Tiivistelmä

Kittilän kunnan luonnontuotealan katsaus toteutettiin haastattelu- ja kirjallisuustutkimuksena pääosin kevättalvella 2025. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää jokaisenoikeuden alaisten keruutuotteiden hyödyntämistä yrityksissä, sekä kartoittaa yrittäjien ja asiantuntijoiden kokemuksia alansa tilanteesta yleisesti. Luonnontuotealan asema kunnan elinkeinoelämässä oli myös selvityksen kohteena, ja alan mahdollisuuksia ja haasteita tutkittiin yrittäjien ja asiantuntijoiden näkökulmasta.

Kunnan hyvän taloustilanteen ja matkailun kasvun luoman kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksien koettiin antavan hyvät edellytykset luonnontuoteyrittäjien toiminnan vahvistamiselle. Toisaalta mikroyritysten kasvumahdollisuudet todettiin rajallisiksi, ja uusien yrittäjien tuloa alalle toivottiin.

Tutkimuksella saatiin selville jokaisenoikeuden alaisia raaka-ainevirtoja, joista ei ole olemassa tilastoitua tietoa. Myös yrittäjien ja asiantuntijoiden näkemykset ja huomiot alansa tilanteesta olivat monipuoliset. Vastaavanlaiset haastattelututkimusmetodit olisivat hyödyllisiä alan asiantuntijoiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän tiedonvälityksessä ja esimerkiksi uusien hankkeiden suunnittelussa asiakaslähtöisesti.

1 Johdanto, tavoitteet ja menetelmät

Tässä raportissa käydään läpi Kittilän kunnan ja samalla osin myös Länsi-Lapin luonnontuotealan tilannetta pohjaten pääasiassa asiantuntija- ja yrittäjähaastatteluihin sekä sähköisiin lähteisiin. Tausta- ja vertailutietoina on käytetty kirjallisuutta ja alan kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Kunnan tilannearviota verrataan useassa yhteydessä vuonna 2022 julkaistuun laajaan kansalliseen luonnontuotealan toimialaraporttiin. Alueellisilla hankkeilla ja koulutuksella on Lapissa suuri merkitys tehokkaan yhteistoiminnan luomisessa. Esimerkiksi ostotoiminta jakautuu monesti usean kunnan alueelle toimitusvarmuuden takia. Pitkien välimatkojen takia alan koulutuskin on jakaantunut koko maakunnan alueelle.

Kittilän kunnan kaikkeen elinkeinotoimintaan vaikuttavat vahvasti matkailu ja kaivannaisteollisuus. Luonnontuotealalla on kunnassa monia mahdollisuuksia, mutta myös elinkeinorakenteesta ja alan yritysten pienuudesta johtuvia haasteita. Kunnan alueella on hyödynnetty luonnontuotteita matkailussa jo vuosikymmeniä, eikä raaka-ainevirtojen määrää ja logistiikkaa ole toistaiseksi juuri selvitetty. Suuri osa toimijoiden raaka-ainevirroista jää kansallisen, vuosittaisen MARSI-raportin tietojen ulkopuolelle, ja näiden määrien selvittäminen on tässä raportissa yhtenä keskeisenä tavoitteena. Siksi haastateltaviksi on valittu esimerkiksi alueen suurin yksittäinen ravintolatoimija.

Luonnontuotealan raaka-ainehankinnan, kasvuyritysten toiminnan ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrittäjäyhteistyön tukeminen ovat kunnan keskeisimpiä kysymyksiä. Erityisesti verkostoitumisessa on koettu onnistumisiakin hankkeiden ja koulutuksen yhteydessä. Kansainvälisen elämys- ja retriittimatkailun voimakas kasvu luo uusia mahdollisuuksia luonnontuotealan elinkeinoille.

Raportin sisältö perustuu pitkälti elinkeinojohtajan kanssa käytyyn aloituskeskusteluun, jossa hahmottelimme esimerkiksi haastateltavien valintaa hyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Yrittäjä- ja työntekijähaastatteluihin on valittu luonnontuotealan toimijoita, joilla jokaisella on hieman eri rooli luonnontuotealalla. Tarkoituksena on myös selvittää, mitä ja millaisia määriä luonnontuotteita yritykset käyttävät.

Kaikki haastattelut on toteutettu joko kasvotusten tai puhelimitse, ja haastatellut ovat tarkastaneet osuutensa kirjallisen muodon ja antaneet suostumuksensa julkaisukäyttöön. Haastatelluille on tiedotettu työn mahdollisesta jatkohyödyntämisestä. Tutkimusotteena raportissa voidaan pitää kvalitatiivista, kehittämispainotteista raportointia, jossa eri toimijoiden näkökulmia tuodaan esiin myös tietojen jatkohyödyntämistä ajatellen. Kvalitatiivisen tutkimuksen pääperiaatteita on noudatettu myös tieteen etiikan näkökulmasta, ja haastattelumenetelmänä on dialogi. Metodeina on käytetty avointa haastattelua sekä refleksiivistä haastattelua (Puusa & Juuti 2020). Raportin tarkoituksena on myös tuottaa tietoa vastaavanlaisten selvitysten tekemiseen laajemmalla alueella.

Luonnontuotealan kunnallisia ja alueellisia materiaaleja löytyy kattavasti verkosta, minkä vuoksi suuri osa kirjallisista lähteistä perustuu hanke- ja kotisivumateriaaleihin, joiden tietoja haastateltavat ovat täsmentäneet. Luonnontuotealan toimialaraportin, Arktiset Aromit ry:n ja Suomen luonnontuoteyrittäjyysverkosto ry:n koostettujen ohjeiden ja joidenkin asiantuntijaviittausten ja tutkimusten avulla on hahmotettu taustoja.

Raportti on alun perin toteutettu kurssityönä luonnontuotealan perusteiden opintojaksolla, joten sisältö noudattaa silloista tehtävänantoa. Vuoden 2025 kuluessa raporttia on muokattu ja tietoja lisätty tarpeen mukaan. Haastatteluihin ja taustatietoihin on tehty asiantuntijaraporttia ajatellen joitakin tarkennuksia viimeistelyvaiheessa.

2 Luonnontuotealan yritystoiminta Kittilässä

2.1 Yleistä luonnontuotealan toiminnasta

Kuten muuallakin Lapissa, on Kittilässä pitkät perinteet luonnontuotteiden hyödyntämisessä. Raaka-aineet ovat puhtaita, ja niitä on runsaasti tarjolla. Vaikka pohjoinen lajisto on vähälukuisempaa erityisesti sienien osalta, harva asutus ja infrastruktuuri takaa laajat, puhtaat keruuolosuhteet. Suurin osa Suomen kaupallisesta hillasadosta kerätään Lapista (Ruokavirasto 2025, 23) ja joinakin vuosina myös mustikka- ja puolukkasadot ovat Lapissa erinomaiset. Jokaisenoikeuden alaisten keruutuotteiden veroton suoramyynti kattaa yritysten raaka-aineen kulutuksen lähes täysin. Vain aivan poikkeustapauksissa yrittäjä joutuu turvautumaan tukkutoimituksiin, ja tämäkin koskee yleensä vain suurempia yrityksiä (Mäntykangas 2025).

Huomioitavaa pohjoisen marja- ja yrttisatojen laadun suhteen on valoisan kasvukauden vaikutus kasvien kasvuun ja laatuun (Arktiset Aromit ry 2025c). Kasvuolosuhteet vaikuttavat myös yksittäisten marjojen kokoon; viileässä ja valoisassa kromosomistot voivat kertaantua, jolloin marjoista tulee suurempia (Jokela 2025). Myös fenoliyhdisteiden määrä useissa luonnontuotteissa on korkea (Favén, Hed, Junttila & Tuuttila 2022, 48). 

Pohjoiset raaka-aineet ovat puhtaita ja laadukkaita, eikä marjojen osalta laboratoriotutkimuksissa ole löydetty Pohjois-Suomen, Pohjois-Norjan ja Venäjän Kuolan niemimaan alueelta merkittäviä määriä epäpuhtauksia. Vain runsaina määrinä jatkuvassa käytössä kulutetut sienet saattaisivat lisätä erilaisten raskasmetallien ja cesium 137:n kertymäriskiä. (Nalbandyan-Schwarz ym. 2024,12–15.)

Luonnontuoteala jakautuu usean eri toimialan kesken, eikä sillä ole omaa toimialaluokitusta virallisen toimialastandardin mukaan (Wacklin 2022, 11). Yleisimmin luonnontuotealan toiminnasta jakautuu maa- ja metsätalouden, elintarviketeollisuuden, matkailu- ja ravitsemispalveluiden ja koulutuksen aloille (kuvio 1). Vaikka valtakunnallisesti suurin osa luonnontuotealan yrityksistä toimii yhdellä toimialalla, noin neljäsosa yrityksistä on monialaisia. Näistä useimmat toimivat alkutuotannossa, matkailualalla ja hyvinvointialalla. (Wacklin 2022,12.)

Kuvio 1. Luonnontuotealan yritysten prosentuaalinen jakautuminen eri toimialaryhmiin vuonna 2021 (mukaellen Wacklin 2022, 12)

Kittilässä monialatoiminta on korostunut matkailun vuoksi. On esimerkkejä, joissa mikroyrittäjien toiminta jakautuu useammalle eri alalle; yrittäjällä voi olla toimintaa esimerkiksi alkutuotannossa, elintarvikealalla, hyvinvointialalla, matkailussa ja koulutuksessa. Myös luonnontuotekäsityöt yhdistyvät matkailualan palveluihin: esimerkiksi pienimuotoisena puusepänteollisuutena valmistetut erikoispuutuotteet kuten puukot, kuksat, tuohi- ja pajutyöt ovat suosittuja matkamuistoja (Arktiset Aromit ry 2025a; Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025b).

Matkailualalla luonnontuotteiden monipuolinen hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia yrityksille. Matkailijoita kiinnostaa suomalainen puhdas luonto ja sen tuotteet (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025c), ja tämä näkyy Kittilässäkin uudenlaisena elämyspalveluiden kysyntänä. Asiakkaat toivovat suurien kelkkasafarien sijaan yhä enemmän hiljaisuutta, rauhaa, puhdasta lähiruokaa ja elämyksiä luonnossa. Vasta muutamat yrittäjät Kittilässä tarjoavat aktiivisesti elämyspalveluita opastettujen sieni- ja marjaretkien muodossa. Myös erikoisluonnontuotteet antavat paljon mahdollisuuksia yritysten toiminnan laajentamiselle, ja Kittilässäkin toimii ainakin yksi luonnonkosmetiikkaa valmistava yritys, joka hyödyntää monipuolisesti erilaisia luonnontuotteita.

2.2 Luonnontuotteiden ostotoiminta

Kittilän kunnan alueella on paljon luonnontuotteita raaka-aineina hyödyntäviä erilaisia yrityksiä. Ravintolayrittäjät, matkamuistomyymälät, päivittäistavarakaupat ja erilliset myyntipisteet jälleenmyyvät joidenkin jalostajien tuotteita ja ostavat raaka-aineita omaan tuotantoon tai jälleenmyyntiin- enimmäkseen marjoja, joitakin sieniä ja yrttejä (kuvio 2). Järjestelmällistä välitystoimintaa ei ole kunnan alueella, mutta ostotoiminnassa käytetään välitystoimintana tuotettuja raaka-aineita ja jalosteita. Kittilässä toimii noin 60 ravintolaa, joten raaka-ainemäärät ovat luultavimmin merkittäviä, tuhansia kiloja vuosittain. Varsinaista yhtenäistä tilastoa niistä ei ole, vaan yrittäjät seuraavat kulutustaan vuositasolla. (Palola 2025.)

