Terveydenhoitajat Pinja Myllyniemi ja Tanja Tanttinen ovat tutkineet digitaalisten työterveyspalveluiden hyödyntämistä etätyötä tekevien työhyvinvoinnin tukemisessa osana Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen YAMK -opintojaan.

Digitaalisten työterveyspalveluiden saavutettavuus ja tavoitettavuus etätyötä tekevien kohdalla on ensiarvoisen tärkeää työntekijän työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin takaamisen kannalta. Digitaaliset ratkaisut, kuten esimerkiksi työterveyshuollon etävastaanotot ovatkin jo vakiintuneet osaksi työhyvinvoinnin tukemista, mahdollistaen entistä joustavampia ja saavutettavampia palveluita.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon henkilöstön näkemyksiä digitaalisten työterveyspalveluiden hyödyntämisestä etätyötä tekevien asiakkaiden työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena vuoden 2023–2024 aikana. Tutkimukseen osallistui 25 työterveyshuollon ammattilaista.

Monipuolisten digitaalisten työterveyspalveluiden saavutettavuus vaihtelevaa

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli etätyön työhyvinvoinnin tukemisessa, mutta enemmistö vastaajista koki kuitenkin työterveyshuollon vaikutusmahdollisuudet rajallisiksi. Tarjolla olevat digitaaliset työterveyspalvelut ovat keskeinen osa työterveyshuollon tarjoamaa työhyvinvoinnin tukea, mutta ne ovat käytössä niillä asiakkailla, joiden sopimukseen ne sisältyvät. Tämä saattaa viitata siihen, ettei kaikilla työterveyshuollon asiakkailla ole tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalista työhyvinvoinnin tukea. Tutkimuksessa nousi esille, että digitaaliset työterveyspalvelut, kuten erikoisalojen etävastaanotot sekä chat-palvelut tarjoavat käytännöllistä tukea, mutta niiden saavutettavuus ja tehokkuus voivat vaihdella.

Toimiva resurssointi ja jatkuva koulutus digitaalisten työterveyspalveluiden toteutumisen edellytyksenä

Tutkimustulosten perusteella pidettiin tärkeänä digitaalisten palveluiden käytön osaamisen koulutusta. Riittävä henkilöstön resursointi nähtiin oleellisena osana palveluiden käytettävyyttä. Tutkimuskyselyn vastauksissa ei käynyt ilmi se, onko työterveyshuollon henkilöstö itse aktiivisesti etsinyt tutkimustuloksia etätyön työhyvinvointiin liittyen tai omatoimisesti perehtynyt digitaalisten työterveyspalveluiden olemassa olevien työkalujen hyödyntämiseen.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon palveluiden kehittämisessä sekä henkilökunnan koulutustarpeiden suunnittelussa.

Lisätietoja

Pinja Myllyniemi
Tanja Tanttinen