Pienillä teoilla kohti merkityksellisiä kokemuksia. Lapin esteettömän matkailun nykytilaselvitys

Tekijät

• Jenny Kilpeläinen, YTM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
• Outi Kugapi, TaM, YTM, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
• Ari Hiltunen, fysioterapeutti YAMK, asiantuntija, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
• Eveliina Strand, projektikoordinaattori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

---

Johdanto

Kestävän matkailun ja vastuullisen liiketoiminnan mukaisesti yhdenvertaisuus ja esteettömyys ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja ja koskettavat meistä aivan jokaista. Esteettömyydestä hyötyvät aivan kaikki. Matkailussa tarkastellaan kestävyyttä usein kolmen ulottuvuuden kautta: ekologinen, taloudellinen ja sosio-kulttuurinen vastuullisuus, joista jälkimmäiseen esteetön matkailu linkittyy (UNWTO 2020a). Tässä selvityksessä keskitymme nimenomaan sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuuteen.

Noin 16 prosenttia maailman ihmisistä tarvitsevat esteettömiä palveluita. Kun mukaan luetaan ihmiset, joilla on väliaikainen tarve esteettömille palveluille, nousee arvio noin 40 prosenttiin. (UN tourism 2026.) Matkailijat, joilla on esteettömyystarpeita, hakevat lomaltaan aivan samoja asioita kuin kuka tahansa muukin. Jokaisen toimintakyky on kuitenkin erilainen. Toisille esteettömyys on edellytys, ei syy lähteä matkalle (Invalidiliitto 2026). Jos perheessä tai matkaseurueessa on yksikin esteettömyyttä tarvitseva henkilö, matkaa koskevat päätökset tehdään sen mukaan (Järviluoma, Heikkinen & Rissanen 2022, 13).

Esteettömässä matkailussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Suomessa ja Lapissa. Se on yrityksille mahdollisuus erottautua ja saavuttaa mahdollinen kilpailuetu. Esteettömän matkailun kehittäminen perustuu yhteistyöhön yli sektori- ja toimialarajojen. Se antaakin mahdollisuuksia rakentaa uusia yhteistyökumppanuuksia esimerkiksi matkailu- ja kuntoutusalojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Näiden toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostot ovat edellytys sille, että palveluliiketoiminnasta voidaan rakentaa sellaista, joka on aidosti saavutettavaa kaikille. 

Tällä hetkellä Lapin matkailun kasvun vauhti on nopea, ja yhteisesti jaettuna huolena on, että kestävän matkailun muut teemat jäävät taloudellisen kasvun jalkoihin. Matkailualalla ei ole varaa kasvaa holtittomasti, ei globaalisti, kansallisesti tai alueellisesti Lapissa, koska matkailun negatiiviset vaikutukset voivat tällöin olla hallitsemattomia tai jopa peruuttamattomia niin luonnon kantokyvylle, kuin paikallisyhteisöillekin.

Tämän nykytilaselvityksen kautta haluamme jakaa ajankohtaista tietoa matkailu- ja kuntoutusalan toimijoille, jotta heillä olisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä esteettömän matkailun tämänhetkisestä tilasta sekä sen liiketoimintamahdollisuuksista. Esteettömyyttä tarkastellaan tässä erityisesti neljän ryhmän kautta: liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen rajoitteiden, ja neuromoninaisuuden näkökulmista tarkastellen miten fyysinen, sosiaalinen ja viestinnällinen esteettömyys voidaan paremmin ottaa huomioon. Selvitys toimii kokoavana tietoperustana esteettömän matkailun kehittämistoimista sekä tutkimuksesta erityisesti Suomessa. Julkaisun neljä lukua – 1) Yhdenvertaisuus ja esteettömyys Suomessa 2) Esteetön matkailu selvitysten ja tutkimusten valossa 3) Esteettömän matkailun nykytila Lapissa ja 4) Esteettömän matkailun potentiaali nyt ja tulevaisuudessa – esittelevät näkymiä esteettömästä ja yhdenvertaisesta matkailusta nyt ja tulevaisuudessa.

Nykytilaselvityksen kirjoittajat Jenny Kilpeläinen, Outi Kugapi ja Ari Hiltunen työskentelevät matkailun ja kuntoutuksen asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulussa. Eveliina Strand on työskennellyt Lapin ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Selvitys on kirjoitettu osana Yhdenvertainen ja esteetön Lappi -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoituksen on myöntänyt Lapin liitto. Hankkeen budjetti on 237 952 €, josta EU-tuen määrä 190 360 €.

Sanasto selvityksen lukemisen tueksi

aistiesteettömyys	Aistiherkkyyksien huomioiminen. Aistiherkkyydet tarkoittavat karkeasti jaoteltuna kuulo-, haju, näkö-, tunto-, sekä/tai liike- ja asentoaistijärjestelmän herkkää reagoimista, aistihakuisuutta tai heikkoa reagoimista. Aistiesteettömyys on neuroesteettömyyden alaluokka.
apuvälinepalvelut	Asiakkaan toimintakyvyn huomioiva asiantuntijapalvelu sisältäen apuvälinetarpeen arvion, sekä apuvälineen kokeilun, luovuttamisen, käytön ohjauksen, huollon ja mahdollisesti palauttamisen.
fyysinen esteettömyys	Fyysinen esteettömyys viittaa kaikkiin tiloihin ja ympäristöihin, joissa matkan aikana ollaan: rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin, reitteihin sekä kulkuneuvoihin niin, että ne palvelevat mahdollisimman monia käyttäjiä. Lisäksi on huomioitava matkailuaktiviteeteissa käytettävät välineet. Myös matkakohteen saavutettavuus on osa fyysistä esteettömyyttä.
elämänlaatu	Kokemus ihmisen omasta elämästä suhteessa mahdollisuuksien, odotuksien, toiminnan ja kyvyn mukaisessa toteuttamisessa. Elämänlaatu voi voi tarkoittaa esimerkiksi tyytyväisyyttä, erilaisia asioita, onnellisuutta, hyvinvointia, elämän mielekkyyttä tai turvallisuutta.
esteettömyys	Esteettömyys tarkoittaa ympäristöä mistä on poistettu mahdollisimman monet liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation esteet. Perinteisesti esteettömyys on liitetty rakennettuun ympäristöön, mutta nykyaikainen käsite on laajentunut kattamaan myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden.
esteettömyysselvitys	Rakennuslupa-asiakirjojen liite, joka kuvaa esteettömyyden eri osa-alueiden toteutumisen rakentamista koskevissa suunnitelmissa.
esteettömyyskartoitus	Koulutetun esteettömyyskartoittajan tekemä ja yhteisesti sovittuihin kriteereihin perustuva kartoitus rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta.
esteettömyyssuunnitelma	Strateginen linjaus, joka määrittelee toimenpiteet ja tavoitteet esteettömyyden edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
esteetön matkailu	Matkailua, joka on kaikkien saatavilla ja palvelee asiakkaiden tarpeita huomioiden myös erityistarpeet. Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa itsenäisesti, nauttia elämyksistä sekä saada tarvittavat ja haluamansa palvelut saavutettavasti. Esteettömyydellä siis viitataan lähinnä fyysisiin asioihin kuten rakennettuun ympäristöön.
hyvinvointi	Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma.
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen	Toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä.
hyvinvointimatkailu	Matkailua, joka tuo matkailijalle kokonaisvaltaista, niin fyysistä kuin psyykkistä, hyvää oloa. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä vireyttä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä, kokonaisvaltaista hyvää oloa.
induktiosilmukka	Äänensiirtojärjestelmä, joka siirtää siihen syötetyn äänen yhteensopivaan kuulemisen apuvälineeseen ja poistaa ympäristön häiriöääniä.
inklusiivisuus	Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti muun muassa uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan, ikään ja taustaan katsomatta. Yleisesti inklusiivisuus ymmärretään keinoksi toteuttaa yhdenvertaisuutta.
inklusiivinen matkailu	Matkailua, jonka päämääränä on, että matkailuelämykset olisivat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, kulttuurista ja erityistarpeista huolimatta.
kaikille suunnattu matkailu (tourism for all)	Yhdenvertaista vieraanvaraisuutta ja jatkuvaa pyrkimystä kehittää matkailupalveluja, -kohteita ja -tuotteita palvelemaan kaikkia kuluttajaryhmiä, jotta he voivat kokea ja saavuttaa mahdollisimman monipuolisia matkailuelämyksiä tasa-arvoisesti ja itsenäisesti.
kokemusasiantuntija	Kokemusasiantuntijalla on/on ollut omakohtainen kokemus (elämäntilanne, kriisi, vamma, sairaus, ongelma) tai kokemus niistä läheisenä. Kokemusasiantuntija välittää kokemustietoa eri alojen ammattilaisille tai opiskelijoille, muille saman kokeneille tai suurelle yleisölle. Kokemusasiantuntija voi toimia koulutettuna tai kouluttamattomana, organisaation koordinoimana tai yksityishenkilönä.
kuntoutuja	Henkilö, joka sairauden, vamman tai muun toimintakykyyn vaikuttavan syyn vuoksi tarvitsee tukea työ- tai toimintakyvyn ylläpitämisessä, parantamisessa tai ylläpitämisessä selviytyäkseen arjesta tai työstä.
kuntoutus	Yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvaa toimintaa, minkä keskiössä on yksilön tukeminen hänen omista lähtökohdistaan. Kuntoutus kohdentuu yksilön toimintakyvyn ja osallisuuden ylläpitämiseen, palauttamiseen tai edistämiseen yksilön omista lähtökohdista.
lääkinnällinen kuntoutus	Tukee toimintakykyä vamman, vamman riskin tai sairauden vuoksi.  Terveydenhuoltolain mukaisesti hyvinvointialueet vastaavat kuntoutuksen järjestämisestä muun muassa terapian, kuntoutusjaksojen ja apuvälineiden osalta. Lisäksi Kela järjestää kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
matkailu	Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.
matkailija	Matkailijalla tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Myös päiväkävijät luetaan tässä määritelmässä matkailijoiksi.
matkapalveluketju/palveluketju	Matkailun palveluketju on kokonaisuus, joka muodostuu matkailijan matkan eri vaiheisiin liittyvistä palveluista ja tuotteista. Se kattaa koko matkan suunnittelusta kotiinpaluuseen saakka, ja sen tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle yhtenäinen ja laadukas elämys.
neuroesteettömyys	Ympäristöjen ja toiminnan esteettömyysratkaisuja, jotka huomioivat neuromoninaisuutta ja erityisesti neurovähemmistöjä (mm. ADHD ja autismikirjo) esimerkiksi valojen, äänien, hajujen ja ympäristön hahmottamisen osalta. Määritelmä ei ole vakiintunut.
osallisuus	Yksilön mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää määrittelemällä mihin toimintaan tai palveluihin hän osallistuu. Osallisuudella tarkoitetaan myös mahdollisuutta kuulua merkityksellisiin yhteisöihin ja ryhmiin, sekä mahdollisuutta vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin. Lisäksi osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta yhdessä tekemiseen, mahdollisuutta päästä jakamaan yhteistä hyvää muiden kanssa, sekä osallistua sen jakamiseen ja tuottamiseen.
saavutettavuus	Kaikkien ihmisten huomioiminen ottamista digitaalisissa ympäristöissä ottaen huomioon tiedon, palvelut, viestinnän ja asenteet. Saavutettavuudella siis tarkoitetaan aineettomia asioita kuten tietoa, verkkosivujen digitaalista saavutettavuutta, asenteita ja palveluviestintää. (*ei maantieteellinen saavutettavuus)
sosiaalinen esteettömyys	Matkailun sosiaalinen esteettömyys liittyy yhdenvertaisuuteen, osallistumiseen ja asenteisiin. Sosiaalista esteettömyyttä on jokaisen mahdollisuus matkustaa sekä valita itseään kiinnostavat kohteet ja palvelut.
toimijuus	Ihminen on aktiivinen toimija. Ihmisen kykyä, mahdollisuutta ja tahtoa tehdä omaa elämäänsä ja toimintaansa koskevia valintoja. Se on autonomista, itseohjautuvaa toimintaa.
toimintakyky	Ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen välttämättömistä ja merkityksellisistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Lisäksi se on itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää tai paikassa, jonne hän matkustaa.
viestinnällinen esteettömyys	Esteettömyyden tulee matkailussa toteutua myös viestinnässä, esimerkiksi matkaesitteissä. Viestinnässä on noudatettava hyvää toimintatapaa ja todenmukaista tiedonvälitystä. (ks. myös saavutettavuus).
vuorovaikutusosaaminen	Kuntoutuksen ammattilaisen osaamiseen perustuvaa dialogista toimintaa asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa, jonka tarkoituksena tukea kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimijuutta. Vuorovaikutus perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja aitoon läsnäoloon.
yhdenvertaisuus	Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työllistymiseen, koulutukseen ja erilaisten palvelujen saamiseen.

Sanastossa on hyödynnetty mm. seuraavia lähteitä: Esteettömyyssanastot (2026) ja Tepa Termipankki (2026).

LUKU 1: YHDENVERTAISUUS JA ESTEETTÖMYYS

Tässä luvussa tarkastelemme esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta käsitteinä sekä suomalaisten lakien ja säädösten näkökulmista. Perehdymme myös matkailu- ja kuntoutusaloihin ja niiden erityispiirteisiin.

Esteettömyys ja yhdenvertaisuus Suomessa

Perinteisesti esteettömyydellä on viitattu fyysiseen ympäristöön – rakennuksiin, kulkureitteihin ja tiloihin. Esteettömyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. (Invalidiliitto 2026.)

Yhdenvertaisuus on puolestaan perusoikeus. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työllistymiseen, koulutukseen ja erilaisten palvelujen saamiseen.  Inklusiivisuus voidaan ymmärtää keinoksi toteuttaa yhdenvertaisuutta. (Oikeusministeriö 2026.) Julkisessa keskustelussa voi törmätä siihen, että termejä käytetään synonyymeina.

Ehkä olet törmännyt alla olevaan kuvioon (kuvio 1) jo aiemmin.  Sitä on käytetty laajasti havainnollistamaan eroa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden välillä. Ensimmäisessä kuvassa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti antamalla kaikille samankokoinen laatikko jalkojen alle. Keskimmäisessä kuvassa laatikoita annetaan eri määrä ihmisille, jotta kaikki pääsevät näkemään pelin aidan yli. Kolmas kuva puolestaan kuvaa sitä tilannetta, jossa ympäristöstä on poistettu alkuperäinen ongelma ennen kuin yksilökohtaista tarvetta edes tulee. Kuvitusta on myös kritisoitu, että se ei huomioi esim. pyörätuolin käyttäjiä. Kuvio toimii kokonaisuudessaan kuitenkin havainnollistavana esimerkkinä siitä, kuinka esteettömiä palveluita tarvitsevat eivät usein pääse edes tälle kuvitteelliselle aidalle asti, jos järjestelmät, tilat tai verkkopalvelut eivät ole saavutettavia. Esteet tulisi ensin poistaa. Tällöin asetelma olisi yhdenvertainen kaikille. (Business Disability International 2016.)

Kuvio 1.  Yhdenvertaisuus ja esteettömyys. Lähde: alkuperäinen lähde tuntematon, kuvio levinnyt ympäri Internetiä.