Huomattavaa on, että lähes kaikki raaka-aine saadaan suoraan alkutuottajilta tai toisten yritysten jalosteina, eivätkä määrät siis ole näkyvissä MARSI-raporttien kauppaantulomäärissä. Tukkuostoja tekee satunnaisesti vain yksi haastatelluista yrityksistä, jolla on koko Lapin kattava hotelliketju ravintoloineen, Lapland Hotels (Mäntykangas 2025).

Kuvio 2. Haastateltujen nimeämät luonnontuotteet, joiden tilaus- ja käyttömäärät eri tuotteissa ovat olleet merkittäviä tai kohtalaisia

Hullu Poro Oy

Hotelli- ja ravintola-alan suurin toimija Kittilässä, Levillä, on Hullu Poro Oy. Yritys on myös saanut ISO 14001 – ympäristösertifikaatin ja Sustainable Travel Finland (STF) – merkinnät (Kittilän kunta 2023a,12).  Levillä on yhteensä 15 yhtiön omistamaa ravintolaa hieman erilaisia kohderyhmiä varten. Lisäksi käynnistymässä on oman jäätelön valmistus, jossa luonnontuotteet ovat merkittävänä raaka-aineena.

Hullu Poro Oy ostaa noin 2000 kiloa luonnontuoteraaka-aineita vuosittain tutuilta kerääjiltä. Marjoja ostetaan eniten (taulukko 1), mutta myös kangasrouskun, korvasienen sekä kuusenkerkkien määrät ovat suurehkoja. Keittiöpäällikkö Timo Niemisen mukaan herkkutattien laadun kanssa on vuosittain ollut niin paljon ongelmia, että niiden ostosta on suurimmaksi osaksi luovuttu. Muiden marjojen ja sienten ostomäärät ovat vähäisiä, mutta esimerkiksi tuoksuvalmuskoita ostetaan niin paljon kuin niitä on vuosittain saatavilla. Ostomäärät ovat suuntaa antavia arvioita eteenkin pienempien määrien kohdalla (taulukko 1). Karpaloa ei ole saatu juuri lainkaan korkean hinnan vuoksi, ja variksenmarjaa sekä juolukkaa ostetaan vain valmiina mehuina toisilta yrittäjiltä. (Nieminen 2025.)

Alkutuotantohankintana kerätyt raaka-aineet tuodaan suurempina, etukäteen sovittuina kertaerinä omilla kuljetuksilla tuoreina keskuskeittiölle, jossa ne pakastetaan, keitetään tai kuivataan. Hilla toimitetaan käyttötarkoituksen mukaan eri tavoin pakattuna; joko eräsäkeissä tai valmiiksi rasioihin poimittuina. Kuusenkerkästä suurin osa tulee valmiiksi vakuumipakattuna pakastusta varten, ja osa siitä tuodaan eteläisemmästä Suomesta lyhyen keruusesongin vuoksi. (Nieminen 2025.)

Taulukko 1. Vuosittain ostetut raaka-aineet kiloittain, Hullu Poro Oy.

Hullu Poron keittiöissä marjoista suurin menekki on puolukalla, mustikalla ja hillalla (taulukko 1). Puolukkaa kuluu vuosittain lähes tuhat kiloa pääasiassa käristyksen kanssa tarjottavaksi sekä jäätelön ja muiden jälkiruokien valmistukseen. Hilla toimitetaan joka vuosi sopimuspoimintana Raittijärveltä Enontekiöltä, ja se on myös tuotteistettu alkuperänsä mukaan. Muut marjat tulevat pääosin Kittilän alueelta tutulta keruuverkostolta. Sieniä tulee myös eteläisemmästä Suomesta, mutta esimerkiksi korvasienet ja kangasrouskut löytyvät kotikunnan alueelta joka vuosi. Niitä myös ostetaan sienistä eniten (taulukko 1). Tuoksuvalmuskat, matsutaket, saadaan Inarista, mutta niiden saatavuus on satovaihteluiden vuoksi satunnaista. Kuusenkerkän menekki kasvaa, kun sitä käytetään keittiössä runsaasti jälkiruokasiirappiin ja jäätelöön. (Nieminen 2025.)

Nieminen kuvaa toimivan yhteistyön tärkeimmäksi osaksi sopivaa hinnoittelua. Sillä varmistetaan raaka-aineen saannin jatkuvuus ja toimiva yhteistyö alihankkijan kanssa. Ostotoiminnan tärkeä osa on luoda hyvä verkosto, joka ei aina ole yksinkertaista. Yrittäjän on käytettävä niin sanottua ”hyvää pelisilmää”, eli hallittava hyvien alihankkijasuhteiden ylläpito monin tavoin. Kerääjille on pyritty maksamaan optimaalista hintaa raaka-aineesta, marjojen hinnat ovat vaihdelleet noin 8–15 €/kg lajin ja saatavuuden mukaan. (Nieminen 2025.)

Esimerkkejä muista ostotoiminnoista ja logistiikkajärjestelyistä

Lähes kaikilla luonnontuotealan yrityksillä on jonkin verran ostotoimintaa, sillä raaka-aineiden lyhyillä sesongeilla ei yksi yrittäjä kykene keräämään itse tarvittavaa määrää raaka-aineita koko vuoden tuotantoa varten (Palo 2025). Esimerkiksi koivunsilmun keruuaika voi olla vain muutama vuorokausi tietyllä alueella, ja pidempää aikaa tavoitellessa keruualuetta on laajennettava (Nieminen 2025). Kuusenkerkän kysyntä on voimakkaassa kasvussa, mutta myös sen keruuaika on hyvin lyhyt, muutama viikko touko-kesäkuussa (Suomen luontoyrittäjyysverkosto 2025a).

Mikroyrittäjäkin turvautuu alihankintapoimijaan jalostustoiminnan riittävän raaka-aineen saamiseksi; lyhyenä satokautena omat resurssit eivät välttämättä riitä tarvittavan raaka-ainemäärän keruuseen. Lisäksi alalla on tyypillistä, että moni yrittäjät toimivat sekä alkutuotannossa että osto- ja jalostustoiminnassa (Palo 2025; Wacklin 2022,13). Haastattelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että pienimmät ja tehokkaasti organisoituneet yritykset pystyvät hyödyntämään mahdollisimman läheltä hankittua raaka-ainetta tehokkaimmin, mutta toiminnan ja kysynnän laajentuessa on joidenkin tuotteiden osalta turvauduttava laajempaan toimitusalueeseen (Nieminen 2025; Mäntykangas 2025; Palo 2025).

Erityispiirteenä mainittakoon muiden toimialojen vaikutus luonnontuotteiden raaka-aineiden ostotoimintaan. Monen muun kunnan tavoin Kittilässä ruokapalvelut on järjestetty uudelleen sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen yhteydessä vuonna 2023, jolloin monet ennen kunnalle kuuluneet toiminnot siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Kittilän kunnan ruokapalveluiden marjojen ja kalan ostotoimi romahti lähes olemattomaksi, vain muutamiin satoihin kiloihin. (Heikkinen 2025.)

Kouluruokailu ja varhaiskasvatuksen lounasruokailu pysyivät kunnan järjestäminä. Niiden ruokalistat päätetään yhteiskokouksessa keittiöiden edustajien, oppilaiden edustajien, opettajien ja nuorisotoimen kesken. Ennen kokousta koulunuorisotyöntekijä on tehnyt kyselyn Lyyti-palvelussa, joka julkaistaan Wilmassa. Kyselyn koonti tehdään Lyytissä, ja käsitellään yhteiskokouksessa (kuvio 3). Nuoret eivät suosi kyselyjen perusteella marjoja ruokavaliossaan. Vanhukset ovat olleet merkittävä luonnontuotteiden käyttäjäryhmä ennen vanhainkotien ruokapalveluiden siirtymistä hyvinvointialueiden vastuulle. Heillä oli oma, erillinen ruokalistansa ennen muutosta. Uudistuksen jälkeen marjojen menekki kunnan ruokapalveluissa jäi vain reiluun sataan kiloon vuodessa, kun se ennen uudistusta oli yli tuhat kiloa. (Heikkinen 2025.)

Kuvio 3. Ruokalistan muodostaminen yhteistoimintamenettelyllä

Ostotoimen logistiikassa on jonkin verran eroja. Suurin osa raaka-aineesta hankitaan kaikkiin yrityksiin alkutuottajilta eli poimijoilta. Suuremmat yritykset ostavat raaka-aineita myös toisilta yrittäjiltä. Alkutuottaja huolehtii yleensä kuljetuksesta, mikä nostaa raaka-aineen hintaa jonkin verran (Nieminen 2025). Kittilän kunnan ostotoimessa marjat ostetaan keittiölle tutuilta kerääjiltä tai kuntatiedotteen ilmoituksen perusteella. Mustikasta ja puolukasta maksetaan 5–7 €/kg, hillasta jopa 15 €/kg (Heikkinen 2025).

Esimerkkinä tehostetusta logistiikasta on Lapland Hotels- ketjun toiminta, jossa raaka-ainehankintasopimukset tehdään vuosittain edellisvuoden myynnin perusteella. Tässä ketjussa Kesko Oy on välitystoimijan roolissa. Hotelliketju ostaa koko määrän kerralla sovitusti, ja Kesko noutaa alkutuottajalta sekä kuljettaa koko erän Vantaalle Hakkilan keskusvarastoon pakasteena kylmäkuljetuksella (K-ryhmä 2025). Paikallisjakelu hotellikeittiöihin koko maassa toimii Keskon peruskuljetusten mukana niin sanottuna ”special label” – tuotteena muun kuorman joukossa. Kesko hoitaa tilitykset kerralla ja välittää maksun yrittäjälle omien kulujensa jälkeen. Kittilässä Levillä on yksi Lapland Hotels- ravintola, Sirkantähti, mutta sinne ei tule merkittäviä määriä luonnontuotteita kohderyhmän poikkeavuuden vuoksi. (Mäntykangas 2025.)

Kuvio 4. K-ryhmän logistiikkakuvaus (K-ryhmä 2025; Mäntykangas 2025)

Yksi merkittävimpiä raaka-aineiden ja myös jalosteiden toimittajista Lapland Hotels Oy:lle on rovaniemeläinen yritys Annelin Yrtit ja Karkit Oy, jolta saadaan vuosittain 100–200 kiloa kuusenkerkkää vakuumipakastepakkauksina. Pienempinä määrinä ostetaan maarianheinää, koivunversoja, herukanlehtiä ja mesiangervoa sekä valmiita jalosteita, kuten mehuja litran pulloissa. Sienet Lapland Hotelsille toimittaa Kainuun Sienijaloste Sienestä Oy Paltamolta, ja niitä ostetaan sekä jalosteina että pakasteina. (Mäntykangas 2025.)

2.3 Luonnontuotteiden jalostustoiminta

Kittilässä toimivat luonnontuotealan yritykset jalostavat pääosin itse tuotteensa, eikä yhtään varsinaista pelkkään ostotoimintaan keskittyvää yritystä ole (Palola 2025). Tämä on tyypillistä pienille ja keskisuurille luonnontuotealan yrityksille, usein mukana on myös omaa alkutuotantoa (Wacklin 2022,13). Seuraavassa tarkastellaan edelleen Hullu Poro Oy:n omaa jalostustoimintaa ravintola-alalla, ja toisena esimerkkinä on pitkään Kittilässä toiminut toiminimiyritys Mettän Aartheet, joka valmistaa muun muassa makeisia jälleenmyyntiin. 

