Simulaation hyödyntäminen kuntajohdon strategisen johtamisen valmennuksessa 15.6.2021 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi Asiasanat Johtaminen Simulaatiot Sirkka Saranki-Rantakokko, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, harjoituksen järjestäjä. Marko Vatanen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, simulaatio-ohjaaja, fasilitaattori Simulaatio-oppiminen osana strategisen johtamisen koulutusta ei ole uusi asia vaan sillä on pitkät perinteet erityisesti Yhdysvalloissa. Simulaatio-oppimiselle merkityksellisiä ovat tila ja konteksti, joissa toimitaan, sekä spatiaalis-sosiaalinen ulottuvuus eli oppijan vuorovaikutus asiasisällön, ympäristön ja toisten toimijoiden kanssa (Poikela, 2012; Poikela & Keskitalo, 2014). Tarkoitus on ohjata osallistujia päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja kriittiseen ajatteluun, mitä tarvitaan yhä enemmän kaikessa toiminnassa. (Jurmu, 2019; Poikela, 2012.) Tiedolla johtaminen (TietoSOTE) -hankkeessa (ESR, 2020-2021) kytkettiin tiedolla johtaminen yhden kunnan johtoryhmän strategisen ajattelun valmennukseen. Aiheesta kuultiin projektipäällikkö, yliopettaja Heli Väätäjän luento ja tiedolla johtaminen kiedottiin osaksi valmennusprosessia. Tähän liittyi myös simulaatioharjoitus. Kyseessä olevan simulaatioharjoituksen tavoitteena oli tukea osallistujien osaamista strategian toimeenpanoon ja levittämiseen liittyvässä viestinnässä. Harjoitus suunniteltiin vastaamaan kunnanvaltuuston kokoustilannetta. Pyrkimyksenä oli mahdollistaa osallistujille asiasisällön viestimiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää harjoittelua todellista tilannetta imitoivassa kontekstissa. Tarkkailijoiden esittämät kommentit ja keskustelu suunniteltiin tuomaan tilanteeseen myös sosio-kulttuurista perspektiiviä ja ennen kaikkea mahdollisuutta kriittiseen ajatteluun ja tehtyjen valintojen perusteluun ja päätöksentekoon. Simulaatioharjoitusta edeltävänä päivänä osallistujat saivat tiedon harjoituksen sisällöstä ja omasta roolistaan harjoituksessa. Simulaatioharjoitukseen osallistuneista seitsemästä henkilöstä kolme toimi puhujana (aktiivinen toimija). Loput neljä henkilöä esiintyivät kunnanvaltuutettujen roolissa ja heistä kolme oli myös tarkkailijan roolissa. Kuva 1. Simulaatioharjoituksen kulku. Kuva 2. Esimerkki tarkkailukaavakkeesta simulaatioharjoituksen tarkkailijoille. Tilanteen jälkeen osallistujat totesivat harjoituksen sopivan hyvin strategisen ajattelun valmennukseen vaikkakin edellyttävän parempaa perehdytystä. Palautekyselyyn vastasi ryhmästä kolme henkilöä. He pitivät harjoitusta tarkoituksenmukaisena ja melko onnistuneena. Harjoitus oli osoittanut sanoman ymmärrettävyyden ja toisaalta selkeä viestinnän tärkeyden strategian käsittelyssä. Palautteet ja syntyneet kokemukset rohkaisevat simulaatioharjoituksen kehittämistä. Etenkin harjoitus tuki osallistamista, viestintää ja vuorovaikutusta, jotka puolestaan kuuluvat kaikkeen nykyaikaiseen johtamiseen ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa. TietoSOTE-hankkeessa luodaan tiedolla johtamisen malli SOTE-alalle Hanke sisältää esiselvityksen, pilottikoulutuksen, mallin laadinnan sekä hankkeesta laaditun julkaisun. Simulaatioharjoitus oli yksi osa koulutusmallin luontia. Valmistuneen esiselvityksen mukaan tieto ja tiedolla johtaminen voidaan nähdä organisaation toimintaa ohjaavana mallina mutta myös käytäntönä. Kummassakin tapauksessa tiedon vastaanottaminen, tuottaminen, hyödyntäminen ja arviointi kuuluvat organisaation jokaiselle toimijalle. Tiedolla johtamisen osaaminen tarkoittaa tiedon merkityksen ja käyttötarkoituksen ymmärtämistä sekä tiedon käsittelytaitoa. Tiedolla johtamiseen sitoutunut organisaatio perustelee päätöksensä ja toimintansa laadun todennetulla tiedolla. Se panostaa tiedon saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä tiedon käsittelyä tukevaan teknologiaan ja välineistöön. (Väätäjä, Tihinen, Vesterinen & Saranki-Rantakokko 2020.) Lähteet Jurmu, L. (2019). Millaista asiantuntijuutta uudistuvassa kunnassa tarvitaan? Focus Localis 47 (3), 5-24. 2019. Luettu 27.11.2020. Keskitalo, T. (2015). Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 299. Poikela, E., & Poikela, P. (2012). Towards Simulation Pedagogy. Developing Nursing Simulation in a European Network. Rovaniemi University of Applied Sciences, Publication series A. Kopijyvä Oy, Jyväskylä. Osoitteessa: http://www.ramk.fi/loader.aspx?id=5b4aab22-091a-477e-928b-9edaec160a34 Luettu 28.1.2021 Väätäjä, H., Tihinen M., Vesterinen, S., Saranki-Rantakokko, S. (2020). Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Esiselvityksen raportti (ESR).