Kirjoittajat: TtM Piia Kemppainen ja TtT Sari Pramila-Savukoski, koulutuspäällikkö, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu 

Kun sairaanhoitaja kohtaa potilaan, fysioterapeutti tukee kuntoutumista tai sosionomi auttaa haastavassa elämäntilanteessa, heidän osaamisensa taustalla on laadukas koulutus. Harvemmin kuitenkaan pysähdymme miettimään, millaista osaamista heidän opettajiltaan edellytetään.

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen koulutus on Suomessa tarkasti säädeltyä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014), ja myös opettajille on asetettu selkeät vaatimukset. Opettajalla tulee olla vahva koulutustausta, käytännön kokemusta omalta alaltaan sekä kyky ohjata opiskelijoita oppimaan ja kasvamaan ammattilaisiksi.

Korkeakouluilla on vastuu koulutuksen laadusta (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2025), ja siksi myös opettajien osaamista on tärkeää kehittää jatkuvasti. Työelämä muuttuu nopeasti, tutkimustieto lisääntyy ja teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia opetukseen. Opettajien on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta opiskelijat saavat parhaat mahdolliset valmiudet tulevaisuuden työelämään.

Tässä blogissa tarkastelemme toimeksiantona toteutetun pro gradu -tutkimuksen (myöhemmin osaamiskartoitus) tuloksia sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien itsearvioidusta osaamisesta Lapin ammattikorkeakoulussa.

  • Mitä vahvuuksia opettajat tunnistavat osaamisessaan?
  • Entä millaisia kehittämistarpeita nopeasti muuttuva toimintaympäristö nostaa esiin? 

Mitä osaaminen on?

Vaikka osaamista määritellään tutkimuskirjallisuudessa monin eri tavoin, yhteistä määritelmille on ajatus siitä, että osaaminen on muutakin kuin pelkkää tietoa tai taitoa. Osaaminen muodostuu tietojen ja taitojen lisäksi ajattelusta, arvoista ja käytännön toiminnasta, joiden avulla yksilö pystyy suoriutumaan tehtävistään tarkoituksenmukaisesti (Kuivila, 2024; Skrinjaric, 2022; The Organisation for Economic Co-operation and Development [OECD] 2021).

Osaaminen ei ole vain yksilön ominaisuus. Korkeakouluissa sillä on merkitystä myös koko organisaation toiminnalle, laadulle ja uudistumiskyvylle (Alkhelaiwi, Traynor, Rogers & Wilson, 2024; Forsten-Astikainen, 2023; Skrinjaric, 2022). Siksi osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi. Osaamista rakennetaan työssä oppimalla, kollegoilta oppimalla, koulutuksiin osallistumalla ja uusia toimintatapoja kokeilemalla sekä muodollisissa että epämuodollisissa oppimistilanteissa (Koskimäki ym., 2021a; Koskimäki ym., 2025).

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisen ydin

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajan työssä yhdistyvät vahva alan asiantuntemus, pedagoginen osaaminen ja kyky uudistua muuttuvan työelämän mukana. Opettajan tulee hallita oman alansa keskeinen osaaminen ja hyödyntää tutkimustietoa opetuksessa, jotta opiskelijat saavat valmiuksia toimia asiantuntijoina nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä (Mikkonen ym., 2019).

Pedagoginen osaaminen näkyy ennen kaikkea opiskelijan oppimisen tukemisena. Opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta sekä rakentaa opiskelijalähtöisiä oppimisympäristöjä, joissa kehittyvät niin ammatillinen osaaminen, kriittinen ajattelu kuin ongelmanratkaisutaidotkin (Mikkonen ym., 2019; Pajari ym., 2022). Digitaalisuus ja hybridiopetus ovat tuoneet opetukseen uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne edellyttävät opettajilta jatkuvaa osaamisen päivittämistä (Pramila-Savukoski, 2024; Elonen ym., 2023).