Hullu Poro Oy

Hullun Poron ravintoloissa kulutetaan paljon luonnontuotteita erilaisina tarjoilutuotteina. Kiinteän ostopisteen lisäksi yhtiöllä on toimitilat, joissa valmistetaan elintarvikehuoneistolupien mukaisen valvonnan alla monenlaisia jalostettuja tarjoilutuotteita tuoreista, pakastetuista ja kuivatuista raaka-aineista (kuvio 5). Kaikki tuotteet käsitellään tai jalostetaan omissa tiloissa tuoreista raaka-aineista. Keittiössä valmistetaan erilaisia uutteita, hilloja, hyytelöitä ja siirappeja. Mehut ostetaan valmiina Lapin Gourmetkokit Oy:ltä Sodankylästä. Sienet kuivataan, pikkelöidään tai pakastetaan, ja kuivattuja jauheita käytetään maustamiseen. Matsutakevoi pihvin lisukkeena on ollut erittäin kysytty tuote, jonka valmistus pyritään turvaamaan myös varastoimalla raaka-ainetta vuosittaisen saannin ollessa vaihtelevaa. (Nieminen 2025.)

Hullu Poro Oy:llä on ollut pidemmän aikaa pienimuotoista oman jäätelön valmistusta (kuvio 5), ja parhaillaan ollaan valmistelemassa uutta tuotantotilaa italialaistyyppisen gelato-jäätelön valmistukseen tarjottavaksi lähes kaikissa 15 ravintolassa. Sen kysyntä on ollut suurta, ja maut perustuvat nimenomaan luonnontuotteista saataviin raaka-aineisiin, kuten kuusenkerkkäsiirappiin ja kaikkiin marjoihin. (Nieminen 2025.)

Kuvio 5. Hullu Poro Oy:n keskuskeittiön raaka-aineiden käsittely

Kiinnostus paikallisesti koostettuun ja monipuoliseen ruokalistaan on ollut tasaisessa kasvussa. Niemisen (2025) mukaan Hullu Poro Oy:n kohderyhmistä suomalaiset asiakkaat ovat kiinnostuneimpia luonnontuotetarjonnasta. Ravintolaketjun ulkomaalaiset asiakkaat ovat olleet hieman varautuneempia, minkä voisi arvioida johtuvan kohderyhmistä: esimerkiksi lapsiperheet kaipaavat pääasiassa tuttuja vaihtoehtoja. Silti onnistuneella markkinoinnilla on onnistuttu myynnissä epätyypillisemmillekin ryhmille.

Toimivana välineenä luonnontuotemenyyn myynnissä on ”tarinallinen ruokalista”, jossa alkuperätiedon sisältävän nimen jälkeen ateriasta on kerrottu mielikuvia herättävällä tavalla raaka-aineen taustatietoa. Tarinallistaminen on todettu erittäin tehokkaaksi myyntiargumentiksi, ja tämä on ollut itsekin helppo huomata ravintola-asiakkaana. Nieminen (2025) painottaa, että tarinallistamisessa on oltava hyvin tarkka siitä, että mielikuva ja todellisuus kohtaavat. Raittijärven hillana markkinoitu hilla on oltava aito tuote, aidon tarinan kanssa, ja raaka-aineen alkuperä on voitava jäljittää (Arktiset Aromit ry 2025b; Nieminen 2025). Toisinaan ravintolapalveluissa voi törmätä virheellisiin tuotekuvauksiin, esimerkkinä tästä saksanhirven myynti poron- tai hirvenlihana käristyksessä.  

Mettän Aartheet

Jalostustoimintaa varten valitsin haastateltavaksi Mettän Aartheet- toiminimiyrittäjä Heli Palon, kun kävimme Kittilän elinkeinojohtajan kanssa läpi luonnontuotealan yrittäjiä. Palolla on monipuolinen yritys, jonka toimintaan sisältyvät lähes kaikki luonnontuotealan toiminnot alkutuotannosta jalostukseen, matkailuun, elintarvikkeisiin ja koulutukseen. Yritys on toiminut Vuoman kylässä Kittilässä vuodesta 2011. Palolla on pohjalla laaja työkokemus ja koulutus alalle. Hänellä on kotitalousteknikon ja elintarvikealan perustutkinnot. Hän toimi kymmenen vuotta kotitalousneuvojana ja työskenteli Martoissa, missä suoritti myös sienineuvojakoulutuksen. Myöhemmin hän kouluttautui Oulun ammattikorkeakoulussa opettajaksi. (Palo 2025a.)

Luonnontuotealalla toimiminen tuli hiljalleen mukaan kuvioihin, ja lopulta Palo päätti ryhtyä päätoimisesti yrittäjäksi, kun helsinkiläinen asiakas alkoi tilata myymälänsä hänen hillahilloaan myyntiin. Palo suoritti luonnontuotealan ammattitutkinnon Lappia ammattiopistossa. Alkuun yrityksen toiminta painottui erilaisiin hillajalosteisiin, kuten paseeratusta ja siemenellisestä hillasta valmistettuihin erilaisiin hilloihin. Sittemmin valmistukseen tuli myös makeisia ja limonadeja. Tuotteita on myyty kahvilassa ja poromatkailutilalla. Limonadien valmistuksesta Palo kuitenkin luopui vähitellen kannattamattomana, ja on keskittynyt hillojen ja makeisten valmistukseen. Yrityksen tuotannossa pienet erät valmistetaan kotikeittiössä terveystarkastajan luvalla, ja suuremmat erät vuokratiloissa, esimerkiksi Muoniossa Lappian koulutustiloissa. (Palo 2025a.)

Mettän Aartheet ostaa hillaa vuosittain paikallisilta poimijoilta noin 100–300 kiloa. Hillatuoteperhe, johon kuuluu siemenetön ja siemenellinen hillahillo sekä marmeladimakeiset, on yrityksen päätuote (kuvio 6). Palolla on noin viiden aktiivisen, paikallisen kerääjän ryhmä, joilta hän ostaa suurimman osan hillasta. Hinta vaihtelee vuosittain kymmenestä eurosta jopa kahteenkymmeneen euroon sen mukaan, millainen satokausi hillalla on. Tänä vuonna hillan sadon jäätyä hyvin heikoksi Palo on maksanut kilosta 20 €. Raaka-aineen kallis hinta ja vähäinen saanti on kompensoitava tuotteen hinnassa. (Palo 2025b.)

Kuvio 6. Mettän Aartheet- hillatuoteperhe (Palo 2025b)

Joinakin vuosina Palo on ostanut hillaa myös varastoon, parhaimmillaan jopa 500 kiloa. Niin suuri vuosittainen määrä osoittautui kuitenkin varastoinnin suhteen haastavaksi, ja hän saikin myytyä raaka-ainetta eteenpäin. Palo on pyrkinyt vuosittaisessa hillan määrässä vähintään 100 kiloon, jolla jälleenmyyjille on saatu varmistettua myyntiartikkelien riittävä määrä. (Palo 2025b.) Riittävän tuotantomäärän Palo on saanut varmistettua myös tänä vuonna heikosta sadosta huolimatta, ja hän pyrkiikin varautumaan joka vuosi varastoimalla pakastettua marjaa tai valmiiksi paseerattua hillaa.

Palo säilyttää myös hillan siemenet mahdollista jatkokäyttöä varten, ja on pohtinut niiden hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi kuivatun paseerausjäännöksen käytössä. Hän on kokeillut mäskistä erotetusta hedelmäliha- ja kuorijäänteestä valmistettua hillaraesokeria. Muita marjoja ja kuusenkerkkää Palo kerää pienempiä määriä mehujen ja vaahtokarkkien valmistusta varten (kuvio 7). Hän valmistaa myös horsmankukkamehua myyntiin pieniä määriä. (Palo 2025b.)

Kuvio 7. Vaahtokarkkikokoelma, vasemmalta puolukka- mustikka- karpalo- vanilja- ja kahvivaahtokarkit (Palo 2025b)

Palo kerää jälleenmyyntiin vuosittain noin kymmenen kiloa sieniä; hän on myynyt niitä Levin matkailuyrittäjien käyttöön. Sienten satovaihtelut tuovat kuitenkin haasteita, ja esimerkiksi vuonna 2025 eteläisen Kittilän sienisato jäi heikoksi. Toisaalta Palo (2025b) mainitsee, että sienten poiminta on hänelle lähinnä lisäansiota yritystoiminnan keskittyessä marjatuotteisiin.

Palo kuvailee yrittäjäyhteistyön antoisaksi ja toimivaksi. Muutaman muun luonnontuoteyrittäjän kanssa he ovat muodostaneet vapaamuotoisen osuuskunnan, jossa keruutuotteita myydään ja ostetaan puolin toisin sen mukaan, mitä kukakin on saanut runsaimmin kerättyä satokauden aikana (Palo 2025a; 2025b). He myyvät tarpeen mukaan toisilleen hillaa, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, kuusenkerkkää, poimulehteä sekä esimerkiksi pihkaa pihkavoiteen valmistusta varten (kuvio 8).

Kuvio 8. Yritysten yhteistoiminnalla keräämät raaka-aineet, ylhäällä merkittävimmät marjat

Palo kokee Lappia ammattiopiston koulutuksen olleen todella tehokas verkostoitumiskanava yrittäjille. Se on mahdollistanut sekä alkutuotannon että jalostamisen toimintojen parantamisen esimerkiksi yhteisillä tukkuhankinnoilla ja tuotteiden markkinoinnissa vaikkapa yhteisedustuksilla messuilla: yksi yrittäjä esittelee muidenkin tuotteita vuorollaan (Palo 2025a.) Heidän tuotteensa eroavat toisistaan sen verran, että niitä voidaan markkinoida esimerkiksi samoille jälleenmyyjille. Yhteistoiminta vahvistaa jokaisen yrittäjän toimintaa monin tavoin, ja raaka-aineen saantikin on turvatumpaa vuosittain. Palo (2025b) kertoo, että yhteistyön avulla hän on saanut äskettäin kolme uutta jälleenmyyjää tuotteilleen.

Palo on myös pitänyt jonkin verran poimijakoulutuksia ja tarjonnut opastettuja marja- ja sieniretkiä, mutta tuotannon keskityttyä hilloihin ja makeisiin on neuvonta- ja asiakastyö luonnontuotealalla jäänyt vähemmälle. Yrityksen toiminta on vakiintunut monialayrittämiseksi: Palo hyödyntää koulutuksiaan toimimalla luonnontuotealan lisäksi porotilamatkailussa ja pitopalvelussa toiminimellään. Hän kuvaakin maaseudun monialayrittäjyyttä vahvasti elämäntapavalintana, jossa suuret tulot eivät ole se tärkein seikka, vaan toimiva muoto elää luonnon rauhassa sivukylällä. (Palo 2025a; 205b.)

Palo (2025a; 2025b) näkee alan tilanteen valoisana. Yrittäjäyhteistyön toimivuus on haastattelijallekin positiivinen yllätys. Kehitettävää hän kuitenkin näkee markkinoinnissa, sillä moni luonnontuotealan alkutuottaja ja mikroyrittäjä on fyysisesti hyvin työllistetty, eikä esimerkiksi nykypäivän markkinointiin välttämättä riitä voimavaroja siinä määrin, kuin yrityksen toiminnalle olisi hyödyksi (Palo 2025a). Esimerkiksi aktiivinen markkinointi sosiaalisissa medioissa vaatisi enemmän aikaa ja taitoa, kuin siihen on mahdollista panostaa. Huomiona voidaan lisätä, että yrityksellä on käytössä erinomainen tarinallistaminen kotisivuilla, ja tekstit ovat hyvin houkuttelevia ja välittömiä.

