Verkkovälitteinen yhteissimulaatio kansallisen gerontologisen hoitotyön opettajien verkostossa

TtM Anniina Tohmola, TtM Heidi Korhonen ja TtM Arja Meinilä työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Johdanto

Gerontologista hoitotyötä toteutetaan ikääntyneiden ihmisten parissa monissa eri tilanteissa (WHO 2003). Se on hoitoa, hoivaa ja terveyden edistämistä moniammatillisessa tiimissä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ympäristöissä. Lapin ammattikorkeakoulussa terveysalan ja vanhustyön opiskelijat opiskelevat gerontologista hoitotyötä 10 opintopisteen laajuisilla opintojaksoilla Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen, Supporting Health and Functional Capacity of Elderly people ja Gerontologinen hoiva ja hoitotyö.

Viime vuoden aikana verkossa tapahtuva opetus on tullut kaikille tutuiksi ja niin myös meidän opettajien oli pysyttävä kehityksen perässä ja hallittava erilaisia verkkopedagogiikan menetelmiä. Verkkosimulaatiota pidetään hyvänä lisänä muiden simulointitapojen ja kasvotusten tapahtuvan opetuksen oheen (Cant & Cooper, 2014), joten otimme haasteen vastaan ja osallistuimme verkkovälitteisen yhteissimulaation järjestämiseen yhdessä kansallisen verkostomme kanssa.

Kyseessä on viiden ammattikorkeakoulun ja yhden ammatillisen opiston (Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK), Saimaan ammattikorkeakoulu (SAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) sekä ammattiopisto SataEdu) gerontologisen hoitotyön opettajien perustama yhteinen verkosto, jossa järjestetään verkkovälitteisiä yhteissimulaatioita vuorovetoisesti muutaman kerran vuodessa.

Mistä kaikki alkoi? Niin kuin monesti tapahtuu verkostoissa, niissä syntyy uusia verkostoja, jotka lähtevät elämään ja tuottavat monipuolista ja uutta kokemustietoa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Niin kävi nytkin. Saimme marraskuussa 2019 Nedunetistä eli englanninkielisten sairaanhoitajakoulutusten -verkostosta tiedon mahdollisuudesta liittyä kansalliseen ammattikorkeakoulujen verkkovälitteiseen gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostoon.

Kiinnostuimme tästä mahdollisuudesta rikastaa opintojaksoja uusilla oppimiskokemuksilla. Saimme mahdollisuuden osallistua seuraajana TAMK:n ja HAMK:n verkkovälitteiseen yhteissimulaatioon helmikuussa 2020 ja SeAMK:n ja SAMK:n simulaatioon maaliskuussa 2020. Gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostossa kukin oppilaitos vuorollaan järjestää 1-2 simulaatiota / päivä ja toimittaa tarvittavan ennakkomateriaalin yhteiseen Teams-ympäristöön. Simulaatioiden toteuttamista suunnitellaan verkoston yhteisissä Teams-palavereissa, joissa sovitaan aikatauluista, toteutuksista sekä reflektoidaan ja kehitetään simulaatioita edelleen aikaisempien kokemusten pohjalta. Vastuu AMK lähettää osallistujille linkin, jonka kautta kirjaudutaan ympäristöön.

Verkkovälitteisen yhteissimulaation suunnittelua

Lapin AMK:n simulaatiopäivä toteutui yhdessä SataEdun kanssa maaliskuussa 2021 ja sovimme ennakkoon, että SataEdu toteuttaa aamupäivän simulaation ja Lapin AMK:n iltapäivän simulaation. Olimme aiemmin seuranneet toisten ammattikorkeakoulujen järjestämiä verkkosimulaatioita, joten meillä oli olemassa jonkinlainen käsitys, miten se teknisesti toteutetaan ja lähdimme sen tiedon pohjalle rakentamaan omaa suunnitelmaamme. Valitsimme casen aiheeksi kotona asuvan ikääntyneen Lydia-rouvan hoidon tarpeen arvioinnin ja moniammatillisen lähestymisen siihen.