Opettaja toimii myös opiskelijan ammatillisen kasvun tukijana. Hän auttaa yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, asettamaan tavoitteita sekä kehittämään osaamista erityisesti työelämässä tapahtuvan oppimisen ja harjoittelujen aikana (Mikkonen ym., 2020; Strandell-Laine ym., 2022). Samalla opettaja vahvistaa opiskelijoiden eettistä osaamista, vastuullista toimintaa ja kykyä kohdata työelämän monimutkaisia tilanteita (Erkkilä ym., 2023).

Kansainvälistyvä ja monimuotoistuva toimintaympäristö korostaa myös kulttuurisen osaamisen merkitystä. Opettajan tehtävänä on luoda yhdenvertainen oppimisympäristö ja tukea opiskelijoiden valmiuksia toimia erilaisissa työyhteisöissä ja asiakastilanteissa (Erkkilä ym., 2023; Paric ym., 2021). Lisäksi työssä tarvitaan vahvoja vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sillä opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, kollegoiden ja työelämän kumppaneiden kanssa (Koskenranta, 2023; Mikkonen ym., 2019).

Opettajan osaamisen perustana on myös jatkuva oppiminen. Työelämän muutokset, teknologian kehitys ja uudet osaamisvaatimukset haastavat opettajia kehittämään osaamistaan läpi työuran. Samalla työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä hyvinvoiva opettaja pystyy tukemaan paremmin myös opiskelijoiden oppimista (Koskimäki ym., 2025; Kuivila, 2024).

Kaikkia osaamisalueita yhdistää näyttöön perustuva toiminta. Opettajan tehtävänä on hyödyntää tutkimustietoa opetuksessa, ohjata opiskelijoita kriittiseen ajatteluun ja auttaa heitä arvioimaan tiedon luotettavuutta. Näin rakennetaan osaamista, joka kantaa myös tulevaisuuden sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen muuttuvissa toimintaympäristöissä (Immonen ym., 2025; WHO, 2016).

Muuttuvassa toimintaympäristössä osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä korkeakoulujen strategiselle johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle (Koivunen, Rantala, Pinola, Sakko & Junttila, 2023). Ymmärrys nykyisestä osaamisesta auttaa tunnistamaan vahvuuksia, ennakoimaan tulevia osaamistarpeita ja kohdentamaan kehittämistoimia vaikuttavasti.

Miten opettajien osaamista tutkittiin?

Halusimme selvittää, millaiseksi Lapin AMKin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen opettajat arvioivat oman osaamisensa sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä osaamisen kokemukseen. Tarkastelimme myös, näkyvätkö esimerkiksi ikä, työkokemus, koulutustausta tai täydennyskouluttautuminen opettajien itsearvioidussa osaamisessa.

Osaamiskartoitukseen toteutettiin osana Lapin AMKin pedagogisen osaamisen kyselyä tammikuussa 2026. Kohderyhmänä pro gradu-työssä olivat sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen opettajat, jotka työskentelevät suomen- tai englanninkielisissä tutkintokoulutuksissa.

Opettajien osaamista arvioitiin kansainvälisesti käytetyllä HeSoEduCo-mittarilla, joka tarkastelee opettajan osaamista useista näkökulmista, kuten pedagogisen osaamisen, ammatillisen asiantuntijuuden ja yhteistyöosaamisen kautta (Mikkonen ym., 2020). Lisäksi tarkasteltiin eettistä osaamista, innovaatio- ja ennakointiosaamista, työhyvinvointiosaamista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä (Erkkilä ym., 2023; Eskola ym., 2022; Koskimäki ym., 2025).

Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan sähköisessä kyselyssä. Tuloksia analysoitiin tilastollisin menetelmin, jotta voitiin tunnistaa sekä opettajien osaamisen vahvuuksia että mahdollisia yhteyksiä eri taustatekijöiden ja osaamisen välillä. Tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen opettajien osaamisesta sekä tunnistaa tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Keitä osaamiskartoitukseen osallistui?

