Kirjoittajat työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulussa: YTM Sanna Viinonen (sosiaaliala), TtM Sirpa Kaukiainen (hoitotyö) ja fysioterapeutti YAMK Heli Katajamäki (fysioterapia).

Logo

MoniSote-hankkeen tavoitteena on ollut edistää sekä Lapin korkeakoulujen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista yhteistoimijuudessa että luoda valmiuksia työskennellä moniasiantuntijaisesti sitä edellyttävissä toimintaympäristöissä.

Hankkeessa tuotettiin 30 opintopisteen laajuinen monialainen ja -tieteinen opintokokonaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Käsittelemme tässä blogikirjoituksessamme hankkeessa toteutettua opintojaksoa Jaettu toimijuus ja toimintakäytännöt yhteisten asiakkaiden tukemisessa sosiaali- ja terveysalalla.

Opintokokonaisuus toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusten yhteistyönä osin monialaisena simulaatio-opetuksena.

Monialaisen työskentelyn kehittämislähtökohdat

Simulaatio opetuksessa tarkoittaa käytännön työelämän tilanteiden rakentamista opetustilanteisiin työn arkea vastaavaksi. Simulaatio-oppiminen perustuu konstruktivistiseen ja kokemuksellisen oppimisteorioihin.

Konstruktivistisen oppimisteorian mukaan oppiminen tapahtuu sosiaalisissa suhteissa aktiivisesti toimien. Kokemuksellisessa oppimisessa korostuvat aktiivinen kokeilu, oppijan kokemus tunteineen, monipuolinen reflektiivinen havainnointi sekä abstrakti käsitteellistäminen. (Kolb 1984.) Tämä kaikki on läsnä simulaatio-opetuksessa.

Simulaatio on monelle tuttu perinteisesti terveydenhuollon opetuksessa erityisesti lääke- ja hoitotieteissä, mutta se soveltuu myös laajasti monialaiseen työskentelyn ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Simulaation voi suunnitella opiskelijoiden tai työelämän oppimistavoitteiden mukaan ja se voidaan toteuttaa pienryhmissä tai laajemmalle joukolle. Osallistujat voivat ovat läsnä samassa tilassa, mutta toteutus on mahdollista myös etätoteutuksena suuremmalle ryhmälle. (Saaranen 2012, 28-31; Kekoni ym. 2021, sivut).

MoniSote-hankkeessa toteutimme etäsimulaation, jossa opiskelijat seurasivat simulaatiotilannetta etäyhteyksin.

Jaettu toimijuus ja toimintakäytännöt yhteisten asiakkaiden tukemisessa

Opintojakson osaamistavoitteiksi asetimme monialaisen työskentelyn osa-alueiden tunnistamisen ja niissä työskentelyn kehittymisen. Toinen tavoitteemme oli eri ammattikuntien roolin ja työntekijän oman näkemyksen merkityksen ymmärtäminen. Kolmanneksi keskityimme asiakkaan tukemiseen monialaisissa kohtaamisissa.

Opintojakso toteutettiin maalis-huhtikuussa 2022 Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen autenttisessa kotiympäristössä, jossa on etätoteutukseen soveltuva ajantasainen video- ja audiovälineistö etätoteutuksen vaatimine ohjelmineen.

Viisi henkilöä kuvitteellisen keittiön pöydän äärellä simuloidussa kotiympäristössä.
Kuva 1. Simulaatio-opetuksen näyttelijät ja opiskelijat

Simulaatiotapaukseksemme kirjoitimme monialaista kohtaamista ja yhteistä tuen tarpeen arviointia vaativan tilanteen. Tapauksessamme oli pääroolissa ikääntynyt Erkki kotiuttamispalaverissaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Erkki palasi kotiin muistisairaan Eila vaimonsa luo.

Opiskelijat seurasivat toteutettua simulaatiota suorana videolähetyksenä Teamsin kautta jokainen omalla tahollaan. Itse simulaatiossa osallisina olivat kaksi simulaationäyttelijää Erkin ja Eilan rooleissa sekä kolme eri alojen opiskelijaa: alkuvaiheen sosionomiopiskelija sekä päättövaiheen fysioterapeutti- ja terveydenhoitajaopiskelijat.

Simulaation tavoitteina olivat sosiaali- ja terveysalojen toimintakäytäntöjen rajapintojen tunnistaminen, ammatillisten roolien merkitys monialaisessa työssä sekä vuorovaikutus ja asiakkaan toimijuuden tukeminen moniammatillisessa kohtaamisessa.

Nurmi ym. (2013) sekä Saaranen (2012) vaiheistavat simulaatio-opetuksen 3 – 6 osakokonaisuuteen, joita simulaation toteutuksessa mukailimme. Valmistauduimme simulaatioon opettajatiimissä luomalla skenaarion ja tarkentamalla simulaation oppimistavoitteet. Opiskelijoilla simulaatiota edelsi moniammatilliseen yhteistyöhön perehtyminen opintojakson kirjallisuuden myötä.