Simulaation osaamistavoitteet olivat

1. Osaa kohdata asiakkaan ja omaisen hoitotyön periaatteita noudattaen
2. Osaa aloittaa tilanneselvityksen huolen puheeksiottamisen menetelmää käyttäen
3. Osaa arvioida vointia, sairauksien tilaa sekä palveluntarvetta
4. Osaa yhteistyössä tehdä päätöksiä jatkosuunnitelmaa varten

Tapausselostuksen ja osaamistavoitteiden rakentamisen jälkeen pohdimme simulaationäyttelijöiden määrää ja tiloja, missä verkkosimulaatio toteutetaan. Näyttelijöiksi pyysimme 5 henkilöä, 2 opiskelijaa ja 2 simulaationäyttelijää sekä yhden opettajan. Opiskelijat esittivät sairaanhoitajaa ja geronomia, näyttelijät Lydiaa ja Lauri-veljeä, ja opettaja lääkäriä. Casen tapahtumapaikaksi valittiin Kemin kampuksen kotiympäristö, jossa on saatavilla tekniset välineet ja todellista kotiympäristöä vastaava miljöö. Teknistä apua saimme oppilaitoksemme IT-tukihenkilöltä, joka oli välttämätön tuki verkkosimulaatioon valmistautuessa ja sen toteuttamisessa.

Pidimme kaksi valmistavaa harjoitusta ennen varsinaista simulaatiopäivää, jolloin tutkimme kamerakulmia, äänentoistoa, kuvan välittämistä simulaatio-ohjelma SimCapturesta Teams-ympäristöön, tarvittavia tarvikkeita ja testasimme etälääkäri-vastaanoton toimivuutta. Kävimme käytännössä läpi koko tilanteen nopeutetusti ja kaikkia teknisiä laitteita käyttäen, jotta saimme varmuuden siitä, että oikeana päivänä onnistuisimme. Siltikin tilanteen moninaisuus ja simulaation kulun spontaaniudesta johtuva yllätyksellisyys jätti meille jännityksen.

Kuva 1 ja 2: Lehtori Arja Meinilä ja IT-tukihenkilö Tommi Miettunen simulaatioharjoituksessa (kuvat Heidi Korhonen)

Jännittävä simulaatiopäivä

Aamupäivällä seurasimme etänä mukaan osallistuvien opiskelijoidemme kanssa Teamsin välityksellä Sataedun järjestämää simulaatiota, minkä jälkeen kävimme siihen liittyvän loppukeskustelun verkkoympäristössä. Lounastauon jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulu esitteli fysioterapiakoulutuksessa käytettyä teknologiaa.

Lapin ammattikorkeakoulun simulaationäyttelijät ja opiskelijat olivat valmistautuneet hyvin omiin rooleihinsa ja tekniikka oli testattu toimivaksi. Simulaatio alkoi aikataulun mukaisesti siitä, että Lydiaa ja Lauria näytettiin kotiympäristössä touhuilemassa ja sairaanhoitaja ja geronomi soittivat ovikelloa ja tulivat ovesta sisään kotikäynnille. Kotikäynnillä kaikki istuivat pöydän ääreen ja kävivät keskustelua Lydian voinnista sekä tekivät mittauksia geronomin ja sairaanhoitajan ammattitaitoa hyödyntäen. Kotikäynnin loppupuolella sairaanhoitaja otti etäyhteyden lääkäriin, jossa Lydia ja hoitaja keskustelivat lääkärin kanssa tilanteesta kotona.

Kuva 3: SimCapture-näytön välityksellä kuvattua simulaatiotilannetta kotiympäristössä

Kuva 4: Lehtori Anniina Tohmola esittämässä kotihoidon lääkäriä etäyhteydellä (kuvat Heidi Korhonen)

Etäyhteydellä käydyn keskustelun aikana tehtiin moniammatillinen hoitosuunnitelma, minkä jälkeen simulaatio päättyi. Simulaation jälkeen kampuksella olijat siirtyivät videoseurantaluokkaan loppukeskustelua varten ja etänä mukaan osallistuneet opiskelijat siirtyivät yhteiseen Teams-ympäristöön. Loppukeskustelu käytiin simulaatiolle asetettujen tavoitteiden ja Padlet-alustalla olleiden Mitä opit, mikä meni hyvin, olisiko jotain lisättävää ja mitä voisi tehdä toisin- apulausekkeiden avulla, joista yhteenveto oheisessa taulukossa (taulukko 1.)

Taulukko 1. Opiskelijoiden palaute omasta simulaatiosta

Koko verkkosimulaatiopäivästä opiskelijoilta kerättiin palautetta oivallukset, positiivista, haasteita, kehitettävää – apusanojen avulla. Suorat lainaukset oheisessa taulukossa (taulukko 2.)