Osaamiskartoitukseen osallistui 31 Lapin AMKin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajaa tammikuussa 2026. Vastaajien keski-ikä ä oli noin 50 vuotta ja työkokemusta opetustehtävistä oli keskimäärin yli 11 vuotta. Kaikilla vastaajilla oli pedagoginen pätevyys, ja lähes kaikki olivat osallistuneet täydennyskoulutukseen viimeisten kahden vuoden aikana.

Opettajat arvioivat osaamisensa vahvaksi

Osaamiskartoituksen perusteella opettajat arvioivat osaamisensa kokonaisuudessaan hyväksi tai vahvaksi kaikilla tarkastelluilla osaamisalueilla. Vahvimmiksi osaamisalueiksi nousivat eettinen osaaminen, opiskelijan ammatillisen kehittymisen ohjaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen sekä johtamis- ja hallinto-osaaminen.

Myös pedagoginen osaaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus- ja verkosto-osaaminen sekä jatkuvan oppimisen taidot arvioitiin hyviksi. Sen sijaan innovaatio- ja ennakointiosaaminen sai osaamisalueista matalimmat arviot, vaikka myös sen taso arvioitiin hyväksi.

Kokemus ja koulutus näkyivät osaamisessa

Tulosten perusteella osaamisen kokemukseen olivat yhteydessä tietyt taustatekijät. Kokeneemmat opettajat arvioivat eettisen osaamisensa vahvemmaksi kuin vähemmän työkokemusta omaavat. Yli 50-vuotiaat opettajat puolestaan arvioivat johtamis- ja hallinto-osaamisensa korkeammaksi kuin nuoremmat kollegansa.

Lisäksi lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet opettajat arvioivat näyttöön perustuvan toiminnan osaamisensa vahvemmaksi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet opettajat.

Mitä tulokset kertovat opettajien osaamisesta?

Tulosten perusteella Lapin AMKin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen opettajat arvioivat osaamisensa pääosin hyväksi tai vahvaksi. Havainto on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jossa alan opettajien osaaminen on arvioitu keskimäärin hyväksi (Kotilainen ym., 2020; Mikkonen ym., 2020; Vauhkonen ym., 2024).

Erityisen vahvoiksi osaamisalueiksi nousivat eettinen osaaminen, opiskelijoiden ammatillisen kasvun ohjaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen sekä johtamis- ja hallinto-osaaminen. Tulokset kertovat siitä, että opettajilla on vahva perusta tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja hyödyntää tutkimustietoa opetuksessa.

Myös pedagoginen osaaminen arvioitiin hyväksi. Tämä on tärkeä havainto aikana, jolloin opetus tapahtuu yhä useammin digitaalisissa ja hybridimuotoisissa oppimisympäristöissä. Teknologian merkitys opetuksessa kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi myös digitaalisen pedagogiikan kehittäminen on jatkossakin tärkeää (Moreira ym., 2023; Pajari ym., 2025).

Vuorovaikutus-, yhteistyö- ja verkosto-osaaminen sekä kulttuurinen osaaminen arvioitiin niin ikään hyviksi. Nämä osaamiset korostuvat korkeakouluissa, joissa opettajat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden, kollegoiden ja työelämän kumppaneiden kanssa sekä toimivat yhä monimuotoisemmissa ja kansainvälisemmissä toimintaympäristöissä (Koskenranta, 2023; Erkkilä ym., 2023).

Tulevaisuuden kehittämiskohteena innovaatio- ja ennakointiosaaminen

Vaikka innovaatio- ja ennakointiosaaminen arvioitiin hyväksi, se sai osaamisalueista matalimmat arviot. Tulos on kiinnostava, sillä tulevaisuuden ennakointi, uusien ratkaisujen kehittäminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen ovat yhä tärkeämpiä taitoja nopeasti muuttuvalla sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalalla (Eskola ym., 2022; Asikainen & Friman, 2025).