”Tässä sinulle purkillinen autereista hillajänkkää, vain ne siivekkäät inisijät puuttuvat. Mukana saat aidot kymmenen karaatin siemenet. Maistapa silmät kiinni: lieneekö tässä maailman ainoa maku, jonka voi myös kuulla? Se on se ääni, kun kumisaapas maiskahtaa irti sammalten syleilystä kullankeltaisen hillamättään suuntaan. Se on todellinen aartheen löytämisen hetki!” (Mettän Aartheet 2025)

Palo (2025a; 2025b) näkee, että kun tuotantokapasiteetti pienyrittäjällä on joka tapauksessa rajallinen, olisi markkinoinnin tehostaminen ja lisäarvon luominen oleellisessa asemassa pienyrittäjien toimintaa kehitettäessä. Myös hankkeiden yhteydessä on huomattu, että mikroyrittäjät kaipaisivat tukea erityisesti markkinoinnissa (Palola 2025). Luonnontuotealan toimialaraportin yhteydessä toteutettu SWOT-analyysi tukee yrittäjän havaintoja: pienyrittäjän toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, ja markkinointiin tarvittaisiin usein lisätukea joko ulkopuolelta tai koulutuksen muodossa (Wacklin 2022, 70).

2.4  Muut toimijat alueella

Kaupat ja matkamuistomyymälät jälleenmyyvät useiden luonnontuoteyrittäjien tuotteita Kittilässä. Palolan (2025) mukaan monilla yrityksillä on vapaita myyntipisteitä omissa tiloissaan, kuten hotellien auloissa. Näistä ei ole tarkkaa lukumäärää, mutta yrittäjät sopivat jälleenmyynneistä keskenään. Seuraavassa on lueteltu yrityksiä, jotka hyödyntävät luonnontuotteita suoraan omassa toiminnassaan. Esimerkiksi matkamuistoina myydään muissakin liikkeissä luonnonmateriaaleja sisältäviä puukkoja ja kuksia, mutta ne ovat yleensä muiden valmistamia. Myös muita luonnonkosmetiikkatoimijoita on alueella, mutta ei suoraan itse tuotteita valmistavia tai paikallisia raaka-aineita hyödyntäviä yrittäjiä Saivo Naturals Oy:n lisäksi.

Kittilässä toimii Muonion kanssa yhteinen Reko-lähiruokapiiri, jossa yrittäjät myyvät tuotteitaan. Reko on alun perin luomuviljelijä Thomas Snellmanin perustama lähiruoan suoramyyntikonsepti, jonka esikuva on ranskalainen AMAP-lähiruokarinki (Rakkausplaneetta 2025). Rekolla (Rejäl konsumtion) on noin 600 lähiruokaketjua Suomessa. Tuotteet myydään suljetussa Facebook-ryhmässä, ja ennakkotilatut tuotteet kuljetetaan sovittuun hakupaikkaan (Rakkausplaneetta 2025). Ruokapiirin markkinointikanavana toimivat Facebook ja Instagram. Toistaiseksi luonnontuotteiden myynti ei ole ollut ruokapiirissä erityisen laajaa, vaan se on keskittynyt etupäässä kalatuotteiden, luomukananmunien, ylämaankarjan ja poronlihan myyntiin (Kittilä-Muonio Reko lähiruokapiiri 2025). Kohderyhmänä ovat pääasiassa paikalliset asukkaat.

Alla on listattuna useimmat kittiläläiset luonnontuotealan yritykset yllä kuvatun mukaisesti. Uusia mikroyrityksiä on Kittilässä perustettu erityisesti matkailuun liittyen, ja tarjonta kohdistuu luksuselämyksiä tavoittelevalle asiakaskunnalle (kuvio 9). Matkailun keskeinen rooli näkyy myös kosmetiikka- ja catering-palveluyrittäjien toiminnassa. Porotilamatkailuyritykset hyödyntävät luonnontuotteita lounastarjonnassaan, joten ne ovat mukana listauksessa. Yritysvalinnat laajempiin esimerkkeihin perustuivat elinkeinojohtajan kanssa yhdessä pohdittuihin yksityiskohtiin; esitellyt toimijat ovat olleet alalla pitkään ja vakiinnuttaneet toimintansa. Heillä on myös jonkinlaista tilastoa tuotantomääristä ja näkemystä alan kehitykseen pidemmällä aikavälillä. (Palola 2025.)

Kuvio 9. Listatut yritykset, jotka hyödyntävät luonnontuotteita suoraan omassa toiminnassaan

Erikoistuneita luonnontuotealan yrityksiä

Ainut Oy valmistaa ja myy Kittilässä pienessä liikkeessä, matkamuistomyymälöissä ja verkkokaupassa puukkoja, kuksia, hopeakoruja ja käsityötarvikkeita (Ainut Oy 2025). Ari Järvenpään valmistamat puukot ja kuksat voidaan laskea luonnontuotteiksi tuohen, erikoispuun ja pahkan hyödyntämisen takia (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025b). Yrittäjät pitävät myös erilaisia käsityökursseja Revontuliopistolla.

Halipuu Pocket Forests Oy on Steffan Wunderinkin ja Riitta Raekallion yhteisyritys, jolla on aivan erityinen tarjooma; he myyvät nimikkopuita ja oheistuotteita sekä -palveluita verkossa kansainvälisille asiakkaille. Yrityksen toiminta on mainittu myös luonnontuotealan toimialaraportissa esimerkkinä uudenlaisesta luonnontuoteyrittäjyydestä matkailualalla (Wacklin 2022, 16). Liikkuva kahvila on ollut erittäin suosittu myös paikallisten keskuudessa, ja yritys tarjoaa myös ohjattuja rentoutumisretkiä kuten riippumattoyöpymisiä. Heillä on myös oma luonnontuote-chaiuute myynnissä verkkokaupassa. (Halipuu Pocket Forests Oy 2025.)

Lohirannan tyrnitila on Turun yliopiston koeviljelmänä Kittilään, Tepaston kylään vuonna 2003 perustettu tyrnitila, jossa myydään marjaa itsepoimintana. Tyrni on menestynyt Kittilässä hyvin. Turun yliopiston kokeissa on todettu, että Kittilän tyrnin fenoliyhdisteiden määrä on ollut eteläisempiä koeviljelmiä suurempi useimmilla lajikkeilla (Ma 2018, 42). Tilalla on vieraillut myös Lappia opiston opiskelijaryhmiä Muoniosta. Lohirannan tyrnitilan taimia on siirretty esimerkiksi koeviljelyyn Utsjoelle, ja tulokset ovat olleet lupaavia (Brenner 2019). Vaikka tyrnitila on viljelytila, mainitaan se tässä merkittävänä Suomen rannikollakin menestyvänä luonnonkasvina, jonka viljely on vielä melko uutta.

Saivo Naturals Oy on kahden osakkaan kasvava yritys, joka valmistaa luonnontuotteista monenlaista kosmetiikkaa (Saivo Naturals Oy 2025a). Yrityksellä on tuotteita myynnissä verkkokaupassa, ruokakaupoissa, matkamuistomyymälöissä ja museoissa koko Lapin alueella. Saivo Naturals Oy:n toiminta on esimerkillinen malli sivuvirtoja hyödyntävästä yrityksestä jalostustoiminnassa. Yritys toimii myös yhteistyössä inarilaisen Ikifood Oy:n kanssa, joka tekee marjajalosteita (Ikifood Oy 2025). Saivo Naturals käyttää raaka-aineinaan kuusenkerkkiä ja -pihkaa, katajaa, nokkosta ja hillaa sekä hillansiemeniä. (Saivo Naturals Oy 2025b.)

Soma Adventures Oy on uudentyyppinen kokonaisvaltaista luontoelämystä markkinoiva mikroyritys Lompolossa, Kittilässä. Heli Alatalolla on vuosien kokemus kahvilanpidosta, mutta hän halusi palata juurilleen ja tuotteistaa asiakkaille kotikylänsä luonnonrauhan. Alatalo tarjoaa monenlaisia räätälöityjä luontoretkiä pienille ryhmille, myös opastettuja sieni- ja marjaretkiä, joihin on yhdistetty löydetyistä raaka-aineista luonnossa valmistettava lounas tai päivällinen. (Soma Adventures Oy 2025.) Raportin viimeistelyvaiheessa Heli Alatalo sai vuoden ohjelmapalveluyrittäjäpalkinnon Kittilän kunnan järjestämillä yrittäjien Kipinäpäivillä. Tapahtuma oli samalla ”Uudistuva ja kestävä palveluliiketoiminta Kittilässä”- hankkeen aloitusseminaari (Kittilän kunta 2025f).

Catering-palvelut

Levin Siivous- ja Ruokapalvelut Oy on pieni perheyritys Rautuskylästä, joka edustaa tässä listauksessa catering-palveluita. Yrittäjä Mika Uusikartanolla on yhteyksiä myös esimerkiksi latukahvilayrittäjiin. Hän kuvailee nykytrendinä ruokapalveluissa, että esimerkiksi hillan kysyntä on vähentynyt marjan siementen vuoksi- hilla olisi ruokapalveluiden asiakkaille tarjottaessa mieluiten paseerattava. Catering-palveluissa kuluu vuosittain noin 20 kg mustikkaa, 20 kg hillaa ja 20 kg puolukkaa. (Uusikartano 2025.)

Yritys hyödyntää myös herkkutatteja ruoanvalmistuksessa kymmenisen kiloa vuosittain lähinnä lisukkeiden seassa ja kastikkeissa. Uusikartano (2025) tuo esiin myös ulkomaisten poimijoitten vähyyden vaikutuksen tukkuhintoihin: edullista marjaa ei enää ole tarjolla tukkuliikkeillä, joten omavaraisuus marjojen suhteen on yrittäjälle yhä tärkeämpää. (Uusikartano 2025.)

Catering-palveluyrittäjiä on Kittilässä neljä, joista kolme toimii Levillä ja sen läheisyydessä, ja yksi Kittilässä:

  1. LeviDeli
  2. Levi´s Arctic Catering (merkittävät määrät luonnontuotteita)
  3. Pitopalvelu Tiuku

Luonnontuotteita hyödyntävät porotilat

Monella porotilalla on myös ruokapalveluita, joissa hyödynnetään poron ja kalan lisäksi pääosin itse poimittuja marjoja ja sieniä. Tiloilla on myös pienimuotoista matkamuistomyyntiä, johon kuuluvat omat ja toisten yrittäjien valmistamat luonnontuotteet, kuten makeiset. Useimmat porotilat ovat kuitenkin keskittyneet pääsääntöisesti porotilamatkailuun ja porotuotteisiin, joten en ole ottanut niitä tarkempaan esittelyyn.

Porotilamatkailuyrityksiä on Kittilässä yhteensä kuusi:

  1. Hosanojan porotila Ky
  2. Levin Lapinkylä Oy
  3. Levin Sammuntupa Oy
  4. Ounaskievari Ky
  5. Porotilamajoitus Autto Ky
  6. Tokkana Ky

2 Luonnontuotealan koulutus alueella

Kittilässä ei ole tarjolla varsinaista luonnontuotealan koulutusta, mutta Lapin alueen koulutustarjonnalla on ollut merkittävä osa luonnontuotealan yrittäjien ja toimijoiden yhteistyön ja tietotaidon kehittämisessä myös paikallisesti. Etäopintomahdollisuudet ovat parantuneet, ja useita Lapin alueen koulutuksia on mahdollista suorittaa monimuotoisesti ja työelämälähtöisesti (kuvio 10). Myös korkeakouluopintojen etäopiskelumahdollisuudet ovat viime vuosina parantuneet merkittävästi, mikä lisää nuorten ja myös työssäkäyvien aikuisten mahdollisuuksia lisäopiskeluun tai jopa alanvaihtoon.

