”Kyllä se työelämä vähän pelottaa ”

Kirjoittajat: Sari Halttunen, YTM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI & O), Lapin ammattikorkeakoulu; Mika Rahkola, TtM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu; Paula Yliniemi, KM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Pilotin taustaa

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja koulutuskumppanuudessa toteutettavassa Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) hankkeessa toteutettiin vuosina 2022–2023 opiskelijapilotti. Pilotti liittyi toimenpiteeseen, jossa pääpaino oli osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä sekä työllistymisen varmistamisessa.

Hankesuunnitelmassa kaikki mukana olevat oppilaitokset olivat luvanneet pilotoida opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden pienryhmillä (n. 5–10 henkilöä) promotiivista, mahdollisuuksia luovaa, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa työkykyisyyden vahvistamiseksi ja nivelvaiheenohjaamisen kehittämiseksi. (Kuva 1).

Suunnitteluvaiheessa toteutettiin myös kysely opinto-ohjaajille Webropol-kyselynä. Kyselyn avulla haluttiin saada kuvaa siitä, miten opiskelijoiden oppimiseen liittyvät haasteet näyttäytyvät opinto-ohjaajille, millaista tukea opiskelijat saavat sekä millaiselle uraohjaukselle he näkevät olevan tarvetta. Kyselystä saatua tietoa hyödynnettiin suunniteltaessa opiskelijapilotin sisältöä.

Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun Oste-hankkeen opiskelijapilotin esite.

Pilotin tavoitteena oli luoda käytänteitä ja menetelmiä terveyttä ja toimintakykyä edistävän ohjauksen kehittämiseen ja työkykyisyyden edistämiseen oppilaitoksissa. Opiskelijan opiskelukykyä voidaan verrata työkykyyn. Lisäksi tavoitteena oli luoda ja kuvata toimintaprosessi sille, miten tunnistaan valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat, joiden kohdalla osatyökykyisyys tai sen riski heikentää työllistymisen mahdollisuuksia sekä malli näiden opiskelijoiden tukemiselle yhteistyössä eri tahojen kanssa (oppilaitokset, TE-palvelut, Kela, kuntoutustoimijat).

Tässä blogiartikkelissamme kerromme Lapin ammattikorkeakoulussa toteutetusta opiskelijapilotista. Avaamme pilotin kokemuksia ja esitämme suosituksia ja hyviä käytänteitä.

Pilotin toteutus

Laadimme pilottia varten suunnitelman, jossa kuvasimme aikataulutuksen, ajallisen etenemisen ja kullakin kerralla käsiteltävät teemat (kuva 2.) Tapaamisten teemoja voitiin tarkentaa osallistujien esittämien tarpeiden, tavoitteiden ja kokemusten mukaan.

Kuva 2. Opiskelijapilotin aikataulu ja käsiteltävät teemat.

Piilottiin ilmoittautui mukaan yhteensä kahdeksan opiskelijaa eri koulutuksista. Ryhmäsparrausta toteutettiin pääosin etänä Zoom-työtilassa. Sparraustilaisuuksia toteutettiin neljä kertaa ja jokaisella kerralla oli eri teema, jota käsiteltiin

1) työelämää valmistumassa olevan silmin,
2) omien voimavarojen ja rajojen tunnistamista,
3) harjoiteltiin vahvuuksien tunnistamista ja oman suunnan kirkastamista ja
4) viimeisellä kerralla pohdittiin teemassa Kohti työelämää, niitä asioita, jotka mietityttivät valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä.

Toteutuksissa hyödynnettiin erilaisia yksilö -, pari- ja ryhmätyömenetelmiä. Ensimmäisessä tapaamisessa ryhmä laati yhdessä yhteiset pelisäännöt. Toteutuksissa hyödynnettiin myös opiskelijoille ohjeistettuja ennakko- ja välitehtäviä. Jokaisen toteutuksen alussa sparrauksen ohjaaja alusti teemana olevasta aiheesta. Alustuksen jälkeen käytiin yhteistä keskustelua siitä, millaisia ajatuksia osallistujilla heräsi ko. teemasta.

Pilotin tuloksia

Rakensimme myös mallin valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden tukemiselle monialaisessa yhteistyössä. Olemme kuvanneet opiskelijan moniammatillista yhteistyön verkostoa alla olevassa kennokuvassa. (Kuva 3.)

Kuva 3. Opiskelijan moniammatillisen yhteistyön verkosto.

Lapin ammattikorkeakoulussa lähimpänä opiskelijaa ovat opettajat ja opinto-ohjaajat, jotka omassa työssään ohjaavat päivittäin eri lukukausina. Tukenaan heillä on työelämäohjaajat, kuraattorit, ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö ja TNO-verkosto. Opiskelijajärjestö Rotkon kouluttamat opiskelijatuutorit ohjaavat myös ja eritoten opintojen alkuvaiheessa.

Kuvasimme myös toimintaprosessin, millä toimilla tunnistetaan valmistumisvaiheen opiskelijoita, joilla saattaa olla erilaisia haasteita valmistumiselle ja työllistymiselle.

