Tiheä opiskelutahti on ollut mahdollista joustavien verkko-opintojen myötä. Lapin AMK:ssa on mahdollisuus opiskella ristiin opiskeluna muilta kampuksilta kursseja silloin kun sinulle itselle se on sopivaa.

Sen piti olla vain vitsi, hakea nyt 43‑vuotiaana AMK:iin, kun vakituinen työpaikkakin on. Mutta jatkuva oppimisen halu ja verkko-opintojen joustavuus alkoivat houkutella. Ajattelin kokeilla, josko todistuksella pääsisi sisään, ja niin hakemus lipsahti kuin huomaamatta verkon syövereihin. Etsin alun perin taloushallinnon opintoja, mutta monessa ammattikorkeassa paikat olivat täynnä tai verkko-opintoja ei ollut tarjolla. Yllätyksekseni Tornioon pääsi todistuksella yllättävän helposti. Enhän minä nyt voisi kieltäytyä opiskelupaikasta, kun kerran sisään pääsin, sillä eihän kaikilla halukkailla ole tätä mahdollisuutta. Siitä alkoi minun polkuni Tornion kampuksella, johtamisen linjalla syksyllä 2024.

Opinnot saivat minut pauloihinsa ja sain kuulla hyvin pian, että Lapin AMK:n sisällä voi hakea sisäistä siirtoa, kun 6 kk opintoja on hyväksytysti takana. Tästä avautui portti minulle Rovaniemelle tilintarkastuksen ja taloushallinnon opintoihin. Minut otettiin erittäin avosylin siirto-oppilaana vastaan, vaikka olin pelännyt, kuinka ryhmäydyn taas uuden porukan kanssa. Siirto tiesi opiskelua vähän tiiviimmällä tahdilla, kun opiskelin töiden ohessa, enkä halunnut käyttää koko opintoaikaa opiskelemiseen. Vaan päätin pystyssä päin kohdata haasteet ja suoriutua tutkinnosta kahdessa vuodessa.

Tiheä opiskelutahti on ollut mahdollista joustavien verkko-opintojen myötä. Lapin AMK:ssa on mahdollisuus opiskella ristiin opiskeluna muilta kampuksilta kursseja silloin kun sinulle itselle se on sopivaa. Tämä ja että tein opinnäytetyön ensimmäisen vuoden jälkeen kesällä, mahdollisti valmistumisen sutjakkaalla tahdilla.

Miksi sitten opiskella, jos on jo työpaikka. Tieto on kullanarvoista pääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Ja kun ikääkin on, se kuuluisa keski-ikä, niin on voitava taistella työpaikoista nuorempien hakijoiden joukossa. Tänä päivänä tuskin mikään työpaikka on elinikäinen virka. Maailma ja digitalisaatio tuo uudet muuttujat lähes jokaiseen työnkuvaan.

Oppiminen ei siis ole vain nuorten etuoikeus. Päinvastoin mitä enemmän ikää tulee, sitä kirkkaammin ymmärtää, että osaaminen on valuuttaa, jota kukaan ei voi sinulta viedä. Se kulkee mukana työpaikasta toiseen, elämäntilanteesta seuraavaan. Minulle opinnot ovat olleet ennen kaikkea sijoitus itseeni: siihen, että voin tulevaisuudessakin tehdä työtä, josta pidän, ja jossa koen olevani hyödyksi.

Samalla opinnot ovat tuoneet arkeen jotakin, mitä en osannut odottaa, uudenlaista itseluottamusta. Kun huomaa selviävänsä tentistä, ryhmätyöstä tai vaikkapa tilinpäätöksen analysoinnista, syntyy tunne, että pystyy mihin vain. Aivot eivät olekaan ruostuneet, vaikka työelämässä on tullut jumiuduttua samoihin rutiineihin.

On myös ollut yllättävän palkitsevaa huomata, miten eri-ikäiset opiskelijat täydentävät toisiaan. Nuoremmat tuovat tuoretta näkökulmaa ja teknistä ketteryyttä, kun taas me keski-ikäiset tuomme kokemusta, rauhallisuutta ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Ryhmätyöt eivät olekaan olleet pelottava mörkö, vaan paikka, jossa jokainen voi loistaa omalla tavallaan.

Toki arki on ollut välillä aikatauluttamista työssä käyvänä ja erityislapsen äitinä, kompromisseja ja myöhäisiä iltoja. Mutta kun tavoite on kirkas, jaksaa kummasti. Ja ehkä tärkeintä on ollut oivaltaa, että opiskelu ei ole suoritus, vaan matka. Matka, joka avaa ovia, joita en tiennyt olevan olemassakaan.

Nyt kun valmistuminen häämöttää, huomaan ajattelevani: miksi en tehnyt tätä aiemmin. Mutta ehkä juuri nyt oli oikea aika. Oikea hetki pysähtyä, uudistua ja rakentaa itselleen uusi suunta. Ja jos joku miettii, voiko keski-iässä vielä opiskella, lupaan että se on palkitsevampaa kuin uskotkaan!

Marianna Karvonen, tradenomi (AMK)