Tulokset viittaavat siihen, että opettajien osaamisen kehittämisessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuusorientaatioon, innovointiin ja työelämän muutosten ennakointiin. Näiden taitojen vahvistaminen tukee samalla opiskelijoiden valmiuksia toimia muuttuvissa asiantuntijatehtävissä.

Osaaminen ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Tuloksissa korostui myös työhyvinvointiosaaminen. Opettajat kokivat työnsä merkitykselliseksi ja arvioivat työhyvinvointiin liittyvän osaamisensa vahvaksi. Tämä on tärkeää, sillä osaaminen, työhyvinvointi ja opiskelijoiden oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvinvoiva opettaja jaksaa kehittää omaa osaamistaan ja tukea opiskelijoiden oppimista muuttuvissa tilanteissa (Hyvärinen ym., 2017; Murtonen & Vilppu, 2025; Postareff ym, 2025).

Kokonaisuutena tulokset antavat myönteisen kuvan sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalojen opettajien osaamisesta. Samalla ne muistuttavat, että opettajan työ edellyttää jatkuvaa oppimista, oman osaamisen päivittämistä ja kykyä ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita. Näiden valmiuksien avulla opettajat rakentavat tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. On olennaista, miten opettajat jakavat osaamistaan arjessa, koska erilaisilla kokemustaustoilla näyttäisi olevan merkitystä osaamiseen.

Kartoituksen luotettavuus ja eettisyys

Osaamiskartoituksessa käytetty mittari perustui aiemmin kehitettyyn osaamista arvioivaan mittariin sekä aikaisempaan tutkimustietoon, josta on muodostettu asiantuntijatiimillä generoidut väittämät. Väittämien johdonmukaisuus arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimella, jonka arvot osoittivat mittarin hyvää sisäistä luotettavuutta (Heikkilä, 2014; Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen, 2013).

Tulokset kuvaavat yhden ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien arvioita omasta osaamisestaan kartoituksen toteutusajankohtana. Koska osaamiskartoitus kohdistui yhteen organisaatioon ja vastausprosentti oli 28,7 %, tuloksia tulee tarkastella kyseiseen toimintaympäristöön sidottuina ja kriittisesti. Lisäksi itsearviointiin perustuvaan aineistoon voi liittyä vastaajien osaamisen yli- tai aliarviointia (Kruger & Dunning, 1999). Opiskelijoiden palautteet sekä ulkoiset koulutusorganisaation arvioinnit tulee ottaa huomioon kokonaiskuvan saamiseksi.

Osaamiskartoitus toteutettiin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja aineisto kerättiin osana henkilöstölle suunnattua pedagogisen osaamisen kyselyä, henkilökunnan asiantuntijoiden kuten HR-palveluiden organisoimana. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Aineistoa käsiteltiin luottamuksellisesti ja tutkimuseettisiä ohjeita noudattaen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK], 2019; TENK, 2023).

Johtopäätökset

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajan työtä haastavat monet kansainväliset ja kansalliset muutokset, kuten teknologian lisääntyminen ja digitalisoituva yhteiskunta, palvelujärjestelmien muutokset ja monikulttuurisuus, jotka osaltaan muokkaavat opettajien osaamisvaatimuksia. Opettajien osaamista tulee seurata systemaattisesti ja kehittää osaamisen vahvistamisen menetelmiä siten, että ne huomioivat yksilölliset tarpeet ja tukevat osaamisen kehittymistä osana päivittäistä työtä.

Yleisesti opettajien osaamisen tutkiminen on merkityksellistä, sillä jatkuvassa yhteiskunnallisessa muutoksessa työssään hyvin jaksava ja osaava opettaja on korkeakoulun keskeinen kilpailuvaltti ja olennainen osa koulutuksen laatua. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajan osaaminen kantaa tulevaisuuteen, mutta osaamista tulee jatkuvasti kartoittaa, kehittää sekä johtaa organisaation eri tasoilla.