Taulukko 2. Opiskelijoiden palaute simulaatiopäivästä

Kuva 5: Simulaationäyttelijät ja oppilaitoksemme opiskelijat yhteisessä loppukeskustelussa simulaation jälkeen. (kuva Heidi Korhonen)

Verkkosimulaatio vahvistamassa moniammatillista osaamista ja ammatillista vuorovaikutusta

Opiskelijapalautteiden pohjalta keskeisimmiksi oppimiskokemuksiksi nousivat moniammatillisuuden merkitys osana ikääntyneen asiakkaan kotikäyntiä sekä ammatillisen vuorovaikutuksen toteuttaminen. Simulaatiosta teki oppimisen näkökulmasta ainutlaatuisen se, että siinä hyödynnettiin geronomi-sairaanhoitaja työparityöskentelyä, jota vahvisti etälääkärin konsultaatio videoyhteyden välityksellä.

Ammatillinen vuorovaikutus simulaatiossa toteutui opiskelijoiden kokemusten mukaan asiakkaan kunnioittavana, rauhallisena ja kuuntelevana kohtaamisena, jossa myös asiakkaan omaiset otettiin hyvin huomioon hoitajien toimesta. Virtuaalisimulaation käytön onkin todettu vaikuttavan positiivisesti opiskelijoiden asenteisiin moniammatillisesta oppimisesta ja tiimissä työskentelystä (Caylor & Carlson 2015). Kommunikaation ja tiimityön on puolestaan todettu oleva keskeisiä tekijöitä korkeatasoisen, vaikuttavan ja potilasturvallisen hoidon takaamiseksi (Turkelson, Keiser & Smith 2020).

Opiskelijapalautteissa nostettiin esille myös ”simulaatiotilanteen todentuntuisuus.” Pedagogisesta näkökulmasta simulaatioiden käyttö opetuksessa on mielekäs ja mielenkiintoinen opetusmenetelmä, koska ne mahdollistavat aitojen arkielämän tilanteiden jäljittelyn (Turkelson, Keiser & Smith 2020). Kehittämisen näkökulmasta tärkeimpinä asioina opiskelijat toivat esille tekniikan yhteyksien parantamisen, koska äänet kuuluivat ajoittain heikommin, jolloin simuloijien puheesta oli vaikea saada selvää. IT-tukihenkilön avulla äänet saatiin kuitenkin toimimaan hyvin simulaation alkupuolella.

Meille verkkosimulaatiosta vastanneille opettajille simulaation toteuttaminen oli ammatillisesta näkökulmasta niin ikään opettavainen ja innovatiivinen. Innovatiivisen verkko-opetus pedagogiikan onkin todettu mahdollistavan antoisan opetus-oppimiskokemuksen (Esposito & Sullivan 2020).

Verkkosimulaation avulla pystyimme myös järjestämään opetustilanteen kaikille opiskelijoille vallitsevan Covid-19 pandemian rajoitusten ollessa voimassa. Positiivisen kokemuksen myötä aiomme jatkossakin hyödyntää verkkosimulaatiota myös tulevilla ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen opintojaksoilla.

Kuva 6: Tyytyväinen simulaation toteuttajaryhmä päivän päätteeksi (kuva Heidi Korhonen)

Lähteet:

Cant, R. P. & Cooper, S. J. (2014). Simulation in the Internet age: The place of Webbased simulation in nursing education. An integrative review. Nurse Education Today 34 (12), 1435–1442.

Caylor, S. & Carlson, E. (2015). The Use of Virtual Simulation and a Modified TeamSTEPPS Training for Multiprofessional Education. Clinical Simulation in Nursing (11), 163-171.

Esposito, C.P. & Sullivan, K. (2020). Maintaining Clinical Continuity Through Virtual Simulation During the COVID-19 Pandemic. Journal of Nursing Education 59 (9), 522-525.

Turkelson, C., Keiser, M. & Smith, L. (2020). Promoting Interprofessional Communication with Virtual Simulation and Deliberate Practice. Clinical Simulation in Nursing (46), 30-39.

WHO. (2003). WHO Europe Gerontological Nursing Curriculum WHO European Strategy for Continuing Education for Nurses and Midwive. WHO Europe Gerontological nursing curriculum