Itse simulaatio vei noin 30 minuuttia, jota ennen ja jonka jälkeen käytiin sekä pienryhmissä että yhteisesti tilannetta reflektoivat keskustelut. Keskusteluiden ytimessä olivat opintojakson tietopohja sekä osapuolten simulaatiossa heränneet ajatukset ja tunteet.

Opiskelijoiden kokemukset simulaatiosta

Opiskelijapalauttessa kysyimme opiskelijoiden kokemusta simulaatio-opetuksesta, simulaatiopäivälle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä opiskelijoiden kehittämisehdotuksia moniammatillisuuden sekä simulaatio-opetukseen. Opiskelijapalautteen (N=10) mukaan simulaatio koettiin aktivoivana, mielenkiintoisena, mielenpainuvana ja erilaisena oppimisen tapana.

Käytyjä reflektiivisiä keskusteluja sekä teoriaan perustuvaa analyysiä vastanneet opiskelijat pitivät hyvänä tapana opettaa ja oppia. 90 prosenttia vastanneista totesi simulaatiolle asetettujen tavoitteiden toteutuneen. Kehittämispalautteissa opiskelijat toivat esiin ideoitaan simulaation käyttömahdollisuuksia työelämäkäytäntöjen kehittämiseen sekä toiveitaan jo opiskeluaikaisista monialaisista simulaatioista.

Opettajien kokemukset monialaisesta simulaatiosta

Opintojakso ja siihen liittynyt simulaatio toteutettiin hankkeessa monialaisena yhteistyönä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Kokemuksemme mukaan monialaisessa työskentelyssä sosiaali- ja terveysalan työkentillä sekä opetuksessa onnistunut yhteistyö vaatii erityyyppisiä rajojen ylittämisiä (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019, 31).

Opettaja, siinä missä sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja asiakastyössäänkin, edustaa omaa ammattikuntaansa ja ammatillista orientaatiotaan. Yhteistyö vaatii erilaisten kulttuuristen rajojen ylittämistä. Yhteinen suunnittelu ja monialaisen asiantuntijahorisointin näkymän säilyttäminen vaati keskustelua, aikaa ja rohkeutta sekä ammatillista itsetuntoa kyseenalaistaa aiemmat näkemykset ja oletukset työstä.

Mönkkönen ym. (2019, 31) on nimennyt tämän asenteellisen rajojen ylitykseksi. Opettaja on peruskoulutuksessa omaksunut oman alansa tietoperustan ja tavan tarkastella asiakkaan hyvinvointia ja siihen liittyviä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämän monialaisen simulaation äärellä olimme opettajina ammatillisten rajojen ylityksen edessä.

Totesimme yhteisesti että yhteissuunnittelussa opettajan oma ammatillinen orientaatio sekä substanssiosaaminen on vahvuus. Onnistuneen yhteistyön etuna opetuksen suunnittelussa on osallistujine vahva pedagoginen osaaminen sekä hankeyhteistyön myötä syntynyt avoimuus ja luottamus toisen asiantuntemukseen ja työskentelytapaan.

Lopuksi

MoniSote-hanke on mahdollistanut yhteistyöskentelyn opetuksen monialaiseksi integroimiseksi esimerkiksi monialaisten simulaatioiden parissa. Edellytykset erityyppisten simulaatioiden järjestämiseen monialaisenakin opetustilanteina sekä perus- että täydennyskoulutuksessa ovat laajat.

Lapin ammattikorkeakoulussa on kattavat ja toimivat simulaatioympäristöt ja esimerkiksi etäsimulaatioiden järjestämiseen vaadittava välineistö ja osaaminen. MoniSote-hankkeenkin luomalla pohjalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden moniammatillista osaamista sekä työelämäyhteistyön kehittämistä on Lapin ammattikorkeakoulussa hyvä jatkaa.

Hanketoimijat

MoniSote-hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka päätoteuttajana on Lapin yliopisto sekä osatoteuttajina Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan 1.1.21 – 30.6.2022 välisellä ajalla.

Lähteet

Kekoni, T.; Mönkkönen, K.; Silen-Lipponen, M.; Tiihonen, M. & Saaranen, T. Moniammatillinen suursimulaatio opiskelijoiden oppimisen näkökulmasta. Janus vol. 29 (4) 2021, 366-385.

Kolb, D. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development, Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall.

Mönkkönen, K.; Kekoni, T. & Pehkonen, A. Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus 2020. Helsinki.

Nurmi, E., Rovamo, L. & Jokela, J. 2013. Simulaatiotilanteiden suunnittelu. Teoksessa: Rosenber, P., Silvennoinen, M., Mattila, M-M. & Jokela, J. Simulaatio oppiminen terveydenhuollossa. Ranta, I. (Toim.) 91-93

Saaranen, T, Paakkonen, H., Vaajoki, A., Aura, A. & Tossavainen, K. 2012. Simulaatio-oppiminen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella – tavoitteena vuorovaikutustaitojen ja potilasturvallisuuden kehittäminen. Pro terveys. 1/2012 28–31.