuustyyppien tulokset (digitalisti, sympisti ja optimisti) ja tutustui testin tulkintaohjeisiin.

Digivahvuustestin kehittämisestä löytyy lisätietoa Lumen-lehden artikkelista Digivahvat korkeakouluopiskelijat – ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhteistä työkalua kehittämässä.

Virtuaaliopas Ellibs e-kirjoihin

Virtuaalioppaan avulla havainnollistetaan, miten Ellibs-verkkokirjastossa voi avata e-kirjoja useilla eri tavoilla.

Virtuaalioppaaseen tutustuneet kokivat, että opiskelijat on hyvä ohjata tutustumaan työkaluun heti opintojen alussa. Lisäksi työkalun linkkiä voi jakaa yksittäisillä opintojaksoilla hoksautuksena tiedonhakuihin. Hyvänä nähtiin, että virtuaaliopas on myös kirjaston sivuilla ja että sitä päivitetään säännöllisesti.

Kognitiivinen ergonomia

Kognitiivisen ergonomian työkaluilla tuetaan opiskelun sujumista huomioiden tiedolla työskentelyn vaatimukset ja olosuhteet.

Ryhmä, joka tutustui kognitiiviseen ergonomiaan, toivoi näitä työkaluja otettavan mukaan opetukseen. Tärkeää olisi avata multitaskauksen seurauksia eli sen vaikutusta tehokkuuteen, tuottavuuteen ja oppimiseen. Keskittymisen tukemiseen voi miettiä esimerkiksi stressipalloja, seisomista ja liikkumista. Opetuksessa olisi hyvä miettiä keinoja, joilla katkaistaan esimerkiksi pitkät luennot. Todettiin, että kaikenlaisessa työssä tulisi muistaa mikrotauot.

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentelyn työkalu antaa vinkkejä toimivaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn verkossa. Sen avulla voi tutustua pienryhmätyöskentelyn prosessiin ja ryhmätyöskentelyn hyötyihin, tavoitteisiin ja vaatimuksiin.

Pienryhmätyöskentelyn työkalusta todettiin, että se on hyödyllinen kenelle tahansa. Työkalussa oli hyvin avattu asioita, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä esimerkiksi toisesta kulttuurista tuleville.

Valmennusvartti esiintymistaitoihin

Valmennusvartin avulla opiskelija voi pohtia omia esiintymistaitojaan, niiden merkitystä opiskelussa ja työssä sekä saa vinkkejä esiintymiseen.

Valmennusvartti esiintymistaitoihin-työkalu toimii hyvänä johdantona aiheeseen. Ryhmä pohti, että opiskelijoita täytyy motivoida uusilla tulokulmilla aiheeseen. Työkalun improvisaatio –harjoitus koettiin hyväksi: opiskelija voi tehdä eri pituisia harjoitteita kehittääkseen osaamistaan.

Digityökalujen toimintakortit

Digityökalujen toimintakortit sisältävät konkreettisia ohjeita ja vinkkejä erilaisten digityökalujen hyödyntämiseen opinnoissa ja työelämässä. Jokaisessa toimintakortissa kuvataan jokin tyypillinen tilanne, jossa opiskelijat soveltavat digityökaluja käytännössä.

Toimintakorteista löytyy ohjeita muun muassa virtuaaliseen ideointiin, videoiden ja infograafien suunnitteluun ja toteutukseen sekä verkkokyselyjen luomiseen. Verkkokokouksen järjestämiseen, Microsoft Teamsin tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä ryhmätyön esittämiseen webinaarissa liittyvät toimintakortit puolestaan tukevat verkon välityksellä tapahtuvaa ryhmätyöskentelyä.

Edellä mainittujen lisäksi toimintakorteista löytyy verkkokokousten kuvakesanasto sekä verkkoetiketin muodossa listaus, kuinka valmistaudutaan ja toimitaan verkkokokouksessa muut osallistujat huomioiden.