Lähteet

Alkhelaiwi, W.A., Traynor, M., Rogers, K. & Wilson, I. 2024. Assessing the Competence of Nursing Students in Clinical Practice: The Clinical Preceptors’ Perspective. Healthcare (Basel). 16;12(10):1031. https://doi.org/10.3390/healthcare12101031

Asikainen, E. & Friman, M. 2025. Riittävän hyvä kestävän kehityksen opettajaksi. Teoksessa Parpala, A. & Postareff, L. (toim.), Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Tampere.

Elonen, I., Pajari, J., Kean, S., Haycock-Stuart, E., Koskinen, S., Virtanen, H. & Salminen, L. 2023b. Digitalisation of Nursing and Nurse Education. Teoksessa Salminen, L., Elonen, I., Camilleri, M., Sollár, T., Zrubcová, D., Haycock-Stuart, E. & Fuster-Linares, P. (toim.), Empowering Future Nurse Educators – New Nurse Educator. https://new-nurse-educator.utu.fi/?page_id=1155

Erkkilä, P., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Kamau, S., Kaarlela, V., Immonen, K., Koskimäki, M. & Mikkonen, K. 2023. Ethical and cultural competence of social- and health care educators from educational institutions – Cross-sectional study. Scand J Caring Sci. 37: 642–653. https://doi.org/10.1111/scs.13145

Eskola, H., Kuivila H-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koskinen, M. & Mikkonen, K. 2022. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien kokemukset innovaatio- ja ennakointiosaamisesta. Hoitotiede 34 (3), 183–194.

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita Oppiminen Oy.

Hyvärinen, K., Saaranen, T. & Tossavainen, K. 2017. Ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin osana – kyselytutkimus terveysalan opettajille. Hoitotiede, 29 (4), 252–263. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/733c1c71-a4a2-4f7a-83cd-528c2274d8e7/content

Immonen, K., Tuomikoski, A.-M., Mikkonen, K., Oikarinen, A., Ylimäki, S., Parisod, H., Mattila, O. & Kääriäinen, M. 2025. Evidence-based healthcare competence of social- and healthcare educators: A cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing, 81, 300–315. https://doi.org/10.1111/jan.16230

Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2025. Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030: Pilottivaiheen auditointikäsikirja. Karvin julkaisut 4:2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-206-894-1

Koivunen, K., Rantala, A., Pinola, S., Sakko, S. & Junttila, T. 2023. Sote-alan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen on korkeakoulun kilpailuvaltti. Oamk Journal 101/2023. https://oamkjournal.oamk.fi/2023/sote-alan-opettajien-osaaminen-ja-sen-kehittaminen-on-korkeakoulun-kilpailuvaltti/

Koskimäki, M., Mikkonen, K., Kääriäinen, M., Lähteenmäki, M-L., Kaunonen, M., Salminen, L. & Koivula, M. 2021a. Development and testing of the Educators’ Professional Development scale (EduProDe) for the assessment of social and health care educators’ continuing professional development, Nurse Education Today, Volume 98, https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104657

Koskimäki, M., Kuivila, H-M., Pramila-Savukoski, S., Juntunen, J., Jarva, E. & Mikkonen, K. 2025. Exploring professional development perceptions among health and social care educators: A cross-sectional study with cluster analysis, Nurse Education in Practice, Volume 83, https://doi.org/10.1016/j.nepr.2025.104287

Koskenranta, M. 2023. Sosiaali- ja terveysalan opettajien kollegiaalisuus ja kollegiaalisuusosaaminen ammatillisessa oppilaitoksessa sekä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526236179

Kotilainen, A., Mikkonen, K., Sormunen, M., Salminen, L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Kuivila, H-M., Tuomikoski, A-M., Holopainen, A., Kääriäinen, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Koivula, M., Koskimäki, M., Lähteenmäki, M-L. & Saarinen, T. 2020. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien itsearvioitu osaaminen. Hoitotiede. 32, (3), 177–190.

