Virtauksesta suvantoihin – kohtaava ja läsnä oleva johtaminen

Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School / hankkeen koordinaattori; Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Lapin AMK Master School /hankkeen asiantuntija; Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School / hankkeen asiantuntija; Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School/hankkeen asiantuntija

Taustaa

Pohjoisen johtamisen foorumi (POJOF) – hankkeessa päätavoitteena on rakentaa johtamisverkosto, jossa on mukana lappilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden edustajia. Tavoitteena on samalla kehittää johtamiskäytäntöjä siten, että osaamisen vahvistaminen luo tuottavuutta ja työhyvinvointia alueen yrityksiin.

Tavoitteiden saavuttamiseksi järjestetään erilaisia toimenpiteitä, kuten johtamisvalmennuksia, kehitetään johtamismenetelmiä ja jaetaan tietoa seminaarien avulla. Koulutusten ja erilaisten verkostoitumistilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia liittyen johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin.

Virtaava johtaminen

Hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin lokakuussa 2021 hybriditilaisuutena. Seminaarin pääteemana oli Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin? Virtaavan johtamisen ymmärrämme toisaalta dynaamiseksi ja ajassa eläväksi, mutta samaan aikaan kohtaavaksi ja läsnäolevaksi. Virtaava johtaminen valikoitui teemaksi aikana, jolloin korona aiheuttaa epävarmuutta ja työn vaatimukset ja muutokset alituista kiirettä. Koimme, että johtamisessa on tärkeää pyrkiä tasapainoon dynaamisuuden ja toisaalta läsnäolon ja kiireettömyyden vaateiden kanssa.

Kuva 1. Pohjoinen johtamisen foorumi-esite.

Seminaarissa halusimme lähteä etsimään vastauksia tähän asettamaamme kysymykseen yhdessä keynote-puhujien, seminaariin valittujen panelistien sekä yleisön kanssa. Seminaarin kutsuttuja puhujia olivat toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki sekä innovaatio, designin ja johtamisen professori Alf Rehn. Panelisteina mukana olivat Värisilmä Oy:n toimitusjohtaja Matti Poikajärvi, Nordean toimipaikanjohtaja Maija Hokkanen, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander, Lapin amk:n yliopettaja Soili Vesterinen sekä Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja johtamisen dosentti Pikka-Maaria Laine.

Miten Virtaava johtaminen olisi mahdollista – kuinka hidastaa virtaa ja luoda suvantoja?

Seminaarin asiantuntijoiden ja paneelikeskustelijoiden puheenvuoroissa tuli esille erilaisia näkökulmia ja tapoja ymmärtää virtaavaa johtamista. Eräs keskeinen viesti oli, että johtaminen toteutuu ja elää jatkuvassa muutoksessa. Virtaavan johtamisen toteuttamisen suuri haaste on, kuinka tehdä muutoksesta normaali olotila yritysten ja organisaatioiden arjessa. Jari Korkin mukaan ainoa pysyvä tila on muutos, jonka meistä luultavasti jokainen on tuntenut nahoissaan viime vuosina. Olennaista onkin kenties se, kuinka suhtaudumme muutoksiin.

Alf Rehnin keynote-puheenvuoro oli johtajuuskeskustelun näkökulmasta hyvin oivaltava ja toisaalta toivoa herättävä. Hänen mukaansa olemme jääneet kiinni loputtomien listojen laatimiseen johtamisen vaatimuksista ja hyvän johtajan piirteistä. Rehn käytti tässä osuvasti termiä Cosmo Management, jolla hän viittasi siihen, että etsimme tyypillisesti nopeita keinoja usein haasteellisten johtamisongelmien ratkaisuun. Aivan, kuten mekin etsimme helppoja ratkaisuja esimerkiksi parisuhteidemme ongelmiin Cosmopolitan-lehdestä. Tämän kaltainen ajattelu ja keskustelu on pitkälti perinteisen johtamistutkimuksen – ja keskustelun seurausta (Haslam, Reicher, & Platow, 2012).

Kuva 2. Professori Alf Rehn luennoi Kööpenhaminasta etäyhteydellä. (Kuvan otti M. Berriot).