Vastuullisten palveluiden työpajassa digityökalujen toimintakortit koettiin ohjeistuksiltaan selkeiksi sekä hyödyllisiksi kaikille käyttäjille. Toimintakorttien linkittäminen esimerkiksi oppimisympäristö Moodleen ja tehtävänantojen yhteyteen miellettiin helpottavan opettajan työtä, koska monivaiheisten ja yksityiskohtaisten ohjeiden kirjoittaminen voi viedä paljon aikaa varsinaisen tehtävänannon lisäksi.

Toimintakorttien sisällöistä hyötyisivät erityisesti opintojen alkuvaiheissa olevat opiskelijat, joille useat digitaaliset sovellukset ja palvelut voivat olla tuntemattomia. Myös kehittämistyössä toimiville toimintakortit nähtiin tarpeellisiksi.

Ajanhallinta

Ajanhallinnan työkalu auttaa arvioimaan ja suunnittelemaan sekä kehittämään ajanhallintataitoa. Vaiheessa 1 työkalun avulla arvioidaan omaa ajankäyttöä. Käytännössä työkalu on kalenterin viikkonäkymä, johon voi raahata valmiiksi nimettyjä tehtäviä: opiskelu, työ, lepo, harrastus, kotityöt jne. Tämän jälkeen voi apukysymysten avulla pohtia, millaiset asiat hoituvat nopeasti ja mitkä vaativat aikaa.

Vaihe 2 keskittyy ajankäytön suunnitteluun ja sähköisen kalenterin hyödyntämiseen. Työkalussa opastetaan ensimmäisenä lisäämään kalenteriin opintojaksojen aikataulut ja tehtävien palautuspäivämäärät. Tämän jälkeen kalenteriin aikataulutetaan itsenäisen työskentelyn aika. Myös muut tärkeät ja aikaa vievät tehtävät kannattaa viedä kalenteriin. Lopuksi sinne kannattaa lisätä muut tapahtumat ja tapaamiset.

Ajanhallinnan työkalua käsitellyt ryhmä koki työkalun olevan hyödyllinen niin yksittäiselle käyttäjälle kuin myös pienryhmälle. Työkalu paljastaa hyvin ajankäytön haasteet, auttaa hahmottamaan paremmin ajankäyttöä ja priorisoimaan erilaisia tehtäviä. Työkaluun toivottiin myös varhaisen aamun ja myöhäisen illan tunteja käytettäviksi sekä 15 minuutin aikavälitystä täytettäville kohdille.

“Ei ole hankerahat menneet hukkaan!”

Pienryhmien listaamien huomioiden lisäksi kerättiin myös palautetta Digibagi-kokonaisuudesta. Työkalut koettiin hyödyllisiksi (4,1) asteikolla 0-5. Yleisesti Digibagi miellettiin käyttökelpoiseksi ja selkeäksi, joka sisältää paljon hyviä ja konkreettisia ohjeita jokapäiväiseen työhön.

Palautteessa kiiteltiin sitä, että Digibagi vähentää opettajien digiopettamisen tarpeita ja kaikki ohjeet löytyvät nyt saman sivun alta. Kehitettävää koettiin vielä olevan eri käsitteiden määrittelyssä, testien tulkintaohjeissa ja sivuston toiminnallisuudessa.

Digibagi koettiin hyödylliseksi työkaluksi, jota kannattaa päivittää ja kehittää eteenpäin sitä mukaa, kun uusia työkaluja ilmestyy. Se auttaa omalta osaltaan digiajan vaatimuksissa. Lisäksi toivottiin ohjeita Trelloon ja muihin projektinhallinnan työvälineisiin sekä SPPS-ohjelmiston käyttöön. Yksi työpajaan osallistujista totesi: “Ei ole hankerahat menneet hukkaan!”

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisessä ESR-hankkeessa Korkeakouluopiskelijoiden digitaidot+ (2021–2023) tuotettiin erilaisia digitaalisia työkaluja opiskelijoiden verkko-opiskeluun ja oman digihyvinvoinnin tueksi. Monialainen asiantuntijatiimi suunnitteli ja tuotti digitaalisia työkaluja Digibagi-työkalupakkiin.