Kuvio 10. Kittiläläisen mahdollisia koulutuksia, joiden suorittaminen onnistuu asuinpaikkaa vaihtamatta

3.1  Korkeakoulutus

Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa opintoja, joissa agrologin erikoistumisalaksi voi valita luonnontuotealan opinnot, jotka ovat olleet tarjolla myös monimuotototeutuksena kolmen vuoden ajan. Opintokokonaisuus on tiettävästi Pohjoismaiden ainoa luonnontuotealan ammatillinen korkeakoulutus. Myös metsäalan opintoihin voi liittää luonnontuoteopintoja. Koulutusta on tarjolla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa, esimerkiksi biotalouden ja energiatuotannon johtamisen tutkinto-ohjelmassa. Luonnontuoteopintoja voi sisällyttää myös muiden alojen tutkintoihin. (Lapin AMK 2025c.)

Lapin yliopistossa useat pääaineopinnot voivat liittyä läheisesti luonnontuotealaan. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa matkailututkimus ja sosiologia sekä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lähes kaikki opinnot ja erityisesti kestävyyskasvatuksen opinnot sivuavat alaa sen monitieteellisyyden takia (Lapin yliopisto 2025b). Erityinen Lapin yliopiston tarjonta on Arktisen maailmanpolitiikan englanninkielinen maisteriohjelma (Lapin yliopisto 2025a), jossa periaatteessa olisi mahdollista opiskella esimerkiksi agrologitutkinnon jälkeen (Opetushallitus 2025).

Korona-aika tehosti korkeakoulujen etäopiskelutarjontaa. Lähes kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa on tarjolla sekä alemman että ylemmän asteen korkeakouluopintoja monimuoto- ja etätoteutuksina (Opetushallitus 2025). Korkeakoulutuksen lisääminen onkin yksi tärkeimpiä luonnontuotealan kehittämisen välineitä, ja useat luonnontieteet tarjoavat luonnontuotealaa opiskelleelle hyödyllisiä työelämävalmiuksia erityisesti tutkimuksessa. Myös yhteiskuntatieteet voivat sivuta luonnontuotealaa. Monen eri alan opinnoissa saatavat taidot voivat olla hyödyksi luonnontuotealalla; erityisesti tulevaisuudessa alan kehittämiseksi tarvitaan muidenkin alojen teknistä ja innovatiivista osaamista (Wacklin 2023, 27).

3.2  Ammatillinen koulutus Kittilässä ja lähialueilla

Kittilässä on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän REDUn toimipiste, jossa voi opiskella matkailualaa, liiketoimintaa, ravintola- ja catering-alaa sekä sosiaali- ja terveysalaa. Tarjolla on myös tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU 2025a). Levin läheisyys on etuna Kittilässä perustutkinnon suorittamisessa, sillä opintoihin on luontevaa lisätä esimerkiksi luonnontuotealalla toimiva matkailuyritys harjoittelupaikaksi.  Varsinaista luonnontuotealan koulutusta on tarjolla Rovaniemen yksikössä, jossa perustutkinnossa voi valita luonnontuotealan osaamisalan ja kouluttautua luonnonvaratuottajaksi (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU 2025b). Myös oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista suuntautua luonnontuotealalle.

Ammattiopisto Lappia Muoniossa on tärkeä Länsi-Lapin koulutuskeskittymä luonnontuotealalla. Perustutkintoina ovat tarjolla luonnontuotejalostajan ja luonnontuoteneuvojan ammattitutkinnot. Tutkinnon osia voi opiskella myös täydennyskoulutuksena erikseen. Muoniossa tai Pellossa voi opiskella myös erä- tai luonto-oppaaksi, sekä Kolarissa Ylläsjärvellä erillisiä tutkinnon osia (Ammattiopisto Lappia 2025). Keväällä 2023 valmistuivat ensimmäiset luonnontuotekehittäjät erikoisammattitutkinnosta (Ammattiopisto Lappia 2024). Oppilaitos on ollut mukana useissa hankkeissa. Moni yrittäjä ja luonnontuotealasta kiinnostunut alanvaihtajakin on saanut ammattiopistossa täsmäkoulutusta yrittäjätarpeisiin, ja koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus alueen yrittäjien verkostoitumisessa (Palo 2025; Palola 2025).

Varsinaista luonnontuotealan lyhytkurssitoimintaa Kittilässä ei ole tarjolla lukuun ottamatta Ari Järvenpään ohjaamia puukäsityökursseja Revontuliopistolla. Kittilän 4H-yhdistys ei tarjoa varsinaista luonnontuotealan toimintaa, mutta yrittäjyyskursseja ja -kasvatusta nuorisolle on tarjolla tarpeen mukaan räätälöidysti.

4  Luonnontuoteala Kittilän elinkeinoelämässä

4.1  Yleistä luonnontuotealan asemasta Kittilän elinkeinoissa

Luonnontuotealan toimintakenttä laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti. Lapin alueella on koko Suomessa eniten hanketoimintaa, jolla pyritään edistämään ja tehostamaan luonnontuotealan taloudellista kehitystä maakunnan omaa kasvukehitystä ajatellen. Eteenkin jalostustoiminnan kehittämistä tehokkaammaksi halutaan edistää, sillä suuri osa Lapin raaka-aineesta jalostetaan Etelä-Suomessa, jolloin hyöty ei jää omaan maakuntaan (KOLKE 2024, 13–14). Kuitenkin tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että suurin osa alkutuotannosta on yrittäjien itse toteuttamaa, eli he saavat oman raaka-aineensa suoraan poimijoilta, eivätkä nämä määrät näy tilastoissa.

Kittilän kunnan elinkeinorakenne pohjautuu vahvasti kaivannaisteollisuuteen ja matkailuun (Kittilän kunta 2025d, 7; Palola 2025).  Kittilässä on väkilukuun suhteutettuna paljon yrittäjiä, noin 900 (Kittilän kunta 2025e, 14; Palola 2025,). Yritysten määrä Kittilässä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana koronavuosien notkahduksesta huolimatta (kuvio 11), ja tämä johtuu eniten matkailun kasvusta. Suuri osa palvelusektorin yrityksistä on mikroyrityksiä, joiden talouden kestävyyden ja verkostoitumisen vahvistaminen on kunnan talousarviossakin määritelty tärkeä tehtävä (Kittilän kunta 2025d, 7).

Kuvio 11. Kittilän kunnan yritysten määrän kasvu suhteessa koko Suomen ja Lapin tasoon (Kittilän kunta 2025d, 7)

4.2  Hanketoiminta ja strategiat

Kittilän kunta on ollut mukana monissa luonnontuotealaa tukevissa hankkeissa jo pitkään (Palola 2025). Seuraavassa esitellään tärkeimpiä meneillään olevia ja toteutuneita hankkeita sekä niiden tuloksia. Palola (2025) kuvaa hanketoiminnan edistäneen erityisesti mikroyrittäjien välistä verkostoitumista. Kunnan alueella on toteutettu yksi selvityshanke, joka on liittynyt luonnontuotealan toimintaan. Siitä on ollut hyötyä alan toimintojen kartoittamisessa ja edistämisessä. (Palola 2025.)

Kunnassa on toteutettu useita luonnontuotealaan liittyviä hankkeita, mutta uusia ei ole suunnitelmissa. Ainoa uusi hanke, johon kunta osallistuu, on Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama Culinary Seasons-ruokamatkailuhanke, joka on alkanut toukokuussa 2025 (Lapin AMK 2025a).

Länsi-Lapin luonnontuotestrategia pohjautuu Luonnontuotealan kasvukoordinaattorihankkeeseen, joka on ollut alueen hankkeista merkittävin. Hanketoiminnan yhteydessä on hyvä hahmottaa alaan kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttavat eri ohjelmat ja strategiat, jotka on koottu hankkeen raportin lopussa selkeäksi kokonaisuudeksi (kuvio 12).

Kuvio 12. Strategiat, jotka vaikuttavat luonnontuotealan toimintaan (mukaellen Kolarin kunta 2024b, 44)

Luonnontuotealan kasvukoordinaattorihanke 2021–2024

Luonnontuotealan kasvukoordinaattorihanke on Kolarin kunnan hallinnoima viestinnän kehitykseen painottava hanke, jonka tuloksien pohjalta hahmotettiin Länsi-Lapin luonnontuotestrategia vuosille 2025–2030. Yhteistyössä olivat mukana Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö ja Pello. Hankkeen rahoitti Lapin ELY-keskus toimenpiteestä 1.2 Tiedonvälitys ja esittelytoimet. (Kittilän kunta 2025c.)

Hankkeen tavoitteina oli luoda monialainen verkosto kasvattamaan luonnontuotealan osaamista ja liiketoimintaa, ja osatavoitteina olivat

  • kestävä alan toimintamalli
  • jalostus- ja markkinointitoiminnan verkostointi
  • tulevaisuuden toimintamallien ja strategian valmistelu, yhteistyötilaisuudet

Hankkeen yhteydessä saatiin luotua 94:n eri toimijan verkosto, johon kuuluu yrittäjiä, toimihenkilöitä, opettajia ja tutkijoita eri tahoilta (Kolarin kunta 2024b, 15). Hankkeen yhteydessä toteutettiin Mettänvilja, Länsi-Lapin luonnontuotetiedon yhteen kokoava alusta, jonka materiaalit on koostettu sivulle https://mettanvilja.fi. Hankkeella on Facebook-sivusto, jolla tiedotetaan luonnontuotealan asioista tiheästi, useamman kerran viikossa, ja sen lisäksi on toteutettu useita Youtube- ja Podcast-julkaisuja (kuvio 13). Hankkeen yhteydessä julkaistiin myös työkirja yrittäjille: kirjassa on tehtäviä ja pohdintaa oman toiminnan kehittämistä varten.

Tärkeimpänä hankkeen tuloksena kehitettiin Länsi-Lapin luonnontuotestrategia vuosille 2025–2030. Strategian keskeisimmät teemat ovat toiminnan taloudellisen kannattavuuden kasvattamisessa, vastuullisessa ja kestävässä toiminnassa sekä tutkimuksen ja kehitystoiminnan lisäämisessä. (Kolarin kunta 2024a, 16)

Kuvio 13. Hankkeen aikana julkaistut materiaalit (Kolarin kunta 2024b,16)

Kasvua kestävästä matkailusta -hanke 2019–2023

Kittilän matkailun kehittämiseksi toteutettiin kunnassa “Kasvua kestävästä matkailusta” -hanke ajalla 01.06.2019–31.03.2023. Palvelualan yrityksillä oli hankkeessa merkittävä rooli yhdessä osatavoitteista, mutta luonnontuotealan yritysten rooli on ollut haasteellisempi. Hankkeen ydintoimijoiksi määriteltiin Kittilä Development KIDEVE, Visit Levi, kunnan ympäristötiimi ja kauppiasyhdistykset sekä avainyritykset matkailussa ja muilla sivuavilla aloilla. Hankkeen päätavoitteena oli matkailutoiminnan hiilijalanjäljen pienentäminen ja kestävä kehitys ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti sekä kulttuurisesti (Kittilän kunta 2025a).

Tarkempina toimina hankkeen yhteydessä mainittiin kestävän matkailun edistäminen, ympärivuotisen matkailun kehittäminen, hiilijalanjäljen pienentäminen kaikissa toimissa ja alueen kestävän matkailun tunnettuuden edistäminen. Viisi pääteemaa hankkeessa toteutetussa toimintasuunnitelmassa olivat liikkuminen, energia-vesi- ja jätehuolto, maankäyttö, kaavoitus ja rakentaminen, tuotekehitys ja ruoka sekä kylät ja paikallisuus (kuvio 14). Hankkeessa toteutettiin oppaita ja tietopankkimateriaalia vapaaseen käyttöön. (Kittilän kunta 2022.)