Esteettömyyttä ohjaavat lait ja säädökset

Esteettömyyttä ohjaavat Suomessa useat lait ja EU-tason säädökset. Kansainvälisesti esteettömyyttä ohjaa YK:n vammaissopimus (2006), jonka Suomi ratifioi vuonna 2016 (Ulkoministeriö 2016). Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaista pääsyä fyysiseen, digitaaliseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Matkustamiseen liittyvää yhdenvertaisuutta parantaa EU:n vuonna 2024 hyväksymä direktiivi eurooppalaisesta vammaiskortista ja pysäköintiluvasta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).

EU-tasolla keskeinen säädös on esteettömyysdirektiivi, joka yhtenäistää vaatimuksia erityisesti tieto- ja viestintäteknologian tuotteille ja palveluille, kuten älylaitteille, verkkokaupoille, lippuautomaateille ja digipalveluille (Esteettömyysdirektiivi 2023). Suomessa sen toimeenpanoa valvovat Traficom ja Etelä-Suomen AVI (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023). Vuonna 2019 voimaan tullut digipalvelulaki toteuttaa EU:n saavutettavuusdirektiivin. Direktiivi edellyttää, että julkisen sektorin verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat saavutettavia. (Digipalvelulaki 2019.)

Suomessa keskeinen lähtökohta on yhdenvertaisuus, joka turvataan perustuslaissa (Perustuslaki 1999/731) ja sitä täsmennetään yhdenvertaisuuslaissa (Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325). Laki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella ja julkinen valta velvoittaa takaamaan perusoikeuksien toteutumisen kaikissa ihmisryhmissä. Yhdenvertaisuuden edistämistä tukevat myös tasa-arvolaki (Tasa-arvolaki 1986/609) ja rikoslaki (Rikoslaki 1889/39) esimerkiksi syrjintätilanteissa. Oikeusministeriö tarjoaa yhdenvertaisuuden edistämisen työkaluja yhdenvertaisuus.fi-sivustolla (Oikeusministeriö 2025).

Esteettömyys koskee rakennuksia, piha-alueita, kulkureittejä, kokoontumistiloja ja majoitustiloja ja rakennetun ympäristön esteettömyys määritellään rakentamislaissa (Rakentamislaki 2023/751) sekä alueidenkäyttölaissa (Alueidenkäyttölaki 1999/132). Vuoden 2025 alusta saakka ero näiden kahden lain välillä on se, että rakentamislaki keskittyy pelkästään rakennusten teknisiin vaatimuksiin ja lupaprosesseihin, kun taas alueidenkäyttölaki keskittyy kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun. Usein rakennuslupa-asiakirjojen liitteenä on esteettömyysselvitys, joka kuvaa esteettömyyden eri osa-alueiden toteutumisen rakentamista koskevissa suunnitelmissa. Ympäristöministeriön (2026a) ohjeistus täydentää asetuksia ja nostaa suosituksissaan esiin myös aisti- ja kognitiivisen ympäristön esteettömyyden huomioimisen.

Vaikka lainsäädäntö luo vähimmäisvaatimukset, se ei yksin riitä takaamaan laadukasta esteettömyyttä palveluissa. Rakentamissäädökset koskevat pääasiassa uudisrakentamista ja tarjoavat vain minimitason, eivätkä huomioi palveluprosessia tai asiakaskokemusta kokonaisuutena (Tuohioja 2025). Keskustelua esteettömyydestä ovat lisänneet myös kansalaisvaikuttamisen muodot, kuten Esteettömyys NYT -kansalaisaloite, jossa esitetään esteettömyyden laiminlyönnin kirjaamista itsenäiseksi syrjinnän muodoksi (Esteettömyys nyt 2025).

Lappeenrannan pääkirjaston peruskorjaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka peruskorjauksen yhteydessä tiloista voidaan saada esteettömät. Peruskorjauksessa huomioitiin laajasti eri kohderyhmät keskittyen esimerkiksi sisäänkäynnin esteettömyyteen ja kaiteiden ja kalusteiden asennukseen eri korkeuksille. Lisäksi remontissa huomioitiin akustiikka ja värimaailma, rakennettiin äänimajakoita näkövammaisten tueksi ja laajennettiin induktiosilmukoiden alueita. Pääkirjasto onkin saanut Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvostolta esteettömyyskunniamaininnan vuonna 2025. (Pulliainen 2026.

Esteettömyyden toteutuminen edellyttää lainsäädännön minimitasoa laajempaa, systemaattista kehittämistä sekä palveluntarjoajien sitoutumista yhdenvertaisen asiakaskokemuksen varmistamiseen. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden käytännön toteutumisessa sekä asenneilmapiirissä on edelleen puutteita. Vaikka esteettömyyttä edistetään monilla sektoreilla, palveluiden ja ympäristöjen saavutettavuus ei vielä ole yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla. Kantavana ajatuksena hankkeen kehittämistyössä on ollut kehittää esteettömyyttä ja sitä kautta edistää yhdenvertaisuutta (Yhdenvertainen ja esteetön Lappi 2026). 

Matkailualan rakenne ja toimijat

Matkailuala on Suomessa kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja merkittävä työllistäjä. Matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2024 arviolta 16,6 miljardia euroa ja sen osuus Suomen BKT:stä oli 2024 noin 2,4 prosenttia. Matkailualan osuus palvelujen viennistä oli 14 prosenttia. (TEM 2025.) Matkailun ydinklusterin toimialaluokat ovat majoitus-, ravitsemis-, ohjelmapalvelu- ja matkanjärjestäjätoiminta (Kaihola 2024). Lisäksi moni muu ala kuten kaupanala ja liikenne, hyötyvät matkailutulosta.

Matkailutoimiala on erittäin herkkä ulkoisille muutosvoimille. Globaalit megatrendit kuten ilmastonmuutos, pandemiat, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, digitalisaatio tai geopoliittiset jännitteet (Sitra 2026) vaikuttavat matkailun liiketoimintaan ja alueelliseen kehittämiseen. Ennakoinnin merkitys ja liiketoiminnan skaalaaminen yli toimialarajojen onkin entistä keskeisemmässä roolissa matkailuyrityksissä ja –alueilla.

Lapissa matkailu on yksi merkittävimmistä ja nopeimmin kehittyvistä toimialoista. Matkailua on kehitetty Lapissa systemaattisesti ja yhteistyöllä jo vuosikymmeniä. (Lapin liitto 2026.) Lapista onkin tullut yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailukohteista sekä kansainvälisten että kotimaan matkailijoiden keskuudessa.  Vuoden 2025 aikana ulkomaisia yöpymisiä Suomen majoitusliikkeissä kertyi ennätysmäärä eli lähes 7,2 miljoonaa, joista 32 prosenttia sijoittui Lappiin. Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi joulukuussa Lapin suuralueella 7 prosenttia. (Visit Finland 2026a.)

Matkailutoimialan erityispiirteet Lapissa

Koko Suomen, ja erityisesti Lapin matkailu perustuu pitkälti luontomatkailuun eli luonnon ja arktisten elämysten vetovoimaan (Lapin liitto 2020, 5). Hiljaisuus, puhdas ilma, metsät, revontulet, sauna ja vuodenajat ovat Lapin matkailun vetovoimatekijöitä (Visit Finland 2026b). Matkailutoimialan erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että matkailupalvelut rakentuvat elämyksistä, tunteista, moniaistisuudesta ja tarinoista.

Matkailu on paikkasidonnaista liiketoimintaa. Esimerkiksi Lapin matkailua ja matkailuelämyksiä ei voida siirtää toiseen maakuntaan tai maahan, sillä matkailu perustuu alueen erityispiirteisiin. Lapissa on kehitetty pitkään laadukkaita, luontoon perustuvia talviaktiviteetteja, kuten revontuli- ja moottorikelkkaretkiä sekä poro- ja huskysafareita. Pääsesonkina voidaankin Lapissa pitää talvea, sillä kesätuotteet ovat vasta nostamassa suosiotaan. Kesämatkailussa Lapin haasteena on kova kilpailu muiden Euroopan kesämatkailukohteiden kanssa ja sitä kautta saavutettavuushaasteet lumettomaan aikaan. Kesämatkailua kehitetään voimakkaasti osassa Lapin kunnissa kuten Kittilässä ja Rovaniemellä. Matkailun kehittämisessä ympärivuotisuus onkin yksi keskeisimmistä kestävän matkailun tavoitteista (Lapin liitto 2020).

Suurin osa matkailuyrityksistä on pieniä. Useimmat niistä ovat mikroyrityksiä, joten yhteistyö ja verkostoituminen on elintärkeää näille toimijoille. Kuten Suomen matkailustrategiassakin alleviivataan: “Yhdessä enemmän” (Kyyrä 2025). Puhutaankin usein matkailun verkostomaisesta toimintamallista, jolloin asiakkaan kokemus rakentuu matkailun koko palveluketjusta. Palveluketju koostuu usein jopa kymmenistä eri palveluntuottajista.  Matkailuala voidaankin nähdä melko pirstaleisena toimialana juuri tästä syystä.

Matkailualalla henkilöstön osaaminen, kielitaito ja palveluasenne ovat ratkaisevia kilpailutekijöitä. Matkailualalla työhyvinvoinnin merkitys korostuu, koska työ on usein määräaikaista, osa-aikaista, epäsäännöllistä ja vuorotyötä (Kaihola 2024). Yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota työntekijäkokemukseen, mikä voidaan nähdä matkailuyrityksissä keskeisenä kilpailutekijänä ja osana vastuullisuustyötä. Ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä, on matkailuyrityksen vaikea menestyä pitkällä aikavälillä. (Kaihua, Kemi, Tapaninen & Vähäkuopus 2020.) Niin työntekijöiden kuin asiakkaiden osalta esteettömyyden huomioiminen tulisi olla läpileikkaava osa yrityksen toimintaa.

Kuntoutusalan rakenne ja toimijat

Kuntoutusalalla toimivat pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon laillistetut, sekä nimikesuojatut ammattihenkilöt, kuten esimerkiksi lähihoitajat, psykoterapeutit, lääkärit, apuvälineteknikot, fysioterapeutit, geronomit, sosiaalityöntekijät ja sosionomit (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 § 2:4, § 2:5; Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/564 § 1; Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 2015/817 § 1:3, § 2:7, § 2:8). Kuntoutuksen ammattilaisilla on erityisosaamista vuorovaikutukselliseen yksilön ja erityisryhmien huomioimiseen, ennaltaehkäisyyn, elämänhallintaan, sekä yksilön osallisuuden tukemiseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026).

Kuntoutusta järjestävät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kuntoutusyritykset, kuntoutuslaitokset, yksityiset terapeutit ja vammaisjärjestöt (Kansaneläkelaitos 2025). Kuntoutusalan pääpainopisteenä on vastata lääkinnällisen-, sosiaalisen-, ammatillisen- ja psykososiaalisen kuntoutuksen, sekä kuntouttavan työtoiminnan tarpeisiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026; Meskanen 2024). Lisäksi matkailu-, majoitus- ja kylpyläalan yritykset muodostavat Suomessa yhden sivutoimisesti kuntoutuspalveluja tuottavan toimialaryhmän (Lith 2024, 18).

Kuntoutus liitetään perinteisesti yksilön vammautumisen tai sairauden alentaman arjessa vaaditun toimintakyvyn palauttamiseen tai ylläpitämiseen (Autti-Rämö, Mikkelsson & Lappalainen 2023, 54–55; Sosiaali- ja terveysministeriö 2026). Modernina kuntoutuksen tavoitteena on yksilön lähtökohdista riippumatta yksilön toiminnallinen voimaannuttaminen, hyödyntäen yksilön toimintaympäristön huomioivaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa elämänlaadun ja toimintakyvyn lisäämiseksi (Purcell & Langridge 2025; Hiragami & Macdonald 2025). Erityisesti vuorovaikutusosaaminen vahvistaa osallisuutta tukemalla laajoja mahdollisuuksia kaikille merkityksellisten palveluiden kokemiseen ja elämän laadun lisäämiseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024; WHO 2024). Kaikkia kuntoutusalalla toimivia ammattilaisia yhdistääkin tavoite edistää toimintakykyä yksilön osallistumismahdollisuuksia ja oma-aktiivisuutta kokonaisvaltaisesti vahvistamalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026; WHO 2024).

Kuntoutuksella on kuitenkin paljon laajemminkin hyödynnettävää potentiaalia. Esimerkiksi WHO (World Health Organization) määrittää kuntoutuksen avaintekijäksi hyvinvoinnin, terveyden ja elämänlaadun parantamisessa (WHO 2024). Terveyden edistämisestä ja matkailusta puhuttaessa terveys- ja hyvinvointimatkailu ovat kansainvälisesti kasvavia matkailun teemoja (Tiwari, Phukan & Pariong 2025). Matkailukokemukset on helppo yhdistää kuntoutuksen elämänlaadun vahvistamisen pyrkimykseen. Laadukkaampia matkailukokemuksia voidaan kehittää hyödyntämällä kuntoutusalan erityisosaamista esimerkiksi yksilön ja hänen yksilöllisten tarpeidensa huomioimissa. (Eurostat 2026; WHO 2020.)

Kuntoutustoimialan erityispiirteet Lapissa

Vuonna 2022 Lapissa kuntoutusalan ydintoimialojen yksityisistä työnantajista kaksi oli kuntoutuslaitoksia, 50 fysioterapiayrityksiä, 12 erityisryhmien päivä- työtoimintapalveluja ja kaksi avopäihdekuntoutuspalveluja. Fysioterapiayritysten lukumäärää kasvattaa huomattava määrä fysioterapeutteja, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Vuonna 2022 asukkaisiin suhteutettuna Lapissa kuntoutusalan palvelujen tarjonta oli 2660 asukasta palveluntarjoajaa kohden ja fysioterapiapalvelut pois lukien 11 009 asukasta palveluntarjoajaa kohden. (Lith 2024, 14–6, 20–21.)

Kansallisesti vuonna 2022 yksityisen kuntoutusalan on arvioitu työllistäneen 8230 työntekijää, joista järjestöt työllistivät 2690 työntekijää ja yritykset 5550 työntekijää. Kuntoutusyritysten ja -järjestöjen liikevaihdoksi arvioitiin vuonna 2022 kansallisesti 652 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden kiristyneiden rahoitusehtojen ja Kelan rahoitusten vähenemisen vuoksi yksityisen kuntoutusalan työllisyys on pienentynyt yli 30 prosenttia erityisesti järjestötoimijoiden osalta. (Valtioneuvosto 2024; Lapin hyvinvointialue 2025a, 10–20, 32–47; Lapin hyvinvointialue 2025b, Lith 2024, 30, 45–46.)  Tämä on johtanut siihen, että kuntoutusalan toimijat ovat kiinnostuneempia laajentamaan palvelutarjontaa esimerkiksi matkailuun (Lith 2024 14–16).

Apuvälinepalvelut ovat kuntoutuksen osa-alueena pääosin julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän lakiin perustuvan järjestämisvastuun mukaisia palveluita, jotka tukevat tai parantavat esimerkiksi sairaudesta tai vammasta alentuneen yksilön toimintakykyä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025a; Sosiaali- ja terveysministeriö 2025a).  Lapin alueella apuvälinepalveluita tarjoavat useat paikalliset ja kansalliset apuvälineisiin keskittyneet yritykset, jotka tuottavat palveluita julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle tai suoraan asiakkaille (Terveyskylä 2024). Palvelutoiminta on keskittynyt pääasiallisesti arkisen ja päivittäisen toiminnan tukemiseen (Terveyskylä 2025). Lisäksi erityisryhmien liikunta-apuvälineitä Lapin alueella tarjoaa Paralympiakomitean apuvälinevuokrauspalvelu (Paralympiakomitea 2025).