Virtaavan johtamisen edellytyksiä

Nykyään johtajuuden ymmärretään syntyvän mitä suuremmissa määrin vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteisöjen kanssa, jolloin toisessa kontekstissa hyväksi havaitut keinot eivät välttämättä toimi toisessa. Johtajuus siis rakentuu suhteessa aikaan ja paikkaan, ja näyttäytyy siten aina erilaisena. Tämän johdosta myös “kikkakolmosten” tarjoaminen on mahdotonta.

Rehnin mukaan johtajana on tärkeää myös ymmärtää, että ei koskaan riitä kaikille, vaan on osattava suhtautua armollisesti itseensä. Rehn kysyi: “Miten voisimme kehittää johtajuutta kohti armoa?”

Virtaava johtaminen edellyttää johtamisen ymmärtämistä johtamisosaamisen, toimintaympäristön ja arkityön kautta. Rehnin mukaan johtamisessa tulee välttää luokittelua hyvään ja huonoon johtamiseen, koska tällaisten luokittelun vaarana on irrota oikeasta johtamisen maailmasta. Kriteerit voivat asettaa johtamiselle ylisuuria vaatimuksia, joihin harva, jos kukaan, yltää. Vaatimukset voivat myös uuvuttaa ja estää luovuutta koko työyhteisössä.

Lopuksi hän muistutti, että vaikka ympärillä moni asia muuttuu, on myös paljon asioita, jotka johtamisessa eivät muutu. Johtajuuden näkökulmasta esimerkiksi toisten kuunteleminen, vuorovaikutus ja päätöksenteko ovat asioita, jotka johtajuudessa eivät ole vuosienkaan saatossa muuttuneet. On siis virtausta ja turbulenssia, mutta myös armoa ja suvantovaiheita.

Pohjoisen johtajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä virtaavasta johtamisesta

Kuva 3. Paneelikeskustelu Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin? seminaarissa. (Kuvan otti M. Pellikka).

Paneelikeskusteluun osallistui Lapin alueen johtajia ja johtamisen asiantuntijoita, jotka Jari Korkin johdolla pohtivat virtaavaa johtamista johtamistyön arjessa. Panelisteille virtaava johtaminen näyttäytyi dynaamisuutena sekä toisaalta arjen sujuvuutena. Toisaalta se nähtiin myös suvantoina, tai kenties osuvammin pyörteinä: toimiala ja toiminnan tavoitteet ovat pysyneet vuosia samana, mutta keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ovat muuttuneet. Toisin sanoen pyörteen keskellä oleva ydin on muuttumaton, vaikka ympärillä kuinka pauhaisi.

Panelistit totesivatkin, että kaaoksen hallinta ytimen ympärillä on johtamisen ydintä. Johtajan tehtävä on luoda turvallisuutta työyhteisöön muutoksen keskellä; erityisesti kriisiaikana kaipaamme usein vahvaa johtajuutta. Toisaalta muistutettiin myös kaikkien työntekijöiden vastuusta itsensä johtamisessa ja työyhteisön työhyvinvoinnin luomisessa.

Lopuksi

POJOF-hankkeen seminaari toteutettiin hybrinä yleisön pyynnöstä. Seminaarin suunnittelua varten teimme kyselyn Minkälainen olisi unelmiesi johtamisseminaari? Kyselyn tuloksia hyödynnettiin tämän seminaarin valmistelussa, joka palautteiden perusteella olikin onnistunut. Erityistä kiitosta saivat innostavat puhujat ja seminaaripaikka, joka tällä kertaa oli Kulttuurikeskus Korundi, Rovaniemellä.

Seminaarissa saavutimme mielestämme tavoitteemme eli pääsimme keskustelemaan johtajuuden ristiriidoista: läsnäolon vaateesta ja toisaalta jatkuvan muutoksen harjalla olemisesta. Uskomme myös, että osallistujat inspiroituivat ja kokivat huojennusta siitä, että johtajanakin voi ja tulisi olla armollinen itselleen. Johtamisen ja johtajuuden perustana on asiantuntijuus, joka pohjautuu osaamiseen, inhimillisyyteen ja armollisuuteen kaaoksen keskellä.

Lähteet:

Haslam, S. A., Reicher, S. D., & Platow, M. J. (2012). Uusi johtamisen psykologia. Gaudeamus: Tallinna.

Hankkeesta aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:
Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä Viitattu 2.6.2021.
Kangastie, H. ja Keskitalo, T.2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa Viitattu 2.6.2021.
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä Viitattu 25.3.2021.