1. Tunnistetaan ohjauksessa opiskelijan tilanne laatimalla opintopolun alkuvaiheessa nykytilan analyysi, jossa hyödynnetään myös aiempaa tietoa opiskeluun liittyvistä haasteista hänen luvallaan (esim. toiselta asteelta siirtyvä opiskelija).
2. Selkiytetään nykytilan analyysin perusteella opiskelijan tarve tiiviille ohjaukselle ja tukitoimille koko opintopolun varrella.
3. Laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa tavoitteet ja toteutetaan ohjausta tavoitteiden mukaisesti.
4. Valitaan vaikuttavat ohjausmenetelmät ja keinot tukea opiskelijan opiskelua, opiskelukykyä ja työelämävalmiuksia.
5. Toteutetaan moniammatillista yhteistyötä tarvittavan ohjauksen ja tukitoimien varmistamiseksi.
6. Vastuuohjaajat seuraavat ja arvioivat yhdessä opiskelijan kanssa tavoitteiden toteutumista sovituissa seurantapalavereissa.
7. Suunnitelmaa ja toteutusta tarkistetaan tarvittaessa.

Laadimme pilotin ja siihen liittyvän kyselyn sekä kokemuksiemme pohjalta seuraavia suosituksia opettajille, ohjaajille, opiskelijoille, ammattikorkeakoululle ja työelämälle koskien opiskelijoiden ohjausta tutkinnon saamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. (taulukko 1.)

Taulukko 1. Suosituksia opettajille, ohjaajille, opiskelijoille, ammattikorkeakoululle ja työelämälle koskien opiskelijoiden ohjausta tutkinnon saamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi.

Suositus 1. Vähennetään valmistuvien opiskelijoiden pelkoa työelämään siirtymisestä.

Valmistuvien opiskelijoiden pelkoa työelämään siirtymisestä vähennetään TNO-verkoston toiminnan tehokkaammalla hyödyntämisellä. Tähän tarvitaan säännöllistä yhteistyötä eri tahojen kanssa (oppilaitokset, TE-palvelut, Kela, kuntoutustoimijat). Lisäksi tarvitaan eri kouluasteiden välistä kumppanuutta ja yhteistyötä, jotta ohjaus saadaan toimivammaksi sujuvien siirtymien varmistamiseksi. Työelämän valmistautuminen alkaa jo päiväkodissa ja alakoulussa.

Tarvitaan myös ohjausmenetelmien parempaa hyödyntämistä ja kehittämistä. Vaikuttaviksi todettujen menetelmien käyttöä ja hyödyntämistä on lisättävä esimerkiksi yhteisen ymmärryksen rakentamista dialogin avulla ja vahvuusperustaisen työotteen hyödyntämistä ohjauksessa. Ohjausprosessin aikana on hyvä jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan kanssa yhdessä tehdä nykytilan analysointia ja tunnistaa mahdollisia erilaisia riskejä ja tuen tarpeita. Tämä edellyttää turvallista ilmapiiriä ja ohjaussuhdetta.

Suositus 2. Toteutetaan vaikuttavampaa ohjausta ja uraohjausta selkiyttämällä tehtävät ja ohjaajien roolit.
Toimenpiteenä on uraohjauksen selkiyttäminen niin käsitteen, tavoitteiden ja toteuttamisen roolituksen (kenellä ohjauksen vastuu) ja johtamisen osalta. Uraohjausta tulee toteuttaa opiskelijoiden opintopolun kaikissa vaiheissa mutta erityisesti siirtymissä ja opintopolun alkuvaiheessa. Sujuvien siirtymien varmistamiseksi uraohjauksen tulee läpäistä kaikki kouluasteet ja koulutuksen toteuttajien olisi hyvä avata ohjausta toteuttavien työnkuvat, tehtävät ja sisällöt.

Pohdittava on myös sitä, miten opiskelijan lähiohjaus pystytään toteuttamaan koko opintojen ajan. Tarvitaan myös uusien vaikuttavien ohjauksen menetelmien kehittämistä ja hiljaisen ohjaustiedon siirtämistä mentoroinnilla.

Suositus 3. Varmistetaan ja vahvistetaan ohjaajien osaamista.
Toimenpiteenä tässä on ohjausosaamisen säännöllinen kehittäminen. Tämä sisältää ohjauksen periaatteet, erilaiset mallit, työkalut ja menetelmät. Myös jokaisen ohjaajan on suositeltavaa avata, reflektoida ja kehittää omaa ohjauksen käyttöteoriaansa.

Käyttöteorian avaamiseen kuuluu omien ennakkoasenteiden ja mielikuvien tunnistamista ja tietoiseksi tulemista. Tärkeää on kunkin ohjaajan itse arvioida omaa työtänsä, työtapojansa, ja toimintaansa. Yhdessä toisten kanssa on avoimen dialogin avulla mahdollista toteuttaa rakentavaa ohjausosaamisen kehittämistä. Avoin dialogi mahdollista myös monialaisen ja moniammatillisen ohjauksen toteuttamista opintopolun aikana.