Matkailu- ja kuntoutusalan yhteistyön mahdollisuudet

Matkailu kasvaa Lapissa nopeammin kuin koskaan. Suomi ja Lappi on tunnistettu maailmalla yhdeksi kiinnostavimmista matkakohteista ja suosio kasvaa kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa vuodesta toiseen. On kuitenkin huomioitava kestävän kasvun rajat sekä vastuullisuuden ulottuvuudet, jotta alueen kantokykyä ei ylitetä ja matkailun negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida.

Julkisen talouden kiristyessä kuntoutusala on osittain murroksessa, jolloin uudet liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat. Matkailualan verkostomainen rakenne mahdollistaa ketterän yhteistyön yli toimialarajojen. Tämä luo uusia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnan että palveluiden kehittämiseen. Kuntoutusalan toimijoiden vahva erityisosaaminen tuo parhaassa tapauksessa matkailuun yhä laadukkaampia, yhdenvertaisempia ja monimuotoisempia palveluita.

Yhdenvertainen ja esteetön Lappi -hankkeessa on tunnistettu matkailu- ja kuntoutusalan yhteistyön mahdollisuudet (kuvio 2). Tässä vaiheessa on rajattu pois lääkinnällinen kuntoutus, sekä sairauksien hoitoon liittyvä terveysmatkailu. Hankkeessa keskitytään rakentamaan yhteistyötä erityisesti Lapissa luonto- ja hyvinvointimatkailun sekä ennaltaehkäisevän kuntoutuksen ja hyvinvoinnin edistämisen lähtökohdista.

Kuvio 2. Yhdenvertainen ja esteetön Lappi hankkeen rajaukset ja yhteistyön mahdollisuudet (Kilpeläinen & Hiltunen, 2025).

Esteetön matkailu voi parhaassa tapauksessa kehittyä matkailu- ja kuntoutusalan rajapinnoilla yhdistäen kahden toisistaan erilaisen toimialan erityispiirteet ja osaamisen. Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa, kun ihmiset elävät pidempään ja haluavat pysyä terveinä. Mikäli hyvinvointitrendi jatkaa vahvistumista globaalissa matkailussa, on Lapilla erinomaiset edellytykset tarjota palveluita tähän kysyntään.

LUKU 2: ESTEETÖN MATKAILU SELVITYSTEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA

Tässä luvussa perehdymme tarkemmin esteettömään matkailuun. Tutustumme matkailustrategioihin, yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja  esteettömyyteen markkinointiviestinnässä. Tarkastelemme mm. eri matkailustrategioita, kuinka esteettömyys niissä on esillä ja kuinka matkailu on otettu huomioon yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Lisäksi tutustumme Suomessa toteutettuihin esteettömään matkailuun liittyviin tutkimuksiin, selvityksiin ja hankkeisiin.  

Esteetön matkailu

Esteettömyys koskettaa meitä kaikkia, mutta osalle se on toimintaedellytys. Väestön vanhetessa yhä useampi tarvitsee esteettömiä palveluita ja esteettömyyden kehittäminen matkailussa on tärkeämpää kuin koskaan. Maailman terveysjärjestön mukaan 16 prosenttia maailman väestöstä (n. miljardi ihmistä) arvioidaan elävän jonkinlaisen vamman kanssa (WHO 2016). Esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus kiinnittyvät erityisesti matkailun sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmaan ja ne ovatkin kiinteä osa vastuullista matkailuliiketoimintaa (Visit Finland 2021; Visit England 2023).

Esteetön matkailu on matkailua, joka on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä ja erilaisia toimintakyvyn tarpeita. Sen tavoitteena on, että jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa, liikkua itsenäisesti, kokea elämyksiä ja saada tarvitsemansa palvelut ilman esteitä. (Ambrose 2011.) Myös inklusiivisuuden eli yhdenvertaisuuden käsite on noussut keskusteluun myös matkailussa. Inklusiivinen matkailu korostaa kaikkien matkailijoiden yhdenvertaista huomioimista iästä, kulttuurista, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai erityistarpeista riippumatta (Business Finland 2021).

Tässä selvityksessä lähestymme esteettömyyttä liikkumiskyvyn, näkö- ja kuuloheikentymisten sekä neuromoninaisuuden kautta.

1. Henkilöt, joilla on liikkumiskyvyn rajoitteita, ovat muun muassa pyörätuolia ja rollaattoria käyttävät henkilöt, ikäihmiset, pitkäaikaissairaat tai tilapäisesti liikkumisrajoitteiset henkilöt. He tarvitsevat ratkaisuja, kuten wc-tilojen luistamattomat lattiat, tukikahvat ja kynnyksettömät ovet (Invalidiliitto 2026).
2. Henkilöt, joilla on näkökyvyn rajoitteita, tarvitsevat ratkaisuja kuten hyvä valaistus, kontrastit, opaskoiran huomioiminen, materiaalit pistekirjoituksella sekä ääniopastukset (Näkövammaisten liitto 2023).
3. Henkilöt, joilla on kuulon heikentymä, tarvitsevat ratkaisuja kuten induktiosilmukka, kuulolaite, tulkkaus ja visuaaliset ohjeet (Kuuloliitto 2026).
4. Henkilöt, jotka kuuluvat neurovähemmistöön (ADHD, autismikirjo, aistiherkkyydet) tarvitsevat mahdollisimman paljon ennakkotietoa tiloista, palveluista sekä aistiympäristöstä. (Lundmann 2024; Valjakka & Topi 2024).

Matkailussa esteettömyyttä on määritelty fyysisen, viestinnällisen ja sosiaalisen esteettömyyden ulottuvuuksien kautta (Huovinen & Jutila 2015). Määrittely riippuukin paljon tieteenalasta ja kontekstista. Olennaista on ymmärtää, että esteettömyydessä on kyse monen eri ulottuvuuden muodostamasta kokonaisuudesta.

	Fyysinen esteettömyys	Sosiaalinen esteettömyys	Viestinnällinen esteettömyys
Liikkuminen	Pyörätuoliliuskat, rampit, esteetön WC, kynnyksettömyys, automaattiovet, talvikunnossapito, portaattomuus, avustajapalvelut.	Kohtelua ilman oletuksia: Kysytään, ei oleteta.   Rauhallinen, selkeä viestintä.   Puhuminen suoraan asiakkaalle, ei avustajalle.   Asiakaslupaus, jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.   Henkilökunnan kouluttaminen kohtaamaan erilaisia asiakkaita ja esteettömyystiedon omaksuminen.	Saavutettava sivurakenne, selkeä kuvaus tiloista ja palveluista (mitat ja mittasuhteet), kuvat ja videot, varausmahdollisuus digitaalisista varauskanavista.
Näkeminen	Hyvä valaistus, kontrastivärit, ohjauslistat, koho- tai ääniohjatut opasteet, pistekirjoitus, johdonmukainen tilajärjestys, avustajapalvelut.		Saavutettava sivurakenne, alt-tekstit kaikille kuville, kontrasti, selkeät linkit ja napit, äänipalvelut ja audio-opastukset, verkkosivujen navigoitavuus näppäimistöllä.
Kuuleminen	Hyvä akustiikka, visuaalinen ohjeet ja hälytysjärjestelmä, induktiosilmukka, tekstipohjainen viestintä, tulkkaus- ja avustajapalvelut.		Saavutettava sivurakenne, tekstitykset videoihin, mahdollisuus asioida tekstillä (whatsapp, sähköposti), selkeät visuaaliset ohjeet.
Neuromoninaisuus	Selkeät, ennakoitavat reitit ja opasteet, hiljainen tila, valaistuksen ja äänimaiseman hallinta, kuvalliset ohjeet, apuvälineet kuten kuulosuojaimet, avustajapalvelut.		Saavutettava sivurakenne, selkeä, rauhallinen visuaalinen ilme, vaiheittainen kuvaus kokemuksesta, mahdollisuus saada kuvalliset ohjeet.

Kuvio 3. Esteettömyyden ulottuvuudet ja konkreettiset ratkaisut kohderyhmien kautta tarkasteltuna (Kilpeläinen 2026).

Kuvioon 3 on tiivistetty mitä tässä selvityksessä kohderyhmänä olevien henkilöiden tarpeet tarkoittavat esteettömyyden eri näkökulmista. Esimerkiksi fyysisen esteettömyyden osalta tulee ottaa huomioon kaikenlaiset ihmiset rakennetun ympäristön toteuttamisessa ja suunnittelussa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025b). Sosiaalisen esteettömyyden osalta puolestaan tulee kiinnittää huomiota moninaisuuden ilmapiiriin ja kaikkia kunnioittavaan asiakaspalveluun (Lipponen, Tarvainen & Aaltonen 2025). Viestinnällinen esteettömyys eli saavutettavuus puolestaan liittyy aineettomiin tekijöihin, kuten verkkosivujen käytettävyyteen, tiedon selkeyteen, ja viestintään digitaalisissa kanavissa (Huovinen & Jutila 2015).

Huomionarvoista on, että samat esteettömyysratkaisut palvelevat usein useita erilaisia asiakasryhmiä. Esteettömät palvelut tai tilat sekä saavutettavat verkkosivut palvelevat aivan kaikkia asiakkaita, ei vain heitä, joilla on pysyviä tai tilapäisiä rajoitteita. Siksi esteettömyyteen panostaminen ja siitä viestiminen tulisi olla kiinteä osa yrityksen liiketoimintaprosesseja.

Esteettömyys strategisena valintana

Strategiat toimivat kehittämisen viitekehyksinä ja toimintaa ohjaavina dokumentteina. Esteettömyyden tulisi olla sisäänrakennettuna vastuullisen ja kestävän matkailun linjauksiin ja strategioihin (Ambrose 2011; UNWTO 2020a; Jutila & Harju-Myllyaho 2017). Tällaisesta toiminnasta hyvänä esimerkkinä toimii Espanja, joka on lainsäädännöltään ja esteettömyyskäytännöiltään yksi Euroopan esteettömimpiä matkakohteita ja muutenkin yksi maailman suosituimmista matkakohteista (Generalitat Valenciana 2021). Jos yhdenvertaisuus ja esteettömyys teemoina puuttuvat painopistealueista, tavoitteista tai toimenpiteistä kansallisella ja alueellisella tasolla, voi olla, että ne jäävät kokonaan huomiotta.

Tarkastelimme tätä selvitystä varten YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa, Euroopan matkailustrategiaa, Suomen matkailustrategiaa ja Lapin alueellisia matkailustrategioita esteettömyyden näkökulmasta. Lisäksi kävimme läpi Lapin alueen yhdenvertaisuusasiakirjoja tarkastellen, miten matkailu näkyy niissä. Tiedonhaussa käytimme avainsanoina matkailu, esteettömyys, yhdenvertaisuus, inklusiivinen matkailu, yhdenvertainen matkailu ja esteetön matkailu.

Kestävän matkailun strategiat

Matkailu on keskeinen toimiala kestävän kehityksen toimeenpanossa. Matkailu voi parhaassa tapauksessa edistää kulttuurin säilyttämistä, paikallisten toimeentuloa ja yhteisöjen hyvinvointia. Matkailijoiden ja yritysten valinnat vaikuttavat suoraan kulutukseen, energiankäyttöön ja luonnon tilaan. Siitä syystä vastuullisilla matkailutoimijoilla on suuria vaikuttamisen mahdollisuuksia. (YK liitto 2026.) Toimijoiden on tärkeää ymmärtää sekä koko maailmaa että Eurooppaa koskevia kestävän kehityksen strategioita ja linjauksia, jotta ne on mahdollista tuoda kansalliselle ja alueelliselle tasolle.

Kansainvälisesti matkailussa kehittämistä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Agenda 2030 on YK:n vuonna 2015 hyväksymä maailmanlaajuinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG) ja 169 alatavoitetta. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus eivät ole Agenda 2030:ssa omia erillisiä tavoitteitaan, mutta ne läpileikkaavat koko ohjelman. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus liittyvät erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

• tavoite 5: sukupuolten välinen tasa-arvo
• tavoite 8: ihmisarvioista työtä ja talouskasvua
• tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen
• tavoite 16: rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, ja
• tavoite 17: yhteistyö ja kumppanuus

Maailman matkailujärjestö, UNWTO, toimii johtavana matkailun toimijana. Organisaatiossa määritellään kestävän matkailun kehittämisen suuntaviivat sekä se ohjaa käytännön toteutusta jäsenmaissa. Kestävän matkailun parissa työ rakentuu kolmen ulottuvuuden ympärille: ympäristöllinen, sosio-kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. (UNWTO 2020a.)

Euroopan tasolla kestävää matkailua ohjaava strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal. Esteettömyys on sisällytetty ohjelmaan erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, liikenteen ja rakennetun ympäristön teemoissa. (Euroopan komissio 2019.)  Suomi toteuttaa EU:n Green Dealia useilla rinnakkaisilla tavoilla: lainsäädännön toimeenpanolla, kansallisilla strategioilla ja vapaaehtoisilla Green Deal -sopimuksilla. Käytännössä työ näkyy erityisesti kiertotaloudessa, energiajärjestelmän muutoksissa, liikenteessä ja rakennuskannan uudistamisessa. (Ympäristöministeriö 2026b.) Lappiin laaditussa Green dealin tiekartassa esteettömyys mainitaan yhden kerran osana pyöräilyn ja kävelyn edellytysten kehittämistä (Lapin liitto 2021).

Green deal -ohjelman pohjalta on laadittu matkailulle oma toteutustyökalu Transition Pathway for Tourism, jossa on asetettu yhteinen visio ja tavoitteet EU:n matkailualalle vuoteen 2030 saakka. Transition Pathway for Tourism strategia sisältää esteettömyydestä oman laajan kokonaisuuden, Esteettömien palveluiden kehittäminen (aihe 25), jossa korostetaan esteettömyyden olevan sekä perusoikeus että merkittävä taloudellinen mahdollisuus matkailualalle. Esteettömyyden tulisikin olla läpileikkaava teema, ei erillinen lisäosa matkailustrategioita. (Euroopan komissio 2022.) Olennaista on, että Euroopan komission määrittelemät keskeiset tavoitteet ja teemat näkyvät kansallisissa ja alueellisissa strategioissa.

Tampereella sijaitseva Tampere-talo tarjoaa esimerkillisen mallin siitä, miten esteettömyys voidaan integroida osaksi organisaation kokonaisvaltaista vastuullisuustyötä. Vastuullisuustyöhön on sitoutettu koko organisaatio hallituksesta henkilöstöön. Talo on tehnyt järjestelmällistä yhteistyötä useiden esteettömyystoimijoiden kanssa arvioidakseen rakennuksen esteettömyyttä sekä tunnistaakseen kehitystarpeita niin asiakkaiden, esiintyjien kuin henkilökunnankin näkökulmista. Useiden peruskorjaus- ja uudistusprojektien yhteydessä on parannettu tilojen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta rakentamalla mm. sukupuolineutraalit WC-tilat. Lisäksi Tampere-talon yhteydessä toimivassa Muumimuseossa opasteet ovat saatavilla selkokielellä, luettuina versioina, äänitiedostoina sekä osa myös pistekirjoituksella. (Kivikkola 2025.)

Matkailustrategiat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat Suomessa

Tarkastelimme joitain keskeisiä matkailustrategioita saadaksemme kokonaiskuvan esteettömyyden esiintymisestä. Suomen matkailustrategiassa yhdenvertaisuutta, inklusiivisuutta tai esteettömyyttä ei mainita lainkaan. Tämä voi yllättävää, sillä Suomen matkailun visio on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. (TEM 2025.) Myöskään Lapin matkailustrategiassa (Lapin liitto 2020) ei ole mainintaa esteettömyydestä eikä yhdenvertaisuudesta.