Kuvio 14. Hankkeen vihreän siirtymän tavoitteita (Kittilän kunta 2022, 5)

LisäarvoBAR – Biomateriaalien jalostusarvon nosto arktisella luonnontuotealalla 2024–2027

Monet alueen toimijat ovat mukana eri rooleissa parhaillaan meneillään olevassa Lapin liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston LisäarvoBAR – Biomateriaalien jalostusarvon nosto arktisella luonnontuotealalla –hankkeessa. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi-Torniojokilaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU (Lapin AMK 2025b). Toteuttajien lisäksi useat alueen yrittäjät ovat mukana aktiivisina osapuolina hanketta, ja he voivat osallistua työpajoihin ja vaikuttaa niiden sisältöihin.

Hankkeen tarkoituksena on luonnontuotealan kestävä kehittäminen erityisesti lisäarvon luomisessa. Hanke-esittelyssä todetaan, että alan haasteena pohjoisilla alueilla on arvokkaan raaka-aineen hyödyntämättä jättäminen. Alan toimijoiden verkostoituminen ja avoimuus on vielä heikkoa, ja tuotevalikoimat samankaltaisia (REDU konserni 2025). Uusilla innovaatioilla ja investoinneilla voitaisiin tuottaa lisäarvoa ja raaka-aineen tulo jäisi alueelle. LisäarvoBAR- hankkeessa kehitetään yritysten käyttöön esikäsittely- uutto- ja erotusmenetelmiä raaka-aineen kokonaishyödyntämistä varten (Lapin AMK 2025b; kuvio 15). Investointien ja innovaatioiden puute onkin useassa yhteydessä todettu haasteeksi erityisesti Lapin alueella (Lapin AMK 2025b; Palola 2025; Kolarin kunta 2024; Wacklin 2022, 7).

Kuvio 15. LisäarvoBAR-hankkeen työpajoissa yrittäjät pääsevät testaamaan eri uutto- ja erotusmenetelmiä luonnonraaka-aineille

Arktinen viisaus -hanke, Leader Tunturi-Lappi 2024–2026

Euroopan aluekehitysrahaston tukemassa hankkeessa on päätarkoituksena edistää alueen yritysten, kuntatoimijoiden sekä tutkimus, kehitys ja innovointitoimijoiden yhteistyötä. Kuten useassa yhteydessä on todettu, myös luonnontuotealalla kaivattaisiin uusia innovaatioita arvonlisäämistä ajatellen (Palola 2025; Wacklin 2022, 45). Hanketta rahoittavat yhdessä Euroopan aluekehitysrahasto, Leader Tunturi-Lappi ja alueen kunnat sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. (Leader Tunturi-Lappi 2025).

Likiruoka-hanke 2021–2023

Likiruoka – Maaseudun resurssien jakelun kehittäminen: uudenlainen toimintamalli maaseutuyrittäjyyteen ja alueelliseen logistiikkaan, 2021–2023, on Centria-ammattikorkeakoulun ja kuntien yhdessä toteuttama hanke (KIDEVE 2025b). Sen rahoittajana on Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahaston alaisena.

Hankkeen tarkoituksena oli luoda sähköinen alusta, jolla yrittäjät voisivat tilata sopivan kuljetuksen tuotteilleen. Toistaiseksi likiruokahanke ei ole löytänyt toimijaa, ja yrittäjät kuljettavat edelleen tuotteensa itse (Nieminen 2025).

5  Tuloksia

5.1  Luonnontuotteiden käyttö Kittilässä

Luonnontuotteita käytetään Kittilässä runsaasti vuosittain erityisesti ravintolapalveluissa. Haastatteluiden perusteella oli mahdollista muodostaa jonkinlaista arviota raaka-ainevirroista, joskin rajallinen otanta vääristää tulosta. Tämän vuoksi valittiin kohteeksi Hullu Poro Oy, jolla tiedetään olleen jo vuosikymmeniä hyvä luonnontuotteiden hyödynnystaso sekä suuri osuus, 25%, alueen ravintolatoiminnasta (Palola 2025). Olisi erittäin mielenkiintoista toteuttaa kyselytutkimus mahdollisimman monelle ravintolayrittäjälle.

Alla olevassa taulukossa on hahmoteltuna suuntaa antavia määriä Kittilän yrittäjien käyttämistä luonnontuotteista (taulukko 2). Luvut ovat vain hyvin karkeita arvioita, eivätkä tilastollisesti luotettavia, vaan perustuvat haastateltujen yrittäjien ilmoittamiin määriin ja omaan alueen palveluiden tuntemukseen: esimerkiksi työskentelyyn ruokapalveluita tuottavalla porotilalla. Keltavahverot on lisätty listaan arviona yhden haastatteluiden ulkopuolelle jääneen cateringyrittäjän tarjooman perusteella.

Karkeasti arvioiden kunnan alueella käytetty alkutuotannon jokaisenoikeuden alainen raaka-ainemäärä voisi olla noin 10000–15000 kiloa vuosittain. Haastatellut edustavat Kittilän luonnontuotteita hyödyntävistä yrittäjistä ja toimijoista arviolta noin kolmasosaa. Huomioitavaa on, että hyvinvointialueen mahdolliset paikalliset ostot puuttuvat taulukoiduista määristä kokonaan. Luonnontuotteiden käyttömäärä ei myöskään suoraan korreloi otantaan, sillä suuri osa muista alueen toimijoista, esimerkiksi pizzeriat ja muut pikaruokaravintolat, käyttävät luonnontuotteita hyvin vähän tai eivät lainkaan.

Myös porotilamatkailuyrittäjien tarjoamat ruokailut puuttuvat listauksesta, mutta suuntaa antavat määrät on huomioitu ravintola-arviossa. Ainakin osa porotilayrittäjistä käyttää luonnontuotteita paljon tarjoiluissaan, erityisesti puolukkaa ja hillaa. He ovat myös yhteistyössä luonnontuoteyrittäjien kanssa ja myyvät näiden tuotteita (Palo 2025).

Raaka-aineiden suppeahko käyttö yrityksissä oli jopa hieman yllättävää (taulukko 2). Vaikka erityisesti variksenmarjan ja juolukan sadot ovat usein hyvät, niiden hyödyntäminen on vielä lähes olematonta ja perustuu lähinnä valmiiden jalosteiden kuten mehujen, ostoon. Myöskään pihlajanmarjoja, katajanmarjoja, nokkosta ja väinönputkea ei eri syistä hyödynnetä vielä juuri lainkaan. Poikkeuksen tästä tekee Saivo Naturals Oy, joka valmistaa katajasta ja nokkosesta kosmetiikkaa (Saivo Naturals Oy 2025a).

Taulukko 2. Suuntaa antavat luonnontuotteiden käyttömäärät Kittilän yrityksissä alkutuotantona.

5.2  Haasteet

Länsi-Lapin luonnontuotestrategiassa (Kolarin kunta 2024a) on hahmoteltu alan haasteita alueella. Yritysten pieni koko, investointien puute, muuttuvien säädösten seuraamisen mutkikkuus ja pienyrittäjien edunvalvonnan puute nähdään strategiassa keskeisinä haasteina (Kolarin kunta 2024a, 7). Seuraavassa esitellään haasteita esimerkein.

Alalle kaivattaisiin määrällisesti lisää yrittäjiä. Palola (2025) näkee tässä haasteena kunnan elinkeinorakenteen ja työllisyystilanteen; matkailu ja kaivostoiminta työllistävät kunnassa niin hyvin, että se saattaa nostaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Kittilässä, yhdessä Sodankylän ja Pelkosenniemen kanssa, oli syksyllä 2024 Lapin alueen pienin työttömyys, kaikissa näissä 6,8% (Lapin ELY- keskus 2025a), mikä johtunee pitkälti kaivannaisteollisuudesta ja matkailusta. Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos Agnico Eagle Oy ja Sodankylässä pääasiassa nikkeliä ja kuparia louhiva Boliden Kevitsa Oy. Pelkosenniemellä suurin työllistäjä on Pyhätunturi Oy ja muut matkailukeskuksen toiminnot (Pelkosenniemi 2025). Lapin suositut matkailukohteet Levi, Luosto, Pyhä ja Saariselkä ovat edellä mainittujen kuntien alueella tai läheisyydessä (kuvio 16). Huomiona työn viimeistelyvaiheessa on, että työttömyys oli noussut hieman kaikissa kunnissa vuoden aikana (Lapin ELY-keskus 2025b).

Kuvio 16. Lapin työttömyysprosentit kunnittain (Lapin ELY-keskus 2025a)

Luonnonvara-alan yrittäjyys voi olla vähemmän houkuttelevaa resurssien ja siten mahdollisten tulojen rajallisuuden vuoksi. Uskallus ryhtyä yrittäjäksi epävakaana aikana vähenee. Mikroyrittäjän olisi nostettava jalostusastetta ja lisättävä tuotteensa arvoa niin, että yhden tai kahden ihmisen voimin liiketoiminta saataisiin mahdollisimman kannattavaksi (kuvio 17). Tässä tärkeä rooli on koulutuksella, neuvonnalla sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnalla. (Palola 2025.)

Palola (2025) nostaa esiin myös verotusuudistukset, joista keskeisenä monelle yrittäjälle muutoksia tuova makeisvero. Makeisveron nosto ja kirjanpitomenettelyn muutos tuovat haasteita makeisia valmistaville luonnontuotealan yrityksille lisääntyvinä kirjanpitokustannuksina ja hinnan nostona, mikä todetaan ongelmalliseksi myös valtioneuvoston mietinnössä (Valtioneuvosto 2024). Työn alkuperäisessä raportointivaiheessa maaliskuussa 2025 selvisi kuitenkin, että makeisverouudistus jää toteutumatta (Yleisradio Oy 2025).

Vaikka Kittilän kunnan matkailun tilanne vaikuttaa lupaavalta kansainvälisen kiinnostuksen ja kysynnän kasvaessa, epävakaa maailmantilanne ja julkisen talouden leikkaukset saattavat kaventaa yritysten kilpailukykyä esimerkiksi raaka-aineiden hinnan noustessa (Wacklin 2022, 68). Ilmastonmuutos tuo positiivisia vaikutteita kansainvälisen kiinnostuksen lisääntyessä, mutta vaihtelevilla sääolosuhteilla voi olla myös vaikutuksia marjojen ja eteenkin sienten satoihin ja sen myötä niiden saatavuuteen paikallisesti (Tahvanainen, Miina & Kurttila 2019, 8).

Kuvio 17. Luonnontuotealan keskeisimpiä haasteita alueella

5.3  Mahdollisuudet

Lapin puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet kiinnostavat myös kansainvälisesti. Levin alueen luksusmatkailun yhteydessä voisi olla potentiaalia kehittää myös pysyvämpiä kansainvälisiä markkinayhteyksiä. Elämys- ja hyvinvointimatkailussa voisi olla tärkeä kasvuala, ja toimijoita voisi olla paljon enemmän. Kansainvälisen turismin ja erityisesti luksusmatkailun yhteydessä voisi olla mahdollista laajentaa markkinointia myös ulkomaille. (Palola 2025.)

Luonnontuotteiden tehokkaammalle hyödyntämiselle olisi paljon mahdollisuuksia. Monia raaka-aineita ei käytetä juuri lainkaan, ja myös tutumpien marjojen, yrttien ja sienten käyttöä voisi lisätä (kuvio 18). Eteenkin yrttien ja puutuotteiden käyttö kunnan alueella on vielä vähäistä. Myös sienten käytössä ja tuntemuksessa on paljon parantamista: haastatteluissakin tuli ilmi, etteivät yrittäjät välttämättä tunne sienten paikallisia mahdollisuuksia. Myös koulutettujen sienten poimijoiden määrä on rajallinen (Nieminen 2025).