Kuivila, H-M. 2024. Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet ja niihin vaikuttavat tekijät. Väitöskirja, Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406074281

Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H-M., Lähteenmäki, M-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. 2019. TerOpe-kärkihanke. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis, University of Oulu, Finland. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/37239/isbn978-952-62-2479-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Mikkonen, K., Tuomikoski, A.-M., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Lähteenmäki, M.L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Sormunen, M., Saaranen, T., Koskinen, C., Koskinen, M., Salminen, L., Holopainen, A. & Kääriäinen, M. 2020. Development and testing of an instrument (HeSoEduCo) for health and social care educators’ competence in professional education. Nurse Education Today, Volume 84,104239 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104239

Moreira, M., Arcas, B. R., Sánchez, T. G., García, R. B., Melero, M. R., Cunha, N. B., Viana, M. A. & Almeida, M. 2023. Teachers’ pedagogical competences in higher education: A systematic literature review. Journal of University Teaching & Learning Practice, 20(1), 90–123. https://doi.org/10.53761/1.20.01.07

Murtonen, M. & Vilppu, H. 2025. Pedagoginen koulutus ja yhteisöllisyys opettajan tukena. Teoksessa Parpala, A. & Postareff, L. (toim.), Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Tampere.

Pajari, J., Sormunen, M., Salminen, L., Vauhkonen, A., Aura, S., Koskinen, M., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. & Saaranen, T. 2022. The Appearance of Digital Competence in the Work of Health Sciences Educators: A Cross-sectional Study. Computers, Informatics, Nursing, 40(9), 624–632. https://doi.org/10.1097/CIN.0000000000000930

Pajari, J., Sormunen, M., Salminen, L., Elonen, I., Pasanen, M., Camilleri, M., Wennberg-Capellades, L., Haycock-Stuart, E., Sollárová, A. & Saaranen, T. 2025. Self-assessed digital competence of nurse educators-A cross-sectional study in four countries. Digital Health. 2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41646084/

Paric, M., Kaihlanen, A-M., Heponiemi, T. & Czabanowska, K. 2021. Nurse teacher’s perceptions on teaching cultural competence to students in Finland: a descriptive qualitive stude. Nurse Education Today. Volume 99. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104787

Pramila-Savukoski, S. 2024. Hybridikoulutusinterventioiden kehittäminen terveystieteiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Väitöskirja, Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202402061605

Postareff, L., Rintala, H., Räisänen, M. & Parpala, A. 2025. Vuorovaikutteisuus, reflektiivisyys ja hyvinvointi korkeakouluopettajan opetuksessa. Teoksessa Parpala, A. & Postareff, L. (toim.), Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Tampere.

Skrinjaric, B. 2022. Competence-based approaches in organizational and individual context. Humanities and Social Sciences Communications. 9:28. https://doi.org/10.1057/s41599-022-01047-1

Strandell-Laine, C., Salminen, L., Blöndal, K., Fuster, P., Hourican, S., Koskinen, S., Leino-Kilpi, H., Löyttyniemi, E., Stubner, J., Truš, M. & Suikkala, A. 2022. The nurse teacher’s pedagogical cooperation with students, the clinical learning environment and supervision in clinical practicum: a European cross-sectional study of graduating nursing students. BMC Med Educ 22, 509. https://doi.org/10.1186/s12909-022-03445-0

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk

The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) 2021. The Assessment Frameworks for Cycle 2 of the Programme for the International Assessment of Adult Competencies, OECD Skills Studies, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/4bc2342d-en

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1129/ajantasa/2025-12-18/fin

Vauhkonen, A., Saaranen, T., Cassar, M., Camilleri, M., Martín-Delgado, L., Haycock-Stuart, E., Solgajová, A., Elonen. I., Pasanen, M., Virtanen, H. & Salminen, L. 2024. Professional competence, personal occupational well-being, and mental workload of nurse educators – A cross-sectional study in four European countries. Nurse Educ Today. Feb;133:106069.

World Health Organization (WHO) 2016. Nurse educator core competencies. World Health Organization https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/258713/9789241549622-eng.pdf?sequence=1