Kuitenkin kun tarkastellaan Lapin alueellisia matkailustrategioita, ilahduttavasti muutamassa niistä esteettömyys ja yhdenvertaisuus on huomioitu. Sallan kestävän matkailun strategiassa on yhtenä toimenpiteenä erityisryhmien huomioiminen huomioiden erityisesti esteettömyys, LGBTQ+ ja muut erityisryhmät (Matkalle Sallaan ry 2023). Sodankylän matkailun Master planissa on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi inklusiivisuuden ja esteettömyyden huomioiminen kansallispuiston palveluiden ja kohteiden saavutettavuudessa. (FCG 2022). Sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta esteettömyyteen tulisi kiinnittää tulevissa matkailustrategioissa entistä enemmän huomiota.

Lapin alueen yhdenvertaisuusasiakirjoja tarkasteltaessa matkailun näkökulma jää puolestaan suppeaksi tai täysin puuttumaan. Lapin kunnista Rovaniemellä, Kittilässä ja Inarissa laaditaan parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Aiemmissa, sekä jo nähtävillä olevissa luonnoksissa ei matkailu näy osana yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat tarkoitettu paikkakuntalaisten tueksi. Kuitenkin yhdenvertaisuussuunnitelmissa olisi jollain tasolla hyvä ottaa matkailu huomioon, koska Lapissa matkailu vaikuttaa palvelujen saavutettavuuteen, viestintään ja eri ihmisryhmien yhdenvertaiseen kohteluun.

Matkailu on viime vuosien aikana herättänyt kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan erityisesti Rovaniemellä liittyen matkailun ja paikallisen elämän yhteensovittamiseen (Saukkonen & Kuivas 2025).  Yhdenvertaisuussuunnitelmissa voisi ottaa huomioon esimerkiksi matkailijoiden yhdenvertaisen kohtaamisen tai paikallisten osallisuuden matkailun kehittämisessä.  

Sekä Inarin että Sodankylän kunnissa on viime vuosien aikana esteettömyyssuunnitelmat. Inarin kunnassa on keskitytty erityisesti Saariselän keskusta-alueen kehittämiseen, kun taas Sodankylässä suunnitelma antaa työkaluja esteettömyyden toteuttamiseen kaikessa kunnallisessa toiminnassa. Molemmissa annetaan lisätietoa esteettömyydestä sekä kehitysehdotuksia konkreettisine ratkaisuehdotuksineen ja tarkastuslistoineen. (Estea 2025; Ramboll 2022; Sodankylä 2026.)

Esteettömyys yritysten ja matkailun alueorganisaatioiden markkinointiviestinnässä

Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden tulisi myös näkyä viestinnässä ja matkailumarkkinoinnissa. Vuosina 2016–2017 toteutetussa Esteetön vieraanvaraisuus -hankkeessa arvioitiin Lapin matkailun alueorganisaatioiden verkkosivujen nykytilaa.  Selvityksestä kävi ilmi, että esteettömyystietoa on niukasti saatavilla eivätkä palvelutietojen kuvaukset tarjonneet riittäviä yksityiskohtia esimerkiksi esteettömiä ratkaisuja tarvitseville matkailijoille. Tuolloin myöskään käytettävyyteen (kontrastit, fonttikokojen muutokset) ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota. Osa organisaatioista käytti kuitenkin esim. Google Mapsia fyysisen esteettömyyden esittelyyn, mutta tiedon esitystapa ei ollut systemaattinen eikä hakutoiminnoissa voinut suodattaa palveluja esteettömyyskriteerien mukaan. (Kyyrä & Skantz 2017.)

Teimme uuden katselmoinnin osana nykytilaselvitystä matkailun alueorganisaatioiden verkkosivuilla. Tarkastelimme osana katselmointia muun muassa esteettömyystiedon määrää ja laatua, visuaalisen kuvaston monimuotoisuutta ja yleisesti verkkosivujen käytettävyyttä. Tilanne on parantunut jonkin verran vuodesta 2017.  Tähän on vaikuttanut todennäköisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen panostaminen esimerkiksi osana vastuullisuussertifiointia alueorganisaatioissa sekä tietoisuuden lisääntyminen.

Tällä hetkellä Lapin matkailun alueorganisaatioiden viestinnässä esteettömyys näkyy niiden osalta melko hyvin, joilta löytyy erillinen sivusto aiheesta. Muutamilla matkailun alueorganisaatioilla on hyvin esteettömyystietoa verkkosivuillaan. Hyvänä esimerkkinä näistä toimivat Visit Levi ja Visit Ylläs, joilla on omat alasivut esteettömyydestä (Visit Levi 2026; Visit Ylläs 2026). Helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta voitaisiin parantaa ottaen huomioon erilaiset asiakasryhmät kuten henkilöt, joilla on kuulonalentuma tai rajoitteita näkökyvyssä. Lisäksi markkinointikuvastoa tulisi monipuolistaa sekä alueorganisaatioiden että yritysten osalta siten.

Arctic Lakeland -verkkosivuston esteettömyysosio on palkittu Invalidiliiton Esteettömyyden edistäjä ‑palkinnolla vuonna 2023. Sivustoa on kiitelty sen esimerkillisestä työstä alueen luontokohteiden, saatavilla olevien apuvälineiden, esteettömien majoituspalveluiden ja ravintoloiden esittelystä. Sen toivotaankin toimivan esimerkkinä muille matkailualalla toimijoille esteettömyystiedon esittämisestä.  (Heikkinen 2023.)

Esteettömään matkailuun liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja hankkeita

Kansainvälisesti esteetöntä matkailua on tutkittu enenevissä määrin, ja erityisesti 2010-luvun jälkeen siihen liittyvä kirjallisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Journal of Tourism Futures julkaisi vuonna 2016 erikoisnumeron, jossa kaikki artikkelit käsittelivät esteettömän matkailun tulevaisuutta monesta näkökulmasta, kuten liiketoimintapotentiaalia, sidosryhmäyhteistyötä sekä rakennetun kulttuuriperinnön esteettömyyttä. (Journal of Tourism Futures 2016.) Kansainvälisesti on tunnistettu, että esteettömän matkailun kehittämisessä korostuu sidosryhmäyhteistyö, jossa mukana ovat niin julkinen sektori, yksityiset palveluntarjoajat, kolmas sektori ja erityisryhmien edustajat (De la Fuente Robles, Muñoz-de-Dios, Fernandez & Ricoy Cano 2020). Tutkimuksissa ei tällä hetkellä juurikaan esiinny esteettömyystarpeet, jotka eivät näy ulospäin, kuten neurologiset tai krooniset sairaudet, neuropsykiatriset häiriöt (ADHD, autismikirjo), sensoriset rajoitteet (kuulo- ja näkövammat) tai aistiherkkyydet (Rielander 2025).

Tässä selvityksessä keskitymme kuitenkin Suomessa tehtyihin esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviin tutkimukseen ja muuhun kehitystyöhön. Suomessa teemaa on viime vuosina tutkittu jonkin verran eri näkökulmista. Teemoiltaan tutkimukset ovat liittyneet markkinointiin tai esteettömyystiedon tarkasteluun (Flynn 2025; Roininen 2025), matkailupalveluiden esteettömyyteen eri kohteissa (Lampi 2025; Törrönen 2016), tai esteettömän matkailun toteutumiseen eri kohderyhmien näkökulmasta (Harju-Myllyaho 2018; Järviluoma, Heikkinen & Rissanen 2022; Paavola 2020). Lisäksi vuonna 2013 julkaistu teos Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin osa II kokosi yhteen pohdintoja matkailun esteettömyydestä monipuolisesti (Ilola & Jutila 2013).

Viime vuosien aikana erityisesti Kainuu on noussut aktiiviseksi suunnannäyttäjäksi esteettömän matkailun kehittämisessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa muun muassa Luonto kaikille Kainuu -hanketta, jonka tavoitteena on ollut edistää Kainuun esteetöntä luontomatkailua. Tästä työstä Arctic Lakeland -verkkosivuston esteettömyysosio palkittiin Invalidiliiton Esteettömyyden edistäjä ‑palkinnolla. (Heikkinen 2023.)

Luontokohteiden esteettömyyden kehittäminen on ollut esillä myös esimerkiksi Suomen Paralympiakomitean ja Metsähallituksen hankkeissa. Niissä on laadittu muun muassa ohjeistuksia esteettömyydestä viestimiseen ja parannettu luontokohteiden saavutettavuutta. (Lehtonen 2023; Suomen Paralympiakomitea 2026.)

Lapin alueeseen kohdentuvat selvitykset tai tutkimukset esteettömästä matkailusta on kuitenkin ollut vähäisiä. Vaikka alueella on tehty paljon työtä vastuullisuuden ja kestävyyden edistämiseksi, ei esteettömyyttä olla tästä huolimatta tarkasteltu systemaattisesti osana Lapin matkailun kehittämistä. Varhaisimpana alueelle kohdentuvana tutkimuksena voidaan pitää Salla Jutilan (2012) pro gradu -tutkielmaa ohjelmapalvelujen esteettömyydestä. Tutkimustulosten perusteella yritykset tarjosivat jonkin verran esteettömiä palveluita, mutta niiden kehittäminen edellyttää koulutusta erityisesti markkinointiin, tuotekehitykseen ja apuvälineisiin liittyen. (Jutila 2012.)

Myöhemmissä selvityksissä on perehdytty Rovaniemen ja Inarin alueelle. Rovaniemellä on tarkasteltu muun muassa majoitus- ja ohjelmapalveluiden esteettömyyttä (Koskela & Leinonen 2015; MäkiKokkila & Wahlroos 2023), ja Inarissa esteettömien luontopalveluiden tarvetta (Ananin & Koskela 2024) sekä erilaisten kohderyhmien kohtaamista (Lühder 2023). Vuonna 2025 valmistunut Tea Tuohiojan opinnäytetyö keskittyi puolestaan vertailemaan kansallisia ja kansainvälisiä esteettömyystyökaluja Lapin matkailutoimijoiden tarpeisiin (Tuohioja 2025).

Lapissa esteetöntä matkailua edistettiin vuosina 2016–2017 EAKR-rahoitteisessa Esteetön vieraanvaraisuus -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin Lapin matkailualueiden ja yritysten osaamista esteettömyydestä ja pyrittiin varmistamaan, että vieraanvaraisuus toteutuu matkailijan taustasta riippumatta. Hankkeen tuloksena nostettiin esiin tarve parantaa tiedon laatua, saavutettavuutta ja esittämistapoja, jotta Lapin matkailun esteettömyys voisi kehittyä kohti yhdenvertaisempia palveluja.  (ESVI-hanke 2017.) Tämän lisäksi esteettömyys on näyttäytynyt pienessä sivuosassa erilaisissa hankkeessa osana vastuullisuutta, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä.

Työkalut esteettömyyden kehittämiseen yrityksille

Suomessa on kehitetty viimeisten vuosien aikana esteettömän matkailun kehittämiseen erilaisia työkaluja ja työkalupaketteja. Näihin kuuluvat muun muassa Visit Finlandin Inklusiivisen matkailun opas (2021), Esteettömyyskriteerit matkailussa (Visit Finland 2018) sekä laajempi Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelman kestävän matkailun opas (Visit Finland 2026c). Tämän lisäksi järjestöjen ja yhdistysten laatimat tarkistuslistat ovat laajasti käytössä. Näistä tunnetuimmat ovat Invalidiliiton yleiset tarkistuslistat esteettömyyteen (Invalidiliitto 2024a & 2024b).  Luontokohteiden esteettömyyden kehittämiseen on vuonna 2024 julkaistu omat tarkistuslista (Suomen Paralympiakomitea 2026). Uusimpana yksityisen sektorin markkinoimana työkaluna on Riesa Consultative Oy:n Esteettömyysindeksi (2025), jonka yritys on kevään 2025 aikana lanseerannut myös matkailualan, erityisesti majoituspalveluiden, käyttöön.

Kansainvälisesti kehitettyjä ja käytössä olevia työkaluja tai työkalupakkeja ovat esimerkiksi UNWTO:n Manual on Accessible Tourism for All (2015), Visit England -organisaation Accessible and Inclusive Tourism Toolkit for Businesses (2023) sekä Destinations International & TravelAbility:n Accessibility Playbook (2023). Mainitsemisen arvioinen on myös Espanjassa kehitetty TUR4All-alusta, joka tarjoaa tietoa matkailupalveluiden esteettömyydestä. AccTUR-sovellus puolestaan antaa erityisesti ravintola- ja majoitusalan toimijoille tukea tilojen esteettömyyden itsearviointiin ja parannuksien suunnitteluun. (Generalitat Valenciana 2021.)

Tuohioja (2025) tarkasteli ja vertaili osaa yllä mainituista työkaluista opinnäytetyössään. Kriteereinä työkalujen valintaan hän käytti  muun muassa niiden helppoa ja ilmaista saavutettavuutta verkosta, kieltä ja soveltuvuutta Lapin matkailun kontekstiin. Vertailussa havaittiin, että osa työkaluista toimii yksittäin, mutta pääosin ne täydentävät hyvin toisiaan. Esimerkiksi Visit Finlandin Inklusiivisen matkailun opas (2021) tarjoaa hyvän yleiskuvan esteettömästä matkailusta, jota Esteettömyyskriteerit matkailussa (2018) -lista voi täydentää paremmalla konkretialla. Esteettömän matkailun työkalujen kehittämisessä tulisi siirtyä tarkistuslistoista kohti kokonaisvaltaisia ja oppimista tukevia digitaalisia ratkaisuja. Suosituksena onkin kehittää työkalu, joka huomioisi erilaiset matkailuyritykset, kuten majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluyritykset. (Tuohioja 2025.)

Työkalujen lisäksi on olemassa myös asiantuntija-apua tarjolla. Suomessa toimii joukko koulutettuja esteettömyyskartoittajia. Yritykset voivat tilata koulutetun kartoittajan tekemään esteettömyyskartoituksen, joka on yhteisesti sovittuihin kriteereihin perustuva kartoitus rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta. Suomessa toimii myös yrityksiä, jotka toteuttavat räätälöityjä kartoituksia.

Hotelliketju Scandic on edistänyt esteettömyyttä vuodesta 2003 lähtien ottaen huomioon laajasti erilaisia toimintarajoitteita. Scandic on laatinut hotelleilleen esteettömyysstandardin, jota hyödynnetään niin uudisrakentamisessa, remontoinneissa että muussa tekemisessä, sekä myös päivittäisessä työssä. Esteettömyysstandardi toimii hyvänä inspiraationa myös muille matkailualan toimijoille esteettömyyden edistämiseksi. (Scandic 2026; Scandic 2012.)

Yhteenveto

Esteettömyys koskettaa meistä useimpia jossain vaiheessa elämää joko suoraan tai läheisen kautta, ja sen huomioonottaminen strategioissa on äärimmäisen tärkeää. Esteettömyyden tarkastelu matkailussa on lisääntynyt vähitellen, mutta toistaiseksi se ei näy matkailun strategisissa linjauksissa juuri ollenkaan. Vaikka sosiaalinen vastuullisuus ja eri asiakasryhmien huomioiminen mainitaan useissa strategioissa, eivät esteettömyys ja yhdenvertaisuus usein näy konkreettisissa tavoitteissa, toimenpiteissä tai mittareissa. Tutkimuskentällä teema on ollut selkeästi enemmän näkyvillä 2010-luvulle siirryttäessä, mutta sen asema matkailun systemaattisessa kehittämisessä on edelleen heikko.