Lapin alueen aktiivinen toimijayhteistyö, koulutustarjonta ja kehittämishankkeet tarjoavat yrittäjille uusia mahdollisuuksia (kuvio 18). Raaka-aineen keruun kehittämisessä on vielä paljon suhteellisen helposti organisoitavaa parannettavaa, kuten 4H-toiminnan tehostaminen Kittilässä. Yrittäjien mahdollisuuksia jatkojalostaa tuotteitaan kehitetään jatkuvasti toimivaan suuntaan niin, että tekniikat ja laitteistot tulevat tutuiksi ja mahdollisiksi hyödyntää. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa joko osuuskuntia perustamalla ja hankkimalla omia laitteita, tai vuokraamalla tiloja tuotekehitykseen. Myös jalostustoiminnot rahtipalveluna voisivat olla tulevaisuudessa mahdollisia.

Kuvio 18. Alueen mahdollisuuksia luonnontuotealalla

6  Pohdintaa ja kehittämisehdotuksia

6.1  Kehittämisen suuntaviivoja

Asiantuntijat kiteyttävät kehityksen tärkeimmiksi tekijöiksi mikroyritysten kasvupotentiaalin käyttöönoton (Kaunismaa 2025; Palola 2025). Liiketoiminnan lisääminen markkinoinnin tehostamisella, omien vahvuuksien tunnistamisella, jalostusasteen kohotuksella ja tuotteiden brändäyksellä kohti toivottua kassavirtaa olisi Kaunismaan (2025) mukaan tärkeää mikroyrittäjille (kuvio 19).

Palolan (2025) mukaan keskeisintä Kittilässä luonnontuotealalla olisi saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Myös markkinoinnin kehittäminen olisi tärkeää, ja siinä moni yrittäjä kokeekin tarvitsevansa tukea (Kaunismaa 2025; Palo 2025; Palola 2025). Vaikka useilla hankkeilla ja koulutuksen aikana luoduilla suhteilla on saatu hyviä tuloksia verkostoitumisessa, olisi siinäkin edelleen parannettavaa erityisesti markkinoinnissa ja logistiikassa (kuvio 19). Palola (2025) hahmotteli esimerkiksi jonkinlaista osuuskuntatoimintaa yrittäjien kesken. Haastatellut yrittäjät ja yrityksen edustajat kuvailivatkin toimivan yrittäjäyhteistyön esimerkkejä (Mäntykangas 2025; Nieminen 2025; Palo 2025a; 2025b; Uusikartano 2025).

Useammassa yhteydessä nousi esiin toive eräänlaisesta luonnontuotealan kuntakonsultista, joka voisi hoitaa kaikkien alueen luonnontuoteyritysten markkinointia keskitetysti (kuvio 19). Konsultti voisi myös jalkautua esittelemään yrittäjien tuotteita esimerkiksi matkamuistomyymälöihin, ja toimia koko Lapin ja miksei Suomenkin alueella, puhumattakaan kansainvälisistä mahdollisuuksista Levillä. (Kaunismaa 2025; Palo 2025; Palola 2025).

Myös koulutustarjonnassa löydettiin kehitettävää: kun suuri osa luonnonraaka-aineiden keruusta kuuluu jokaisenoikeuksiin, voisi esimerkiksi sienten poimijakoulutusta olla tarjolla Revontuliopistolla, jotta koulutustarjonta tavoittaisi useampia ihmisiä (Palola 2025; kuvio 19). Toisaalta alalla on ollut myös kritiikkiä kaupalliseen toimintaan ryhtymisessä lyhytkurssien pohjalta, sillä esimerkiksi lakien tuntemus vaatii vahvaa ammattiosaamista (Wacklin 2022, 28). Nuorten ruokailutottumuksien monipuolistaminen ja marjojen suosimiseen kannustaminen olisi myös tärkeää- siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan niin kotona kuin kouluissakin (Heikkinen 2025).

Liittyen osaltaan myös Heikkisen (2025) edelliseen toteamaan nuorten luonnontuotetuntemuksesta, kiinnitin huomion raportin viimeistelyvaiheen aikana Kittilän 4H- toiminnan suppeuteen. Kun esimerkiksi Rovaniemellä 4H- kerhon organisoimalla keruutoiminnalla on saatu jopa kymmeniä kiloja luonnontuotteita tehokkaasti talteen, ei Kittilässä järjestetä lainkaan luonnontuotealan toimintaa (Palola 2025). Ylä-Lapin alueen keruutuotannon kehittämiseksi ja nuorten luontokasvatuksenkin vuoksi 4H- yhdistysten toiminnan aktivointi olisi resurssien rajoissa hyödyllistä (kuvio 19). Kansallisestikin keruutuotteiden talteenotto on mainittu yhtenä alan kehityskohteista ja ”pullonkauloista” (Wacklin 2022, 70–71).

Kuvio 19. Haastatteluissa tärkeimpiä esiin tulleita kehitysajatuksia alan kehitysnäkymistä

6.2  Kriittisiä huomioita

Jatkuvan kasvun tavoittelu alalla herätti haastateltavissa myös kritiikkiä. Osa luonnontuotealan yrittäjistä ei välttämättä tavoittele jatkuvaa kasvua esimerkiksi kalliine investointeineen ja sitä kautta velkataakkoineen, vaan toivoo lähinnä luonnonläheisen, kiireettömän elämäntyylin ylläpitoa yhdistämällä monia eri toimintoja. Jos mikroyrityksiltä toivotaan kasvua, tulisi yritystukijärjestelmän olla joustavampi, ja riskien hallintatuki hyvää. Myös tiukka lainsäädäntö ja kasvavat kustannukset voivat hidastaa kasvuhalukkuutta. Pienten yritysten uskallus investointeihin on luonnollisesti heikkoa sitoutumisen ja taloudellisen riskin vuoksi (kuvio 20).

Jopa hankkeiden tapahtumatoteutusten yhteydessä nousi esiin kokemuksia kilpailullisuuden negatiivisista vaikutuksista. Ehkä tämän tyyppisissä tilanteissa edunvalvonnan puute tulee esiin. Toisaalta; mikäli alalla toivotaan kasvua, on sille saatava enemmän myös kasvua tavoittelevaa toimintaa. Voiko alan luonne elämäntapavalintana olla jossain määrin myös esteenä kasvulle? Haastatteluissa tuli esiin myös hanketoiminnan kritiikkiä: käytännönläheisyys ja yrittäjälähtöisyys eivät ole olleet yrittäjien kokemuksen mukaan toteuttajilla selkeitä tavoitteita kaikissa hankkeissa. Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden on hyvä pohtia hankesuunnitelmassa tätä palautetta (kuvio 20).

Kuvio 20. Haastatteluissa esiin nousseita kriittisiä huomioita ja pohdintaa

6.3  Yhteenveto ja pohdintaa tehtävästä

Kittilän luonnontuotealan tulevaisuus näyttäytyy valoisana. Useat tekijät tukevat edellytyksiä tehostaa luonnontuotealan toimintoja kunnan alueella. Kansainvälisen matkailun kasvu alueella lisää myös luonnontuotteiden kansainvälisen markkinoinnin mahdollisuuksia. Suurin osa käytetyistä raaka-aineista saadaan yrityksille suoraan poimijoilta jokaisenoikeuden alaisina keruutuotteina. Lähinnä joitakin sieniä ja kuusenkerkkiä saadaan maakunnan ulkopuolelta. Jonkin verran valmiita jalosteita ostetaan toisilta yrittäjiltä pääasiassa Lapin ja Kainuun maakuntien alueelta. Koulutuksen ja neuvonnan tarjonta on monipuolista. Yritysyhteistyössä on jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Tehtävän ja haastattelujen edetessä nousi useita uusia kysymyksiä esiin. Ehkä merkittävin huomio kiinnittyi haastateltavien valintaan. Vaikka valinnat tehtiin pitkän kokemuksen ja vakiintuneen toiminnan perusteella, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolisia raaka-ainevirtoja selville, olisi uusien yritysten tarkempi kuvaaminen ollut hyvin antoisaa. Osiossa, jossa muita yrityksiä on esitelty, on muutama erittäin hyvä esimerkki uudentyyppisestä, innovatiivisesta luonnontuotealan yrittämisestä, jotka edustavat esimerkillään tulevaisuuden luonnontuotealan tuotteistamista markkinoille. Lapland Hotelsin keittiöpäällikkö otettiin mukaan tutkimukseen poikkeuksellisen logistiikkajärjestelyn esimerkkinä, vaikka Kittilän hotelli Sirkantähti on ketjun vähiten luonnontuotteita hyödyntävä ravintola asiakaskuntansa takia.

Luonnontuoteala koskettaa useita toimijaryhmiä moninaisilla vaikutussuhteilla. Haastattelu- ja verkkoviestintätutkimuksilla olisi myös mahdollista selvittää tarkemmin jokaisenoikeuden alaisia raaka-ainevirtoja kunnan alueella.  Joidenkin tilastotietojen löytäminen oli työlästä, eikä esimerkiksi yritystilastoja ollut julkisesti tarjolla. Kunnan luonnontuotealan tilanteen perinpohjainen selvittäminen olisi mielenkiintoista. Työn laajentaminen koko maakunnan alueelle olisi myös erittäin hyödyllistä, kun alan toiminta harvoin rajoittuu yhden kunnan alueelle, kuten koulutuksessa ja hanketoiminnassa.

Henkilökohtaisesti tehtävä auttoi hahmottamaan oman kunnan luonnontuotealan tilanteen melko hyvin. Uusien yrittäjien toiminnan tutkimiseen olisi ollut mielenkiintoista paneutua tarkemmin, ja poromatkailutilat sekä catering-palvelut jäivät vähemmälle huomiolle. Sain myös tehtävää tehdessäni toimia viestittäjänä; esittelin muutamaa huomionarvoista paikallista sientä yrittäjälle ja sain keruupyyntöjä, sekä ehdotuksen sienikurssien järjestämisestä. Yhdellä yrittäjällä oli varastossa sivuvirtaraaka-ainetta, jota toinen yritys kunnan alueella käyttää tuotteissaan, ja ehdotin suoraa tarjousta. Pohdimme yhdessä myös hillan paseerausjäännöksen hyödyntämisen tapoja.

LÄHTEET

Ainut Oy. Viitattu 24.2.2025 www.ainut.fi.                                                                

Ammattiopisto Lappia 2024. LUTU Luonnontuotealan kuulumisia Lappiasta 27.2.2024. Viitattu 24.2.2025  https://www.lappia.fi/wp-content/uploads/2024/02/LUTU-22.pdf.

Ammattiopisto Lappia 2025. Koulutusalat. Viitattu 24.2.2025 https://www.lappia.fi/koulutukset/koulutusalat/.

Arktiset Aromit Ry 2025a. Erikoisluonnontuotteet. Viitattu 28.2.2025 https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/koriste-+ja+kasityomateriaalit/.

Arktiset Aromit Ry 2025b. Lainsäädäntö. Viitattu 28.2.2025 https://www.arktisetaromit.fi/fi/laatu/lainsaadanto/.

Arktiset Aromit Ry 2025c. Tietoa marjoista. Viitattu 24.2.2025 https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/.

Brenner, A-K. 2019. Tyrni on varsinainen supermarja – yötön yö tekee Lapin tyrneistä etelän tyrnejä terveellisempiä. Yle.fi 24.6.2019.  Viitattu 17.10.2025 https://yle.fi/a/20-289239#:~:text=Lapin%20tyrnit%20eiv%C3%A4t%20pistele,pystyy%20ker%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n%20ihan%20paljain%20k%C3%A4sin.                                                                 

Favén, L., Hed, L., Junttila, M. & Tuuttila, T. 2022. Vieraskynä: Pohjoismainen kasvibiomassa erinomainen raaka-ainelähde korkean lisäarvon tuotteille. Kerättävien luonnontuotteiden sekä viljeltävien erikoiskasvien jalostaminen funktionaalisiksi elintarvikkeiksi, ravintolisiksi, luonnonkosmetiikaksi ja jopa lääkkeiksi. Teoksessa S. Wacklin. TEM toimialaraportit 2022:5. Arvoketjuja vahvistamalla volyymia luonnontuotealalle. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö 46–49. Viitattu 24.2.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-985-8.