Suositus 4. Hyödynnetään kehitettyjä hyviä käytänteitä
Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen ohjauksessa on kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti tutkittu ja kehitetty jo pitkään vaikuttavia malleja ja menetelmiä. Lapissa on kehitetty TNO-toimintaa ja kuvattu sen hyviä käytänteitä. Ohjauksen kehittämistä on tehty esimerkiksi avaamalla nuorten ohjauspolkuja ja menetelmiä työelämään ohjauksessa.

Aikuisille on kehitetty etä- ja verkko-opintojen mahdollistamiseksi digitaalista ohjausta ja digitaalisia ohjauksen työkaluja. Korkeakoulutetuille on kehitetty vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen malli (VAHTO-malli) ja siihen Vahvuusosaaja MOOC-ohjaajien osaamisen kehittämiseksi. Kehittämistoiminnassa on kuitenkin toteutettava jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa koordinointia, jotta päällekkäistä kehittämistyötä ei tehtäisi eri tahoilla.

Tärkeää on myös toteutusvaiheessa tehdä hankkeiden kesken yhteistyötä. Jotta hyvät käytänteet leviävät ja pysyvät “elossa” tarvitaan viestintää ja näkyväksi tekemistä.

Suositus 5. Toteutetaan laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä osana opintopolulla toteutuvaa ohjausta.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on entistä tärkeämpää, jotta varmistetaan työkyky ja sen säilyminen opintojen aikana. Opiskelijoiden opiskelukyky on myös opiskelijoiden työkykyä. Siksi on tärkeää, että eri tahojen hyvinvoinnin asiantuntijoilla on ohjauksessa vahva ja keskeinen rooli.

Opiskelijalähtöinen monialainen ja moniammatillisen yhteistyö ehkäisee myös ohjauspalvelujen siiloutumista ja nopeuttaa opiskelijoiden tarpeisin tarttumista. Koulutuksen toteuttajilla on tärkeää kuvata ja avata hyvinvoinnin palvelut ja niiden toiminnan sisällöt.

Käytänteitä ja menetelmiä terveyttä ja toimintakykyä edistävän ohjauksen kehittämiseen ja työkykyisyyden edistämiseen oppilaitoksissa

Pohdimme pilottia toteuttaessamme, miten opiskelijoiden ohjauksessa varmistetaan promotiivisen eli terveyden suojelun ja hyvien olosuhteiden luominen oppilaitoksissa. Ohjauksen päämääränä ei ole ainoastaan saada opiskelija opintojensa aikana oppimaan ja valmistumaan opiskelemaansa ammattiin. Tavoitteena on, että opiskelija työllistyy opiskelemaansa alan hyvinvoivana asiantuntijana.

Oppilaitoksissa on hyvä toteuttaa moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi toimimalla aktiivisesti alueellisessa TNO-verkostossa. Yhteistyö ja tiedon sekä osaamisen jakaminen edistävät opiskelijoiden opintojen etenemistä ja työllistymistä esimerkiksi yhteys kuntien TE-toimistoihin. Myös työelämän kanssa tehtävä yhteistyön kehittäminen on tärkeää ja siinä on hyvä etsiä uusia toteutustapoja.

Opintojen alkuvaiheessa on hyvä ohjausprosessin aikana tunnistaa osatyökykyisten opiskelijoiden nykytila ja tuen tarpeet sekä tunnistaa riskit, jotka voivat vaikuttaa opiskelukykyyn ja työkykyyn. Erittäin tärkeää, on puuttua varhaisessa vaiheessa ja kohdistaa oikeat ja riittävät tukitoimet työllistymisen varmistamiseksi.

Tärkeää on pohtia sitä, milloin opiskelijan valmiudet opiskella ammattikorkeakoulussa eivät ole riittävät, jolloin tuetaan opiskelijaa löytämään hänelle mielekäs ja oikea vaihtoehto. Kuinka pitkälle tukevilla toimenpiteillä voidaan mennä? Missä ammattitaitovaatimukset tulevat vastaan?

Voiko olla niin, että opiskelijalla opintojen etenemiseen liittyvät haasteet ovat niin suuria, etteivät motivaatio tai kyvyt siltikään riitä opintojen suorittamiseen? Toisaalta voi olla myös niin, että opiskelijalla on valmiudet, mutta tukitoimet, joilla opintojen eteneminen varmistetaan eivät ole riittävät.

Lopuksi

Pilotin kokemukset sekä opiskelijoilla että meillä ohjaajilla olivat pääosin myönteiset. Käsitellyt asiat olivat opiskelijoiden mielestä tärkeitä ajatellen valmistumista ja työllistymistä. Opiskelijoiden mielestä työelämään ohjausta olisi saanut olla jo aiemmin opinnoissa. He kokivat tärkeäksi oppia ja harjoitella esimerkiksi työhaastattelua ja oman osaamisensa sanoittamista. Myös portfolion ja CV:n laatimista jo opintojen aikana olisi hyvä harjoitella.