Kehittämishankkeiden ja tutkimusten perusteella esteettömyyden edistäminen perustuu ennen kaikkea toimijoiden osaamisen vahvistamiseen, tiedon saavutettavuuden parantamiseen sekä esteettömien palveluiden näkyvyyden lisäämiseen. Koulutus, valmennus ja selkeät toimintamallit voivat parantaa yritysten valmiuksia integroida esteettömyys osana matkailupalveluiden tuotekehitystä. Lisäksi verkostoituminen ja yhteistyö ovat keskeisiä keinoja esteettömän palveluliiketoiminnan edistämiseksi.

Yritykset, alueorganisaatiot ja muut toimijat tarvitsevat selkeitä ja kokonaisvaltaisia työkaluja esteettömyyden edistämiseen. Esteetön matkailu tulisi saada vahvemmin osaksi kansallisia vastuullisuusohjelmia ja alueellisia strategioita. Tarve kohdistuu erityisesti verkkopohjaiseen työkaluun, joka tukisi yrityksiä vastuullisuustyössä alueen erityispiirteet huomioiden.

Lapin matkailutoimijoiden markkinointiviestinnässä on edelleen puutteita. Markkinointikuvasto on hyvin suppea, eikä niissä ole juuri ollenkaan erityisryhmiä tai esteettömyyttä tarvitsevia henkilöitä kuvattuna. Konkreettiset teot, kuten esteettömyystiedon lisääminen, markkinointikuvaston monipuolistaminen sekä saavutettavuuteen parantaminen verkkosivuilla on asioita, joilla voi tehdä suuren vaikutuksen esteettömiä palveluita tarvitsevaan asiakasryhmään. Tähän tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota.

Esteettömän matkailun kehittämiseen ja tutkimukseen tulisi jatkossa panostaa enemmän. Tulevissa kehittämistoimissa tulisi erityisesti ottaa huomioon kansainvälinen yhteistyö, jotta aihetta voidaan edistää eurooppalaisessa viitekehyksessä. Teemallisesti tutkimusta tarvitaan enemmän liiketoimintapotentiaalista, eri asiakasryhmistä, yritysten osaamistarpeista sekä neuroesteettömyydestä osana sosiaalista vastuullisuutta. Laajempi kansainvälinen kirjallisuuskatsaus keskittyen esteettömän matkailun toimintaympäristöihin ja tutkimuksiin olisi myös perusteltua esteettömyyden nykytilan ja kehityssuuntien laajempaan ymmärtämiseen.

LUKU 3: ESTEETTÖMÄN MATKAILUN NYKYTILA LAPISSA

Tässä luvussa tarkastelemme esteettömän matkailun nykytilaa Lapissa. Nykytilan tarkastelussa on hyödynnetty selvitystä varten toteutettua matkailutoimijoille suunnattua verkkokyselyä. Kyselyn lisäksi selvityksessä on hyödynnetty eri kohderyhmien haastatteluja ja verkostotapaamisten keskusteluja.

Taustaa nykytilaselvitykselle

Selvitimme esteettömyyden nykytilaa Lapin matkailualan yrityksissä Webropol-kyselyn avulla. Kysely on toteutettu ja analysoitu täysin anonyymisti eikä yksittäisiä vastauksia voida yhdistää yksittäiseen yritykseen. Kyselyssä pyysimme vastaajia tarkastelemaan esteettömyyttä liikuntarajoitteen, kuulo- ja näkörajoitteen sekä neuromoninaisuuden näkökulmista. Kyselyn tarkoituksena ei ollut vain kartoittaa esteettömyyden nykytilaa, vaan myös jakaa tietoa esteettömyydestä ja mahdollistaa kyselyn vastaajalle oivalluksia aiheen parissa. Kyselyssä käytettiin ensisijaisesti monivalintakysymyksiä sekä Likert-arviointikysymyksiä. Kyselyä täydennettiin avoimilla vastauskentillä.

Kysely tarinallistettiin hyödyntäen matkaketjuajattelua, jonka avulla vastaaja pääsi tarkastelemaan kuinka esteettömyys yrityksessä rakentuu asiakaspolun eri vaiheissa: matkaa suunniteltaessa ja varatessa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Alusta saakka tavoitteena oli suunnitella kysely, joka on samalla informatiivinen ja mahdollisimman helposti täytettävä. Testasimme kyselyä kokemusasiantuntijoilla ja matkailuyrittäjillä ennen sen virallista julkaisua saadaksemme kyselystä mahdollisimman selkeän ja ymmärrettävän.

Kysely oli avoinna 4.12.2025-18.1.2026, ja sitä jaettiin sähköpostitse noin 150 matkailuyritykselle, sekä kaikille Lapin alueellisille matkailuorganisaatioille ja muille alueella toimiville kehittämisyhtiöille, jotka jakoivat kyselyä omissa verkostoissaan. Kyselyyn saatiin 22 vastausta. Lisäksi teimme kuusi täydentävää puhelinhaastattelua matkailuyrittäjille saaden laadullista tietoa tukemaan kyselytulosten analysointia. Näiden lisäksi hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin haastatteluja ja tapaamisia noin 50 eri toimijan kanssa. Mukana oli kuntoutus- ja matkailualan yrittäjiä ja toimihenkilöitä sekä eri yhdistysten ja liittojen toimihenkilöitä ja kokemusasiantuntijoita. Myös näistä haastatteluista ja tapaamisista saatuja tietoa on hyödynnetty osana nykytilaselvitystä.

Vaikka kyselyvastausten määrä jäi suhteellisen pieneksi, antoivat haastatteluista saadut tulokset syvyyttä kyselytulosten analysointiin. Selvityksen luotettavuutta tukee kyselyn huolellinen suunnittelu, anonyymi toteutus sekä useiden aineistonkeruumenetelmien hyödyntäminen. Validiteettia lisää se, että esteettömyyttä tarkasteltiin useista keskeisistä näkökulmista sekä kyselyssä että eri sidosryhmille suunnatuissa haastatteluissa. Näiden avulla saatiin monipuolinen ja ilmiötä useasta eri näkökulmasta tarkasteleva aineisto. Kyselyn tulosten yleistettävyyttä kuitenkin rajoittavat vastaajamäärän pienuus ja itsearviointiin perustuva aineisto, minkä vuoksi selvitys on luonteeltaan suuntaa antava.

Fyysisen esteettömyyden nykytila

Hankkeen aikana käytyjen keskustelujen aikana on tullut selväksi, että fyysinen saavutettavuus koettiin usein puutteellisiksi Lapin eri kohteissa. Tästä syystä halusimme tarkastella, miten esteettömyys näyttäytyy yrityksen tiloissa ja/tai palveluissa – eli miten esteettömyys toteutuu matkan aikana. Yritykset saivat arvioida fyysistä esteettömyyttä asteikolla 1–5 (1 Ei lainkaan – 5 Erinomainen). Kysymyksessä arvioitiin mm. sisätilojen tai ulkoalueiden esteettömyyttä, opasteiden selkeyttä, akustiikkaa ja apuvälineiden saatavuutta. Lisäksi kysyttiin, millaisia esteettömyysratkaisuja yritysten tiloista löytyy. Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon.

Kuvio 4. Yleisimmät esteettömyysratkaisut matkakohteissa.

Tilojen ja/tai palveluiden esteettömyyden keskiarvoksi muodostui 3. Vastaajat kertoivat esteettömyyden olevan parhaiten huomioitu selkeillä opasteilla (ka 3,3) ja sisätilojen tai ulkoalueiden esteettömyydellä (ka 3,1). Vastaajat kertoivat esteettömyysratkaisuiden tarkoittavan yleisimmin esteetöntä wc:tä (75 %), esteetöntä pääsyä tiloihin (63 %) ja ravintolaan (56 %) sekä pyörätuoliluiskaa (50 %). 

Kyselyn avoimessa tekstikentässä vastaajat kommentoivat esteettömyyden nykytilaa muun muassa pohjoisen olosuhteiden mukanaan tuomilla vaikeuksilla (lumi ja jää). Myös matkailutoimijoiden haastatteluissa nousi esiin, että osassa yrityksistä tilat ja reitit eivät täytä esteettömyyden keskeisiä vaatimuksia, kuten esteettömiä sisäänkäyntejä, kulkuväyliä tai wc-tiloja. Lisäksi keskusteluissa kävi ilmi, että ymmärrys ja ajankohtainen tieto esteettömyyskriteereistä oli paikoin puutteellista.

Osa haastatelluista toimijoista kuitenkin korosti, että esteettömyys on huomioitu kohtuullisen hyvin mm. rakennuksissa, ja osa kertoikin tehneensä merkittäviä investointeja esteettömyyteen liittyen. Yksi toimija kommentoi näin:

Emme ole esteetön, mutta teemme parhaamme, jotta vuosi vuodelta edistämme itsenäistä esteetöntä toimintamahdollisuutta.

Toinen kertoi haastattelun yhteydessä, että heidän ravintolaansa on lisätty esteetön wc, luiska ja nostin. Esteettömyys on nostettu myös tämän yrityksen strategisiin arvoihin, jonka kautta esteettömyys on läsnä kaikessa kehittämistyössä.

Kyselyyn vastanneista 31 prosenttia kertoi tarjoavansa lainattavia tai vuokrattavia apuvälineitä sekä huomioivansa opaskoirat. Induktiosilmukka löytyi kahdelta (13 %) yritykseltä. Kuvallista ruokalistaa ei ollut kenelläkään vastaajista, eikä myöskään ääniopasteilla varustettua hissiä, mikä vaikuttaa olevan harvinaisempi esteettömyysratkaisu yrityksissä.

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että näkemisen ja kuulemisen rajoitteisiin tulisi yrityksien kiinnittää paremmin huomiota. Myös haastatteluissa useat kertoivat, kuinka he toivoisivat matkailutoimijoiden huomioivan omissa kohteissaan rakenteiden esteettömyyden lisäksi myös valaistuksen, äänimaailman ja visuaaliset ärsykkeet, jotta kaikki erityisryhmät tulisivat tasapuolisesti huomioitua. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että heidän yrityksissään hyvä akustiikka löytyi 44 prosentilla vastaajista ja säädettävä valaistus löytyi 37 prosentilta.

Kuvio 5. Fyysisen esteettömyyden nykytilan arvosana matkailualueella ja yrityksessä.

Pyysimme kyselyssä vastaajia arvioimaan yrityksensä ja matkailualueen fyysisen esteettömyyden nykytilaa arvosanoilla 1–5 (1 Välttävä – 5 Erinomainen). Vastaajat arvioivat oman yrityksensä fyysisen esteettömyyden nykytilan kohtuulliseksi (ka 2,5). Yksikään vastaaja ei antanut välttävää eikä erinomaista arvosanaa yritykselle.  Matkailualue sai hieman heikomman tuloksen keskiarvon ollessa 2,4.

Ennakkotiedon merkitys matkavalinnoissa

Usein esteettömyydessä keskitytään fyysisiin rakenteisiin ja palveluiden saavutettavuuteen, kun huomiota pitäisi kiinnittää myös viestintään, matkailijoille tarjottavaan ennakkotietoon eli esteettömyystietoon. Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin, että matkan suunnittelu- ja varausvaiheessa esteettömyystiedon saanti digitaalisissa kanavissa on olennaista asiakkaan näkökulmasta. Esimerkkeinä nostettiin verkkosivujen saavutettavuus ja selkeät kuvaukset saatavilla olevista palveluista, esim. huoneista ja luontoreiteistä.  Mikäli tietoa ei ole saatavilla, asiakas valitsee todennäköisesti toisen kohteen. Lisäksi tiedon hakeminen useasta eri paikasta on asiakkaalle työlästä, mikä vaikuttaa usein negatiivisesti asiakaskokemukseen.

Kyselyssä selvitettiin, löytyykö yritysten verkkosivuilta ennakkotietoa esteettömyydestä tiedonhaun tueksi. Kysymyksen sisältö rakentui yhdeksästä tarkentavasta arviointikohdasta ja yhdestä avoimesta kentästä. Vastaajat pystyivät valitsemaan heille parhaiten sopivat vaihtoehdot.

Kuvio 6. Verkkosivuilla oleva ennakkotieto esteettömyydestä.

86 prosenttia vastaajista kertoi heillä olevan käytössä omat verkkosivut. Silti vain 41 prosenttia vastaajista kertoi verkkosivuiltaan löytyvän tietoa esteettömyydestä joko hyvin tai erinomaisesti.  36 prosenttia vastaajista kertoi heidän verkkosivuiltaan löytyvän yksityiskohtaisempaa tietoa esteettömyydestä, kuten oviaukkojen leveydet, hissit, kynnyksien korkeudet tai esteettömät reitit. Ennakkotietoa käsittelevä kysymyksen keskiarvo oli 2,8.

Myös kokemusasiantuntijat kertoivat haastatteluissa, että esteettömyystietoa on yleensä haasteellista löytää. Tämä vähentää asiakkaan mahdollisuuksia arvioida palveluiden soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa ja toimintakykyyn. Ennakkotiedossa tulisi välittää mainintoja kuten “ei ole esteetön” tai “ei sovellu liikuntarajoitteisille”, sillä jokaisen asiakkaan toimintavalmiudet ovat hyvin erilaiset. Ennemminkin kuvailemalla tarkasti tiloja tai palveluita, vastuu päätöksenteosta siirretään asiakkaalle.

Puolet kyselyyn vastanneista totesi, että heidän sivuillaan ei ole tällaista mainintaa. Vain 14 prosenttia kertoi, että heidän verkkosivuillaan on maininta palvelun tai tilojen esteellisyydestä. Kokemusasiantuntijat toivoivat nettisivuilta löytyvän tietoa esimerkiksi tekstin, videoiden tai kuvien muodossa. Kuitenkin vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi, että tällaista tietoa löytyy hyvin tai erinomaisesti. Eräs vastaajista kommentoi näin:

Yrityksemme osalta palvelukiinteistöt ovat esteettömiä, mutta näkemisen ja kuulemisen haasteiden kanssa voidaan edelleen parantaa. Samoin ennalta saatavilla olevaa tietoa on, mutta se voisi olla kattavampaa: kuvat, videot, mitat jne.

Kysyttäessä verkkosivujen saavutettavuudesta (esim. alt-tekstit, tekstitykset videoille, kielivalikko) oli vastausten keskiarvo 2,7. Vain 23 prosenttia arvioi, että heidän verkkosivunsa eivät ole saavutettavia. Saavutettavuutta voi selittää EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka koskee lähtökohtaisesti suurempia yrityksiä, etenkin jos käytössä on varausjärjestelmä tai verkkokauppa. Saavutettavat verkkosivut eivät ole lainvaatimat mikroyrityksillä. (Digipalvelulaki 2019/306.), mutta digitaalisten kanavien saavutettavuuteen panostaminen on selkeä kilpailuetu ja palvelee kaikkia asiakkaita.

Yritysten valmiudet ja osaaminen esteettömyyteen liittyen

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia sanoi esteettömyyden näkyvän yrityskulttuurissa (mm. arvot, toimintatavat, vuorovaikutus) ja 27 prosenttia kertoi esteettömyyden kehittämisen olevan osa yrityksen strategiaa. Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi tarjoavansa esteettömiä aktiviteetteja tai elämyksiä hyvin tai erinomaisesti. Lapin alueelta löytyykin yksittäisiä toimijoita, jotka ovat profiloituneet esteettömään matkailuun, ja kertovat tarjoavansa räätälöityjä matkoja esteettömiä palveluita tarvitseville asiakasryhmille.