Halipuu Pocket Forests Oy. Viitattu 24.2.2025 https://www.halipuu.com/category/forest-in-your-pocket/.

Heikkinen, E. 2025. Kittilän kunta. Ruokapalvelupäällikön puhelinhaastattelu 17.2.2025.

Ikifood Oy. Viitattu 28.2.2025 https://artesaaniruokasm.fi/inarilainen-iki-food/.                           

Jokela, K. 2025. Lapin ammattikorkeakoulu. Kasvituotannon perusteet – kurssin luento kasvinjalostuksesta 20.1.2025. Viitattu 26.2.2025.

Kaunismaa, K. 2025. Kittilän kunta. Luonnontuotealan kasvukoordinaattori-hankkeen yhteyshenkilön ja Kittilän kunnan tietosuojavastaavan puhelinhaastattelu 18.2. 2025.

K-ryhmä 2025. K-logistiikka Kesko Oyj. Viitattu 22.10.2025. https://www.kesko.fi/yritys/k-logistiikka/.

Kittilän kunta 2022. Kittilä Development KIDEVE. Kestävyyden kipinä ei sammu! Kestävän matkailun suunnitelma Kittilä ja Levi Marraskuu 2022. Viitattu 4.3.2025 https://www.kideve.fi/hanketoiminta/kehittamishankkeet/kasvua-kestavasta-matkailusta-yhessa-kestavammat/kestavan-matkailun-suunnitelma/.

Kittilän kunta 2025a. Kittilä Development KIDEVE. Kasvua kestävästä matkailusta- yhdessä kestävämmät! Viitattu 4.3.2025 https://www.kideve.fi/hanketoiminta/kehittamishankkeet/kasvua-kestavasta-matkailusta-yhessa-kestavammat/.

Kittilän kunta 2025b. Kittilä Development KIDEVE. Likiruoka – Maaseudun resurssien jakelun kehittäminen: uudenlainen toimintamalli maaseutuyrittäjyyteen ja alueelliseen logistiikkaan 2021–2023. Viitattu 4.3.2025 https://www.kideve.fi/hanketoiminta/kehittamishankkeet/likiruoka-hanke/.

Kittilän kunta 2025c. Kittilä Development KIDEVE. Luonnontuotealan kasvukoordinaattori-hanke. Viitattu 28.2.2025 https://www.kideve.fi/hanketoiminta/kehittamishankkeet/luonnontuoteala_kasvukoordinaattori/.

Kittilän kunta 2025d. Kittilän kunnan talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025–2027. Viitattu 4.3.2025 https://kittila.fi/kunta-ja-paatoksenteko/hallinto-ja-paatoksenteko/talous/talousarviot.

Kittilän kunta 2025e. Kittilän kuntastrategia 2025–2030. Viitattu 12.3. 2025            https://kittila.fi/kunta-ja-paatoksenteko/hallinto-ja-paatoksenteko/kittilan-kuntastrategia.

Kittilän kunta 2025f. Kipinäpäivät Levillä. Viitattu 15.10.2025. https://www.kideve.fi/blog/uutiset/merkkaa-muistiin-levin-kipinapaivat-to-pe-10-11-10-2024/.

Kittilä-Muonio Reko lähiruokapiiri 2025. Facebook-ryhmä. Viitattu 25.2.2025.

Kolarin kunta 2024a. Kolarin kehitys- ja elinkeinopalvelut KOLKE. Länsi-Lapin luonnontuotestrategia 2025–2030. Viitattu 4.3.2025 https://www.e-julkaisu.fi/Kolarin_kunta/lansi-lapin_luonnontuotestrategia/#pid=8.     

Kolarin kunta 2024b. Kolarin kehitys- ja elinkeinopalvelut KOLKE.  Loppuraportti Luonnontuotealan kasvukoordinaattori – tiedonvälityshanke (166661) 01.09.2021- 30.06.2024. Viitattu 4.3.2025 https://kolarinkolke.fi/media/kehitys-ja-elinkeinopalvelut/luonnontuoteala/luonnontuotealan-kasvukoordinaattori-tiedonvalityshankkeen-loppuraportti.pdf.                                                            

Lapin AMK 2025a. Culinary Seasons – hanke. Viitattu 13.3.2025 https://lapinamk.fi/hanke/culinary-seasons/.

Lapin AMK 2025b. LisäarvoBAR – biomateriaalien jalostusarvon nosto arktisella luonnontuotealalla. Viitattu 25.9.2025 https://lapinamk.fi/hanke/lisaarvobar-biomateriaalien-jalostusarvon-nosto-arktisella-luonnontuotealalla/.

Lapin AMK 2025c. Opintotarjonta. Viitattu 26.2.2025 https://lapinamk.fi/.               

Lapin ELY-keskus 2025a. Työttömyys lisääntynyt Lapissa. STT info- tiedote 25.2.2025. Viitattu 25.2.2025 https://www.sttinfo.fi/tiedote/70929113/tyottomyys-lisaantynyt-lapissa?publisherId=69817880.

Lapin ELY-keskus 2025b. Työllisyyskatsaus syyskuu 2025. Lapissa 7530 työtöntä työnhakijaa. Viitattu 23.10.2025 https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=13&lang=fi.                        

Lapin yliopisto 2025a. Arktisen politiikkatieteen maisteriohjelma. Viitattu 24.2.2025 https://www.ulapland.fi/EN/Admissions/Masters-Studies/Masters-Degree-Programmes/Arctic-World-Politics-.                                             

Lapin yliopisto 2025b. Viitattu 24.2.2025 https://www.ulapland.fi/FI.                       

Leader Tunturi-Lappi 2025. Viitattu 28.2.2025 https://leadertunturilappi.fi/hankkeet/arktinen-viisaus-hanke/.

Ma, X. 20218. Non-volatile Bioactive and Sensory Compounds in Berries and Leaves of Sea Buckthorn (Hippophaë rhamnoides). Food Chemistry and Food Development Department of Biochemistry University of Turku, Finland. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 17.10.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7379-8.

Mettän Aartheet 2025. Viitattu 22.10.2025 https://www.mettanaartheet.fi/tuotteet/marjaherkut/.

Mäntykangas, T.2025. Lapland Hotels. Keittiöpäällikön puhelinhaastattelu 17.2.2025.

Nalbandyan-Schwarz, A.; Bondo Pedersen, K.; Evenset, A.; Heimstad, E.; Sandanger, T.M.; Myllynen, P.& Rautio, A. 2024. Combined Contaminant Levels from Local Harvested Food Items in the Norwegian–Finnish–Russian Border Region. Resources 13, 54. Viitattu 26.2.2025 https://doi.org/10.3390/ resources13040054https://mdpi-res.com/resources/resources-13-00054/article_deploy/resources-13-00054.pdf?version=1712570005.       

Nieminen, T. 2025. Hullu Poro Oy. Keittiötoimen johtajan puhelinhaastattelu 17.2.2025.

Opetushallitus 2025. Opintopolku-palvelu. Hakuohjeet maisteriopintoihin. Viitattu 24.2.2025 https://opintopolku.fi/konfo/en/hakukohde/1.2.246.562.20.00000000000000056405/valintaperuste.

Palo, H. 2025a. Mettän Aartheet. Yrittäjän puhelinhaastattelu 17.2. 2025.

Palo, H. 2025b. Mettän Aartheet. Yrittäjän puhelinhaastattelu 15.10.2025.

Palola, K. 2025. Kittilän kunta. Kittilän elinkeinopalvelut KIDEVE. Elinkeinojohtajan haastattelu 5.2.2025.

Pelkosenniemen kunta 2025. Pelkosenniemen elinkeinostrategia 2019–2023. Viitattu 23.10.2025 https://pelkosenniemi.fi/kunta-ja-hallinto/kuntastrategia-ja-visio/.

Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus 2020.

Rakkausplaneetta 2025. REKO – lähiruokaa suoraan tuottajalta kuluttajalle. Lähiruokatoiminnan esittely. Viitattu 24.2.2025 https://rakkausplaneetta.net/reko-lahiruokaa-suoraan-tuottajalta-kuluttajalle/.

REDU konserni 2025. Biomateriaalien jalostusarvon nosto arktisella luonnontuotealalla – LisäarvoBAR. Viitattu 28.2.2025 https://redu.fi/fi/redu/hankkeet/biomateriaalien-jalostusarvon-nosto-arktisella-luonnontuotealalla-lisaarvobar.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU 2025a. Kittilän toimintayksikön opintotarjonta. Viitattu 24.2.2025   https://redu.fi/fi/redu/toimintayksikot/kittilan-toimintayksikko.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU 2025b. Luonnontuotealan perustutkinto. Viitattu 25.9.2025 https://redu.fi/fi/hakijalle/tutkinnot-ja-koulutukset/ammattitutkinnot/luontoalan-ammattitutkinto.

Ruokavirasto 2025. Marsi 2024 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2024. Viitattu 25.9.2025 https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/elintarvikkeet/marsi-raportit/marsi-2024-raportti.pdf.

Saivo Naturals Oy 2025a. Viitattu 24.2.2025 https://saivonaturals.fi/saivo-naturals/.            

Saivo Naturals Oy 2025b. Tuotteissa käytettävät raaka-aineet. Viitattu 24.2.2025 https://saivonaturals.fi/tuotteissa-kaytettavat-raaka-aineet/.                                                              

Soma Adventures Oy 2025. Viitattu 28.2.2025 https://somaadventures.fi/autumn-adventures/.

Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025a. Kuusenkerkkää olisi kerättävissä metsistä yli 80 miljoonaa kiloa.18.12.2020. Viitattu 18.2.2025 https://www.aitoluonto.fi/ajankohtaista/Kuusenkerkkaa-olisi-kerattavissa-metsista-yli-80-miljoonaa-kiloa-840.html.

Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025b. Luonnontuotteiden hyödyntäminen matkailussa. Viitattu 24.2.2025 https://www.aitoluonto.fi/toimialat/matkailuala/.        

Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2025c. Luontoalan yrittäjyys eri toimialoilla. Viitattu 24.2.2025 https://www.aitoluonto.fi/toimialat/. 

Tahvanainen, M., Miina, J.& Kurttila, M. 2019.  Climatic and Economic Factors Affecting the Annual Supply of Wild Edible Mushrooms and Berries in Finland. Forests 2019, 10(5), 385. Viitattu 17.10.2025 https://doi.org/10.3390/f10050385.                                              

Uusikartano, M. 2025. Levin Siivous- ja Ruokapalvelut. Yrittäjän puhelinhaastattelu 28.2.2025.

Valtioneuvosto 2024. Valiokuntamietintö VM088:00/2024. Hallituksen esitys eduskunnalle makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. 18–19. Viitattu 4.3.2025 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/326a1527-4fba-47a1-9009-290cd34a5aa3/8377aeff-d9e1-4757-a8fa-fd0b73f2ff59/LAUSUNTOPYYNTO_20241220122019.PDF. https://valtioneuvosto.fi/-/10623/lausuntokierros-makeisten-ja-suklaan-arvonlisaverokanta.

Wacklin, S. 2022. TEM toimialaraportit 2022:5 Arvoketjuja vahvistamalla volyymia luonnontuotealalle 2022. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.  Viitattu 24.2.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-985-8.

Yleisradio Oy 2025. Hallitus luopuu makeisveron korotuksesta – Fazer edistää 750 miljoonan investointia, Kouvolan Herkussa huudettiin hurraata.4.3.2025. Viitattu 25.2.2025 https://yle.fi/a/74-20147225.