Aineistosta käy kuitenkin ilmi, ettei esteettömien matkailupalveluiden tarjoaminen ole itsestäänselvyys. Esteettömien palveluiden tarjonnan laajuus ja kehittämisen systemaattisuus vaihtelee merkittävästi. Haastatteluiden aikana matkailutoimijat totesivat, että esteettömiä palveluita tarvitsevia matkailijoita palvellaan yrityksissä satunnaisesti räätälöiden palveluita kysynnän mukaan. Kysyntä on kuitenkin vähäistä, eikä toimijoilla ole muodostunut vakiintunutta prosessia esteettömiä palveluita tarvitsevien henkilöiden kyselyihin, vaikkakin 59 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti henkilökunnan olevan koulutettu kertomaan palveluiden esteettömyydestä hyvin tai erinomaisesti. Esimerkiksi yhdessä yrityksessä myyntitiimi selvittää kyselyiden yhteydessä tapauskohtaisesti eri yksiköiltä, miten palvelut voidaan toteuttaa. Joillekin yrityksille on valinta olla tarjoamatta esteettömiä palveluita. Yksi kyselyyn vastannut totesi näin:

…esteettömän palvelun vaatimukset sopivat paremmin pienemmälle, asiaan erikoistuvalle yritykselle, joka toimii pienryhmien kanssa.

Aineistomme perusteella voidaan kuitenkin todeta, että esteettömiä matkailupalveluita kysytään kasvavissa määrin, mutta se ei vielä näy kattavasti yritysten tarjoamien palveluiden rakenteissa, resurssoinnissa tai markkinoinnissa. Syitä vähäiseen kysyntään voi olla esteettömyystiedon puuttuminen, ja vähäinen tai kokonaan puuttuva esteettömien palveluiden markkinointi sekä yrityksissä että alueilla.

Matkailualalla palvelut rakentuvat aina vuorovaikutuksessa ja asiakkaalle muodostuva arvo välittyy kohtaamisissa. Asiakkaan kokemus nousee keskiöön kaikessa liiketoiminnassa. Kokemusasiantuntijat toivoivatkin ymmärrystä erilaisista toimintakyvyn rajoitteista ja empatiaa erilaisten asiakkaisen kohtaamiseen.

Yhdenvertaisuus nähdään arjen tasa-arvona, jossa kaikilla on oikeus osallistua ja tulla huomioiduksi.

Kyselyyn vastanneista 59 prosenttia totesi, että henkilökuntaa ei ole lainkaan tai jonkin verran koulutettu kohtaamaan erityisryhmiä. Henkilökuntaan kuuluvat osaavat kertoa palveluista usein varausvaiheessa, mutta koulutuksen tulisi kohdentua erityisesti erityisryhmien kohtaamiseen. Osaamisen kartuttamisella ja ymmärryksen lisäämisellä voidaan vaikuttaa paljon siihen, miten asiakas kohdataan niin digitaalisissa ja kuin fyysisissäkin ympäristöissä.  

Tahtotila, haasteet ja kehittämisen mahdollisuudet

Vastaajilla on tahtotilaa esteettömyyden kehittämiseen, sillä jopa 68 prosenttia ilmoitti olevan kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut aiheesta. 36 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi esteettömyyden näkyvän jo tällä hetkellä yrityksen tuotekehityksessä. Avoimissa vastauksissa yksi vastaaja kertoi yrityksen huomioivan esteettömyyttä uudistusten suunnittelussa. 

Kuvio 7. Esteettömän matkailun kehityksen tahtotila ja haasteet.

Suurimmaksi esteettömyyden kehittämisen haasteeksi vastausten perusteella korostui tilojen tai puitteiden fyysiset rajoitteet, jotka mainitsivat 64 prosenttia vastaajista. Myös asiakaskunnan tai kysynnän vähäisyyden valitsi 45 prosenttia vastaajista. Taloudelliset ja ajalliset resurssit koettiin haasteeksi 36 prosentissa vastauksissa. Haastatteluista saamamme vastaukset tukevat näitä lukemia. Moni toimija kertoi haastavimmiksi tekijöiksi esteettömyyden kehittämisessä juuri investointikustannukset liittyen joko rakennusten tai luontokohteiden päivitystyöhön paremmin saavutettaviksi. Todellisuudessa suurin osa esteettömistä ratkaisuista eivät kuitenkaan vaadi yrityksessä suuria investointeja vaan enemmänkin ajattelutavan muutoksen. Osa toimijoista toimii vuokratiloissa, joka tuo osaltaan rajoitteita muutostöihin.

Haasteeksi koettiin myös henkilöstön suuri vaihtuvuus, jonka vuoksi kattava kouluttaminen koetaan vaikeaksi sesonkiluonteisella alalla. 59 prosenttia kyselyyn vastanneista kuitenkin ilmoitti esteettömyyden näkyvän henkilöstön perehdytyksessä. Jos tarkastellaan esteettömyyttä työntekijäkokemuksen näkökulmasta, on huomionarvoista, ettei kukaan vastaajista ole huomioinut esteettömyyttä osana rekrytointiprosessia. 

Sekä kyselyssä että haastatteluissa nousi esiin esteettömien palveluiden ja majoituksen puute Lapissa. Jos tarkastellaan matkaketjua, yksi suuri haaste on esteettömän kuljetuksen puute tai vähäinen tarjonta. 28 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi heidän tarjoavan tai mahdollistavan esteettömän kuljetuksen asiakkaille. Esteetön kuljetus on yksi suurin mahdollistaja matkalle lähtöön, mutta samalla myös yksi suurimmista hankkeen aikana esiin nousseista haasteista Lapissa.  

Toimijat kokevat, että palveluntarjontaa tulisi olla monipuolisesti ja esteettömyys tulisi huomioida laajasti erilaisissa ympäristöissä, kuten aktiviteeteissa, majoituksessa ja ravintolapalveluissa. Useasti matkaketjut voivatkin rikkoontua matkan varrella eli kaikki palvelut eivät ole esteettömiä. Tässä voisi apuna olla yrittäjien välinen yhteistyö ja matkailualueen kehittäminen kokonaisuutena esteettömyyden näkökulmasta. Näin yksittäinen toimija voi keskittyä kehittämään omia palveluita saaden tukea yhteistyöverkostolta.

Lapin alueen matkailutoimijat näkevät kuitenkin esteettömyydessä ja sen kehittämisessä mahdollisuuksia. Esteettömyys nähdään osana vastuullisuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja liiketoiminnan kasvattamista. Sen koetaan tarjoavan myös kilpailuetua sekä parantavan alueen vetovoimaa uusissa asiakassegmenteissä, kuten ikääntyvissä matkailijoissa ja kansainvälisissä asiakasryhmissä.

Palautteella on usein merkittävä vaikutus palveluiden kehittämiseen, mutta silti vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa palautetta esteettömyydestä. Syynä voi myös olla vähäinen esteettömien palveluiden kysyntä ja sitä kautta tarjonta. Eräs vastaaja kommentoi seuraavasti:

Meillä on suhteellisen hyvät fyysiset olosuhteet esteettömyyden kannalta ja esim. nettisivuilta löytyy oma saavutettavuusosio. Toki asiat voisivat olla vieläkin yksityiskohtaisemmin esitetty, mutta siitä ei ole tullut toiveita asiakkailta tai muutenkaan järjin paljon palautetta – sen takia asiaan ei ole reagoitu.

Palautteen puute heijastuu suoraan palautteen rooliin tuotekehityksessä: lähes sama osuus vastaajista kertoi, etteivät he olleet kehittäneet yrityksen esteettömyyttä palautteen perusteella. Vertailulukemat ovat kiinnostavia, sillä eräällä yritysvierailulla meille kerrottiin, että esteettömyyttä tarvitsevat asiakasryhmät antavat tyypillisesti herkästi palautetta ja jakavat kokemuksiaan.

Esteettömyyden kehittäminen on usealla lappilaisella toimijalla käynnissä, mutta se vaatii aineistomme perusteella lisää resursseja, tietoa ja tukea. Kyselyyn vastanneet toivoivat näkevänsä hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä matkailualalta. Lisäksi rahoitusta tai avustuksia sekä koulutusta ja neuvontaa kaivataan.

Helpottaisi, jos olisi ns. tarkastuslista, mitä kaikkea pitää huomioida, jotta asiat voisi helposti ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon entistä paremmin.

Yhteenveto

Vaikka selvityksen tulokset ovat suuntaa antavia ja perustuvat kysely- ja haastatteluaineistoon, voidaan aineiston perusteella todeta, että Lapin matkailualan esteettömyyden kehittämisessä on otettu paikoin merkittäviä edistysaskeleita. Kokonaisuus näyttäytyy kuitenkin edelleen hajanaisena. Osalla toimijoista on jo käytössä laadukkaita esteettömiä ratkaisuja tai valmius räätälöidä palveluita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, mutta esteettömyystiedon puutteellisuus vaikeuttaa tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Fyysinen esteettömyys toteutuu pääosin kohtuullisesti erityisesti sisäänkäyntien, wc-tilojen ja luiskien osalta, kun taas näkemistä ja kuulemista tukevat ratkaisut, kuten valaistus, akustiikka ja induktiosilmukat, ovat selvästi harvinaisempia ja muodostavat siten merkittävän kehityspotentiaalin.

Viestinnällinen esteettömyys nousi aineistossa yhdeksi merkittävimmistä kehittämisalueista. Valtaosa yrityksistä ei tarjoa verkkosivuillaan riittävän selkeää ja yksityiskohtaista tietoa palveluidensa esteettömyydestä, minkä vuoksi esteettömyyttä tarvitsevan asiakkaan on usein otettava yritykseen erikseen yhteyttä. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin asiakkaisiin nähden, jotka voivat varata palvelunsa sujuvasti digitaalisten kanavien kautta. Kokemusasiantuntijat korostivat selkeiden esteettömyysselosteiden, saavutettavien verkkosisältöjen ja optimoitujen varausalustojen tarvetta. Koska matkailuala on muuten digitalisaation edelläkävijä, saavutettavuuden vahvistaminen olisi luonteva seuraava askel.

Toimijoiden valmiudet kohdata erityisryhmiä vaihtelevat huomattavasti. Vaikka motivaatio esteettömyyden parantamiseen on selvästi olemassa, henkilöstön koulutuksen puutteet nousivat esiin keskeisenä kehittämiskohteena. Yritykset tunnistavat myös muita haasteita, kuten tilojen fyysiset rajoitteet, investointikustannukset ja esteettömän kuljetuksen puutteen. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi toimijat toivovat muun muassa hyviä käytäntöjä, koulutusta, rahoitusmahdollisuuksia ja asiantuntija-apua.

Voidaan siis todeta, että vaikka Lapissa on jo olemassa hyviä edellytyksiä esteettömän matkailun kehittämiselle, erityisesti digitaalisen saavutettavuuden, tiedon saatavuuden ja kokonaisvaltaisten käytäntöjen yhtenäistämisen saralla tarvitaan selkeitä jatkotoimia. Matkailuyrityksissä kaivataan tukea, koulutusta ja tietoa mahdollisista rahoitusinstrumenteista, joilla voi kehittää esteettömyyttä. Niin kansallisesti kuin alueellisestikin verkoston rakentaminen, yli toimiala- ja sektorirajojen, mahdollistaa sujuvan yhteistyön ja tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia.

LUKU 4: ESTEETTÖMÄN MATKAILUN POTENTIAALI NYT JA TULEVAISUUDESSA

Tässä luvussa tarkastelemme esteettömän matkailun liiketoimintapotentiaalia ja pohdimme monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia matkailun ja kuntoutuksen näkökulmista. Lopussa annamme myös suosituksia esteettömän palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja kerromme selkeät askeleet työn aloittamiseen.

Esteettömän matkailun liiketoimintapotentiaali

Jopa 1,3 miljardia ihmistä eli noin 16 prosenttia maailman väestöstä elää jonkinasteisen toimintarajoitteen kanssa. YK on arvioinut, että yli 70 prosenttia pelkästään EU:n vammaisista henkilöistä kykenee matkustamaan ja nauttimaan matkailusta. Määrää kasvattaa entisestään EU:n ulkopuolelta tulevat matkailijamäärät. Myös väestön ikääntyminen lisää esteettömien palveluiden tarvetta huomattavasti jo nyt. On arvioitu, että noin 16 prosenttia maailman väestöstä tulee olemaan yli 60-vuotiaita seuraavan viiden vuoden aikana. (UN tourism 2026.) Kun näihin lukuihin lisätään esim. lastenvaunuja käyttävät perheet, avustajat ja muut perheenjäsenet, kasvaa esteettömiä matkailupalveluita tarvitsevien määrä entisestään.

Vuonna 2026 tehdyn markkinatutkimuksen mukaan esteettömän matkailun taloudellinen merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti. Tutkimuksessa on arvioitu esteettömän matkailun markkina-arvon kasvavan yli 100 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä luvun ollessa vuonna 2025 80 miljardia euroa. (Future data stats 2026). Lukemat ovat samansuuntaiset, tai jopa korkeammat toisessa HTF Market Intelligencen (2026) tekemässä tutkimuksessa. Näiden ennusteiden valossa esteetöntä matkailua ei voida kutsua marginaali-ilmiöksi, vaan siitä on tulossa nopeasti kasvava ja kansainvälisesti merkittävä matkailumarkkina. Silti moni matkailutoimija kokee, että esteettömille matkailupalveluille ei ole tarpeeksi kysyntää. Suomessa tarvitaan selkeämpiä lukuja osoittamaan tätä potentiaalia.

Esteettömyys lisää koko matkailukohteen vetovoimaa, tukee palveluiden laatua ja laajentaa potentiaalista asiakaspohjaa (UNWTO 2020b; Gillovic & McIntosh 2020). Useissa tutkimuksissa todetaan, että asiakasryhmät, joilla on erityisen tuen tarpeita, matkustavat ympärivuotisesti, suosivat laadukkaita palveluita, jakavat kokemuksiaan erilaisissa yhteisöissä sekä palaavat usein samaan hyväksi todettuun kohteeseen uudelleen. Esteettömiä ratkaisuja tarvitsevat asiakkaat myös odottavat yhtä laadukkaita palveluita kuin kaikki muutkin. (Heikkinen & Jokinen 2024; Kauranen 2026.)

Vaikka olemme tunnistaneet, että esteettömien palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa, Visit Finlandin vuonna 2023 julkaistusta raportista käy ilmi, että liikuntarajoitteisille palveluja tarjoavien yritysten määrä on laskussa. Vuonna 2022 yrityksistä 27 prosenttia tarjosi palveluitaan liikuntarajoitteisille, kun vuonna 2023 yrityksistä enää 11 prosenttia raportoi tarjoavansa palveluitaan heille. (Visit Finland 2023; Visit Finland 2024.) Yrittäjien ymmärrys esteettömyydestä vaikuttaa joidenkin tutkimusten mukaan heikolta eikä yrittäjät välttämättä itse tunnista esteettömyyden merkitystä liiketoiminnalle tai edes esteettömyyden toteutumista omassa liiketoiminnassaan (Lühder 2023; Mäki-Kokkila & Wahlroos 2023).

Tosinaan yritykset eivät myöskään osaa viestiä tarjoamistaan palveluista. Vaikka palvelut olisivatkin edes osin esteettömiä, niistä ei jostain syystä viestitä asiakkaille tai sidosryhmille. Näin ollen heikko näkyvyys heikentää liiketoimintapotentiaalin toteutumista. Kuitenkin, aivan kuten omat haastatteluaineistomme korostavat, esteettömiä palveluita hakevat henkilöt valitsevat ne palvelut, joista tieto on helposti saavutettavissa eikä asioita tarvitse erikseen kysellä. (Heikkinen & Jokinen 2024). Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka heikosti esteettömän matkailun liiketoimintapotentiaali ja asiakasryhmän koko usein ymmärretään. Yrittäjät ovat epävarmoja kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikä voi olla yksi syy esteettömien palveluiden puuttumiseen tai niistä viestimiseen (Ambrose 2011).

Harva matkailualue tai yritys Lapissa on tarttunut tähän mahdollisuuteen ja ymmärtäneet esteettömyyden olevan liiketoimintamahdollisuus. Lapin matkailuyritysten parissa tarvitaankin selkeämpää tietopohjaa ja systemaattisia, helppokäyttöisiä työkaluja esteettömyyden kehittämisen tueksi. Esteettömyys voisikin olla strateginen kilpailuetu yrittäjille, sillä siinä on paljon liiketoimintapotentiaalia kuten aiemmin mainitut luvut antavat ymmärtää. Viimeistään nyt on tärkeää ottaa esteettömyys huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin, jotta voidaan palvella tulevaisuuden asiakkaita. Mallia voi ottaa esimerkiksi Kainuusta, joka on matkailualueena lähtenyt rohkeasti viemään esteetöntä matkailua eteenpäin.

Monialainen yhteistyö parantaa laatua ja turvallisuutta

Kuntoutus- ja matkailuala ovat perinteisesti toimineet erillään, vaikka molempien tavoitteena on tukea ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja laadukasta elämää. Kuntoutusalalla korostuu osaaminen toimintakyvystä, turvallisesta liikkumisesta ja apuvälineiden käytöstä, kun taas matkailualalla vahvuutena on elämyksellisten ja laadukkaiden palvelukokonaisuuksien luominen (Purcell & Langridge 2025; Hiragami & Macdonald 2025). Kuntoutus- ja matkailualan toimijoiden yhteistyössä on hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia. Potentiaali ei välttämättä löydy perinteiseen rentoutukseen ja terveyteen keskittyvästä yhteistyöstä, vaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yksilön kasvua tukevista luonto- ja hyvinvointimatkailun palveluista, joiden kysyntä kasvaa myös kansainvälisesti. Näiden osaamisten yhdistäminen mahdollistaa palveluita, jotka ovat aidosti saavutettavia, vaikuttavia ja kaupallisesti kiinnostavia.

Matkailualalla esteettömyys on sekä kilpailuetu että keskeinen osa sosiaalista vastuullisuutta. Kuntoutusalan asiantuntemus voikin auttaa matkailuyrityksiä kehittämään palveluja, jotka huomioivat erilaiset toimintakyvyt ja ikäryhmät. Ikääntyvä väestö muodostaa jo nyt merkittävän asiakasryhmän matkailussa. He ovat entistä aktiivisempia, parempikuntoisia ja taloudellisesti varakkaampia sekä valmiita panostamaan hyvinvointia edistäviin palveluihin (Tilastokeskus 2025; Jylhä 2020). Myös nuorten lisääntynyt kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kasvattaa hyvinvointimatkailun kysyntää (Pione ym. 2025).

Tässä kehityksessä matkailualalla on kysyntää uusille palveluinnovaatioille, joissa voidaan korostaa esimerkiksi turvallisen liikkumisen ohjeistuksia, luontoperustaisen hyvinvoinnin hyödyntämistä tai palvelujen vaikutusten arviointia. Lapin puhdas luonto ja hiljaisuus ovat elementtejä, mihin on mahdollista rakentaa palveluita, jotka ovat sekä elämyksellisiä että vaikuttavia. Luontoympäristön hyödyntäminen kuntoutuksessa vaatii kuitenkin edelleen lisää laadukasta tutkimustietoa, jotta sen käyttö voidaan perustella entistä vahvemmin (Struthers, Guluzade, Zecevic, Walton & Gunz 2024). Toimijoiden välinen yhteistyö voi kuitenkin luoda erinomaisen mahdollisuuden esteettömien ja yksilöllisten matkailupalvelujen rakentamiseen. Lisäksi ne voivat yhdessä vastata tulevaisuuden esteettömyyden, hyvinvoinnin ja kestävyyden vaatimuksiin.

Yhteistyön rakentaminen vaatii kuitenkin uudenlaisia toimintatapoja ja avointa vuoropuhelua. Kuntoutusalan toimijat ovat tottuneet työskentelemään lakisääteisten, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen parissa, joten matkailuun suuntautuminen voi vaatia uudenlaista näkökulmaa ja vaivannäköä. Myös matkailualalla voi olla epäselvyyttä siitä, miten kuntoutuksen osaamista voidaan hyödyntää. Yhteistyön sujuvoittamiseksi kannattaa mahdollistaa avoin vuoropuhelu molempien alojen toimijoiden välillä. Lisäksi toimijoille tulee korostaa, että he molemmat jakavat yhteisen tavoitteen, eli laadukkaiden ja saavutettavien kokemusten mahdollistaminen mahdollisimman laajalle asiakasjoukolle.

Konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia nähdään jo nyt matkailutoimijoille suunnatun kyselyn perusteella. Lapin voimakkaasti kasvavan matkailijoiden määrän myötä matkailun investoinnit, kuten rakentaminen ja tilojen muokkaaminen, ovat kasvaneet. Tämä tarjoaa luontevia paikkoja esteettömyysasiantuntijoiden osaamisen hyödyntämiseen, kuten tilojen suunnitteluun ja esteettömyyskartoituksiin. Matkailutoimijat kokevat tarpeelliseksi myös koulutuksen ja neuvonnan esteettömyyteen liittyen. Kuntoutusyritykset voivat tarjota tähän omaa asiantuntemustaan erityisryhmien kohtaamisesta ja avustuspalveluista sekä myös apuvälinepalveluista. Kuntoutusyritysten osaaminen yksilöllisen avun tarpeen arvioinnissa tukee matkailijoita, joilla on esteettömyystarpeita, sekä esimerkiksi ikääntyvien omaishoitajia ja perheitä, jotka haluavat mahdollistaa merkityksellisiä ja yhteisiä matkakokemuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026).

Rovaniemellä sijaitseva pieni matkailuyritys Arcticmint Oy on viimeisten vuosien aikana panostanut yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden kehittämiseen. Yhdenvertaisuus tarkoittaa heille kaikkien asiakasryhmien toivottamista tervetulleeksi ja sen esiintuomista viestinnässä. He ovat muun muassa osa We speak gay -yhteisöä. Yritys tekee yhteistyötä alueen muiden pienyrittäjien kanssa tarjoten esteettömiä matkailupalveluita sekä oppilaitosten kanssa esteettömyyden kehittämisen tukena. (Arcticmint 2026.)   Toinen hyvä esimerkki on rovaniemeläinen Saarni Outdoor, joka tarjoaa esteettömiä erä- ja luontopalveluita. Niihin kuuluvat muun muassa metsäkylvyt, nuotioruokailut, luontoretket ja poropalvelut. Yrittäjän vahvuutena on monialainen osaaminen sekä kuntoutus- että matkailualalta. Yritys toimii periaatteella ‘luonto kuuluu kaikille’.  Huomionarvoista on myös, että yritys tarjoaa esteettömiä palveluita tiiviissä yhteistyössä kumppanien kanssa. (Saarni Outdoor 2026.)

Matkailun tulevaisuus rakentaa pohjaa esteettömyydelle

Yhteiskunnassa ja liiketoimintaympäristöissämme on tapahtumassa isoja muutoksia. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, kulutustottumusten muutokset, sekä paikallisyhteisöjen hyvinvointi haastavat meidät tarkastelemaan matkailun vaikutuksia uudenlaisista näkökulmista.  Matkailulla on merkittävä vaikutus ympäristöihin ja ihmisiin, jolloin meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota kestävämpään matkailuun.

Ympärivuotisuus on yksi kestävän liiketoiminnan perusjaloista niin ihmisten kuin ympäristönkin näkökulmasta. Yhteistyö yli toimialarajojen tarjoaa mahdollisuuden muotoilla palveluita ympärivuotisesti. Tämä on haaste sesonkiluonteisella matkailualalla, kun taas kuntoutusalan toimijat ovat tottuneet toimimaan ympärivuotisesti. Näin voidaan tunnistaa yhteistyöpotentiaali toisiaan tukeviin ja täydentäviin matkailuelämyksiin.

Luontopositiivisuus ja uudistava matkailu ovat teemoja, jotka nostavat merkitystään matkailun tutkimus, -kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Ne ovat hiljalleen siirtyneet myös yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Luontopositiivisuus tarkoittaa toimintatapaa, jossa ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa, ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy (Visit Finland 2025a). Uudistavassa matkailussa tavoitteena on, että matkailija jättää kohteen parempaan kuntoon kuin se oli ennen vierailua eli positiivinen vaikutus niin ympäristöön kuin ihmisiinkin (Renfors 2025; Visit Finland 2025b). Esteettömyys voisi olla konkreettinen tapa edistää uudistavan matkailun periaatteita.

Molempien teemojen tavoitteet ovat linjassa kuntoutuksen perusajatuksen kanssa: lisätään hyvinvointia, parannetaan elämän laatua, vaikutetaan myönteisesti ihmisiin ja ympäristöön, sekä tuetaan yksilön toimintakykyä. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat periaatteiltaan monella tapaa linjassa muun muassa korostaen yksilöllisyyttä, moninaisuutta, hyvinvoinnin lisäämistä, empatian vahvistamista ja systeemistä vastuullisuutta. Uudistava matkailu tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisille tavalla toimia ja ajatella matkailua. Vahva luontoperintö, matkailualan kehittyneet rakenteet ja kuntoutusosaamisen korkea taso muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisiin palveluihin sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille.

Suositukset esteettömämpään palveluliiketoimintaan

Esteettömien matkailupalveluiden kysyntä on selkeästi kasvavaa, mutta kuten olemme jo todenneet, tarjonta ja esteettömyystieto on hajanaista ja suurimmaksi osaksi puutteellista. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että tietoa joutuu hakemaan useasta eri paikasta, useimmiten soittamalla tai ottamalla yhteyttä yksittäisiin toimijoihin sähköpostilla, jolloin siihen menee paljon aikaa. Esteettömyyttä tarvitsevien asiakkaiden palvelupolkua tulisi selkiyttää ja yhdenmukaistaa muihin asiakasryhmiin verraten. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on siis ensisijaisen tärkeää. On tärkeää tunnistaa esteettömyyttä tarvitsevien asiakkaiden tarpeet ja toiveet sekä ottaa asiakkaat mukaan elämysten muotoiluun.

Matkailualalla olisi tärkeää määritellä yhteiset standardit ja selkeä terminologia, jotta kehittäminen ja viestintä olisivat linjassa. Näin se olisi myös toimijoille helpompaa eikä epävarmuutta olisi niin paljon. Tällä hetkellä yrityksissä ollaan epävarmoja siitä, mitä esteettömyys tarkoittaa eri asiakasryhmille, miten kohdataan erilaisia asiakkaita ja miten esteettömyydestä viestitään. Koulutus ja osaamisen vahvistaminen auttaa yrityksiä ja alueita tarjoamaan yhdenvertaisempia matkailuelämyksiä. Edelläkävijä yrityksiä tarvitaan näyttämään suuntaa.

Yrityksissä tarvitaan tukea tiedon selkeyttämiseen, esteettömien palveluiden kehittämiseen ja saavutettavan viestinnän vahvistamiseen. Tähän kuitenkin tarvitaan resursseja ja laajennetun verkoston tukea. Toimijat tarvitsevat koulutusta sekä yrityskohtaista tukea esteettömämpien palveluiden kehittämisessä. Tulevaisuudessa olisi tarpeellista kehittää yhteinen työkalu tai verkkokurssi, jonka avulla yritykset ja muut toimijat voisivat vahvistaa osaamistaan. Tämä työkalu voisi myös olla osana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelman kestävän matkailun opasta, jolloin se voitaisiin sitoa yhä vahvemmin osaksi yrityksen vastuullisuustyötä. Esteettömyystiedosta hyötyvät kaikki.

Matkailuelämykset rakentuvat verkostoissa. Koko matkaketjua tulee yhtenäistää ja kehittää kokonaisuutena, koska asiakkaan kokemus rakentuu matkailussa useamman toimijan palveluista. Pelkästään esteetön majoitus ei riitä vaan tarvitaan myös kuljetuspalveluita, aktiviteetteja ja ravintolapalveluita. Matkailuyritysten ei kannata jäädä yksin esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvien epävarmuuksien kanssa, vaan hakea tukea asiantuntevilta järjestöiltä, sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoilta. Esteetöntä matkailua ei siis voida kehittää ilman yhteistyötä. Esimerkiksi apuvälineiden osalta yhteistyö on kustannustehokasta, koska niitä ei tarvitse ostaa tai omistaa vaan niitä voi vuokrata luotettavalta kumppanilta. Yhteistyöllä saavutetaan enemmän.

Mistä sitten aloittaa?

Olet jo aloittanut, kun olet löytänyt tiesi tämän selvityksen äärelle. Esteettömyyttä voi edistää omassa yrityksessä tai organisaatiossa kartoittamalla ensiksi vallitsevia asenteita ja esteettömyyden nykytilaa. Miten yrityksen tiloista tai palveluissa otetaan huomioon esteettömyys? Miten hyvin työntekijät ovat tietosia yrityksen esteettömyydestä? Miten digitaalinen saavutettavuus on huomioitu yrityksen verkkosivuilla ja muissa kanavissa? Nykytilan selvittämiseen on olemassa erilaisia työkaluja, joista osa on jo esitelty aikaisemmissa luvuissa.

Nykytila-analyysin pohjalta pystyy tunnistamaan, millaisia muutoksia nykyisiin tiloihin ja palveluihin voi tehdä eri esteettömyyden ulottuvuuksien osalta. Kaikkia muutoksia ei tarvitse tehdä heti, mutta on hyvä laatia suunnitelma ja aikataulu. Jos yrityksessä on tulossa uusia investointeja, on tärkeää ottaa mukaan esteettömyysasiantuntija jo suunnitteluvaiheessa. Näin säästyy jälkikäteen tehtäviltä muutoksilta. Esimerkiksi neuroesteettömyyden näkökulmasta erilaisia tapoja parantaa asiakkaan kokemusta on muun muassa kuvalliset ja selkeät kuvaukset tiloista ja palveluista, kuvallinen ruokalista, kuvat toimipaikasta sekä ennakkotieto ääniympäristöstä, väkimäärästä ja mahdollisista hajuista. Lisäksi on hyvä aina tarjota mahdollisuus saada lisätietoa asiakaspalvelusta. Nämä pienet asiat tekevät usein kaikkien asiakkaiden kokemuksesta paremman, sujuvamman ja turvallisemman.

Suunnitelmaa laatiessa voidaan hyödyntää aikajanaa, jolloin tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet voidaan kirjata kolmeen eri kategoriaan: heti toteutettavissa, vaatii hieman suunnittelua ja vaatii pidemmän aikavälin suunnittelua. Esimerkiksi esteettömyystiedon lisäämisen verkkosivuille ja muihin digitaalisiin kanaviin voi aloittaa heti tänään. Se on yksi helpoimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista edistää esteettömyyttä. Kun taas verkoston rakentaminen voi viedä pidemmän aikaa ja vaatii hieman suunnittelua. Esteettömien majoitusyksiköiden ja apuvälineiden hankinta voivat olla pitkän aikavälin tavoitteita, joita voidaan edistää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelman avulla esteettömän matkailun edistämistä voidaan pilkkoa pienempiin osatavoitteisiin.

Matkailuyritysten ei kannata jäädä yksin esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvien epävarmuuksien kanssa, vaan hakea tukea asian tuntevilta järjestöiltä, sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoilta. Myös sosiaalisen median kanavissa on olemassa paljon erilaisia esteettömän matkailun yhteisöjä. Niistä voi saada tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Yhteisöissä matkaa suunnittelevat kyselevät eri matkakohteista ja -yrityksistä, jakavat omia kokemuksiaan ja suosittelevat niitä kokemuksensa perusteella. Parhaassa tapauksessa yrityksesi tai koko matkailualue nousee keskusteluissa hyväksi esimerkiksi, ja sitä kautta johtaa myyntiin. Tässä ajassa suosittelut ja arvostelut digitaalisissa kanavissa ovat tärkeä osa yrityksen myyntiä ja markkinointia.

Esteettömyys on osa sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuuteen ja se onkin hyvä ottaa läpileikkaavaksi teemaksi kaikkeen kehittämiseen. Hyvä vinkki on liittää kehittämistyö osaksi omaa vastuullisuustyötä kuten esimerkiksi Sustainable Travel Finland -ohjelmaa. Esteettömyyden edistäminen on pieniä tekoja, joita voidaan edistää yhdessä laajan toimijaverkoston tukemana. Esteettömyys kuuluu meille kaikille.

Pienillä teoilla kohti merkityksellisiä kokemuksia.

Lähteet   

Alueidenkäyttölaki. 12.2.1999 /132. Viitattu 13.1.2026 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/132.

Ambrose, I. 2011. Business Opportunities of Accessible Tourism in Europe. ENAT – European Network for Accessible Tourism. Viitattu 13.2.2026 https://www.accessibletourism.org/resources/enat_jaen-ambrose-final.pdf.

Ananin, K. & Koskela, A. 2024. Kartoitus esteettömien luontomatkailupalveluiden tarpeesta Inarin kunnassa. Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.1.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828668.

Arcticmint Oy 2026. Arcticmint. Viitattu 15.3.2026 https://arcticmint.fi/.

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/564. Viitattu 17.3.2026 http://data.finlex.fi/eli/sd/1994/564/ajantasa/2025-11-13/fin.

Autti-Rämö, I., Mikkelsson, M. & Lappalainen, T. 2023. Kuntoutumisen prosessi. Teoksessa I. Autti-Rämö, A.L. Salminen, M. Rajavaara & S. Melkas. (toim.) Kuntoutuminen. Tallinna: Kustannus oy Duodecim.

Business Disability International 2016. When Is Equality not Equality? Viitattu 13.3.2026  https://www.businessdisabilityinternational.org/when-is-equality-not-equality/.

De la Fuente Robles, Y. M., Muñoz-de-Dios, M., Fernandez, M. & Ricoy Cano, A. 2020. Understanding Stakeholder Attitudes, Needs and Trends in Accessible Tourism: A Systematic Review of Qualitative Studies. Sustainability, 12. Viitattu 13.2.2026 10.3390/su122410507.

Destinations International 2023. Accessibility Playbook, destination module. Viitattu 13.11.2025 https://destinationsinternational.org/accessibility-playbook.

Digipalvelulaki. 1.4.2019/306. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Viitattu 1.12.2026  https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2019/306 .

Estea 2025. Sodankylän esteettömyyssuunnitelma. Viitattu 20.1.2026 https://www.estea.fi/Esteettomyyssuunnitelma/. 

Esteettömyys NYT. Viitattu 1.11.2025 https://esteettomyysnyt.fi/.

Esteettömyyssanastot 2026. Viitattu 12.2.2026 https://sanastot.suomi.fi/terminology/esteettomyys?page=2.

Esteettömyysdirektiivi 2023. Viitattu 11.11.2025 https://stm.fi/-/esteettomyysdirektiivi-helpottaa-itsenaista-asiointia. 

ESVI-hanke 2017. Ennakoinnilla esteettömään vieraanvaraisuuteen -hankkeen verkkosivut. Viitattu 28.1.2026 https://esviproject.wordpress.com/blogi/.

Euroopan komissio 2019. Green deal. Viitattu 12.2.2026 https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en.

Euroopan komissio 2022. Transition Pathway for Tourism. Viitattu 13.2.2026 https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/404a8144-8892-11ec-8c40-01aa75ed71a1.  

Eurostat 2026. Quality of life indicators – measuring quality of life. Viitattu 13.2.2026 https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Quality_of_life_indicators_-_measuring_quality_of_life%C2%A0#The_8.2B1_dimensions_of_quality_of_life.

FCG 2022. Sodankylän matkailun Master Plan. Viitattu 14.2.2026 https://www.sodankyla.fi/wp-content/uploads/2021/01/sodankyla-master-plan.pdf.

Flynn, F. 2025. Digital curtain call: Accessibility as seen in opera houses’ online platforms. Lapin yliopisto. Viitattu 25.11.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670644.   

Future data Stats 2026. Market report. Viitattu 24.2.2026 https://www.futuredatastats.com/accessible-travel-market.

Gillovic, B. & McIntosh, A. 2020. Accessibility and inclusive tourism development: Current state and future agenda. Sustainability, 12(22), 9722.  

Generalitat Valenciana 2021. Programa de turismo accessible de la comunitat Valenciana 2020-2025. Viitattu 18.1.2026 https://www.turisme.gva.es/turisme/es/files/pdf/2022_Programa_Turismo_Accesible_CV_2020-2025.pdf.

Harju-Myllyaho, A. 2018. Towards accessible hospitality: Intersectional approach to rainbow tourism. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 14.12.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201802131036.  

Heikkinen, A. 2023. Esteettömyyden edistäjä -palkinto Kainuu Arctic Lakeland Verkkosivuston esteettömyysosiolle. Viitattu 1.2.2026 https://kamk.fi/ajankohtaista/esteettomyyden-edistaja-palkinto-kainuu-arctic-lakeland-verkkosivuston-esteettomyysosiolle/.  

Heikkinen, A. & Jokinen, J. 2024. Esteettömässä matkailussa on ympärivuotista potentiaalia. Viitattu 1.2.2026. https://kamk.fi/ajankohtaista/esteettomassa-matkailussa-on-ymparivuotista-potentiaalia/.  

Hiragami, F. & Macdonald, C. A. 2025. The Biopsychosocial Model in Rehabilitation Medicine and the Contribution of Cultural Historical Activity Theory. Open Journal of Social Sciences, 13, 315-347. Viitattu 28.11.2025 https://doi.org/10.4236/jss.2025.136022.

HTF Market Intelligence 2026. Global Accessible Tourism Market Insights New Emerging Trends & Opportunities to 2024-2032. Viitattu 24.2.2026 https://www.htfmarketreport.com/reports/4350696-accessible-tourism-market.

Huovinen, J. & Jutila, S. 2015. Esteettömyys osana hyvinvointimatkailua. Matkailututkimus 11(1), 68–78. Viitattu 2.2.2026 https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/90918.

Ilola, H. & Jutila, S. 2013. Näkökulmia matkailun ennakointiin: Osa II, Matkailua kaikille? Rovaniemi: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti.

Invalidiliitto 2024a. Majoitustilojen esteettömyyden ja saavutettavuuden tarkistuslista 2024. Viitattu 27.9.2025 https://www.invalidiliitto.fi/sites/default/files/2024 05/Majoitustilojen%20esteett%C3%B6myyden%20tarkistuslista%202024.pdf.

Invalidiliitto 2024b. Ravitsemisliikkeiden esteettömyyden ja saavutettavuuden tarkistuslista. Viitattu 27.9.2025 https://www.invalidiliitto.fi/sites/default/files/2024 05/Ravitsemusliikkeiden%20esteett%C3%B6myyden%20tarkistuslista_2024.pdf.

Invalidiliitto 2025. Esteettömyysopas – Mitä esteettömyys tarkoittaa? Viitattu 31.5.2025 https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyysopas.

Invalidiliitto 2026. Asunnon wc- ja pesutila. Viitattu 18.3.2026 https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/asunnon-wc-ja-pesutila.

Journal of Tourism Futures 2016. Special Issue: Future of accessible tourism. Michopoulou, E., Darc, S., Ambrose, I. & Buhalis, D. (edited). Volume 1, Issue 3. Viitattu 18.2.2026 https://www.emerald.com/jtf/issue/1/3.  

Jutila, S. & Harju-Myllyho, A. 2017. Esteettömyys matkailussa. Teoksessa J. Edelheim & H. Ilola (toim.) Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapin yliopistopainos, 223–228. Viitattu 14.1.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-952-0.

Jutila, S. 2012. Esteittä pitkin matkaa: Lapin ohjelmapalvelutarjonnan esteettömyys. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 15.1.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201204231082.

Jylhä, M. 2020. Vauvat, vaarit ja Suomen hyvinvointi. Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto. Viitattu 28.11.2025 https://www.sttk.fi/keita-olemme/.

Järviluoma, J., Heikkinen, A. & Rissanen, P. 2022. Esteetön matkailu Kainuun luontoon. Kyselytutkimus vammaisille ja toimintarajoitteisille. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 145. Viitattu 13.1.2026 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/747053/Esteet%C3%B6n%20matka%20Kainuun%20luontoon.pdf.  

Kaihola, O. 2024. TEM toimialaraportit 2024:1. Viitattu 19.2.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-949-0.

Kaihua, H., Kemi, J., Tapaninen, M. & Vähäkuopus, M. 2020. Positiivinen työntekijäkokemus. Opas esimiehille. Viitattu 9.3.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-371-3.

Kansaneläkelaitos 2025. Mitä kuntoutus on. Viitattu 28.11.2025 https://www.kela.fi/mita-kuntoutus-on.

Kauranen, J. 2026. Saavutettavuus, esteettömyys ja inklusiivisuus luksusmatkailussa – unohtunut kilpailuedun näkökulma. Viitattu 24.2.2026 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026022315203.

Kilpeläinen, J. & Hiltunen, A. 2025. Levin verkostotapaamisen materiaalit 28.8.2025. Viitattu 12.3.2026 https://lapinamk.fi/yhdenvertainen-ja-esteeton-lappi/hankkeen-materiaalit/.

Kilpeläinen, J. 2026. Esteettömyyden ulottuvuudet ja konkreettiset ratkaisut kohderyhmien kautta tarkasteltuna. Julkaisematon kuva. Lapin AMK.

Kivikkola, E. 2025. Tampere-talo. Vastuullisuusesittely. 5.11.2025.

Koskela, M & Leinonen, S. 2013. Kaikille sopiva hotelli on esteetön: Case Scandic Rovaniemi. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102216245.

Kuuloliitto 2026. Esteettömyys. Viitattu 18.3.2026 https://www.kuuloliitto.fi/toiminta/esteettomyys/.

Kyyrä, S., & Skantz, K. 2017. Viestinnällä esteettömään vieraanvaraisuuteen – Lapin matkailun alueorganisaatioiden verkkosivujen nykytila. Matkailututkimus, 13 (1-2), 86-90. Viitattu 16.1.2025 https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/67858.

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817. Viitattu 17.3.2026 http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/817/ajantasa/2024-12-05/fin.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Viitattu 17.3.2026 http://data.finlex.fi/eli/sd/1994/559/ajantasa/2024-03-22/fin.

Lampi, I. 2025. Kenelle matkailu on avoinna? Esteettömyys Kuusiokuntien matkailupalveluissa. Pro gradu, Oulun yliopisto. Viitattu 21.11.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505213762.  

Lapin hyvinvointialue. 2025a. Lapin hyvinvointialueen talousarvio 2025 & taloussuunnitelma 2025–2027. Viitattu 11.12.2025 https://lapha.fi/documents/594637/1784537/Talousarvio_2025_ja_taloussuunnitelma_2025-2027.pdf/231125b6-7979-ee4b-d376-81a1a4cda373?t=1738743885947.

Lapin hyvinvointialue. 2025b. Palvelujen uudistaminen ja talouden tasapainottaminen. Viitattu 28.11.2025 https://lapha.fi/palvelujen-uudistaminen-ja-talouden-tasapainottaminen.

Lapin liitto. 2020. Lapin matkailustrategia 2020–2023 (päivitetty 2021). Viitattu 3.2.2026 https://lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/05/Lapinliitto-Matkailustrategia-2022-sivuina.pdf. 

Lapin liitto 2021. Lapin Green deal – tiekartta. Viitattu 27.2.2026 https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2021/09/VALMIS_Lapin-Green-Deal-tiekartta_290921.pdf.

Lehtonen, L. 2023. Nature Access to All (NatAc) -hanke. Viitattu 2.2.2026 https://www.metsa.fi/projekti/nature-access-to-all-natac-hanke/.  

Lipponen, O., Tarvainen, M. & Aaltonen, S. 2025. Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten elämässä. Janus 33(3), 311–327.Viitattu 2.2.2026 https://journal.fi/janus/article/view/163490/10681.

Lith, P. 2024. Kuntoutusalan markkinat raportti. Hyvinvointiala HALI ry. Viitattu 28.11.2025 www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2025/03/raportti_kuntoutusalan-markkinat-2024_lith_30112024.pdf.

Lundmann, R. 2024. Kohti neuromoninaisempaa kaupunkia: lähtökohtia yhdenvertaisemmalle ja neuroesteettömämmälle kaupunkisuunnittelulle. Terra 136(1), 25–36. Viitattu 15.11.2025 https://doi.org/10.30677/terra.141935.

Lühder, D. 2023. Kuurojen osallistuminen safaripalveluihin: tasavertainen palvelu kuuroille asiakkaille. Viitattu 15.11.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734892.  

Matkalle Sallaan ry. 2023. Kestävän matkailun strategia. Viitattu 13.2.2026 https://www.salla.fi/wp-content/uploads/2023/05/JULKAISTAVA-PAIVITETTY-VERSIO_Sallan-kestavan-matkailun-strategia.pdf.  

Meskanen, K. 2024. Psykososiaalinen hoito ja psykoterapia. Duodecim: Käypä hoito. Viitattu 28.11.2025 https://www.kaypahoito.fi/nix03472.   

Mäki-Kokkila, J. & Wahlroos, R. 2023. Rovaniemen esteettömät ohjelmapalvelut liikuntarajoitteisille. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.1.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091425829.

Näkövammaisten liitto 2023. Tietoa apuvälineistä ja valaistuksesta. Viitattu 18.3.2026 https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tietoa-apuvalineista-ja-valaistuksesta.

Oikeusministeriö 2026. Yhdenvertaisuus. Viitattu 11.2.2026 https://oikeusministerio.fi/yhdenvertaisuus.  

Paavola, K. 2020. Sosiaalinen esteettömyys lasten kanssa matkustettaessa – Suomalaisten matkablogien sisällönanalyysi. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 16.1.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216101000.

Perustuslaki. 17.6.1999/731 Viitattu 1.11.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731.

Pione, A., Medalsy, J., Weaver, K., Callaghan, S., Doner, H., Rickert, S. & Dahm, J.M. 2025. The $2 trillion global wellness market gets a millennial and Gen Z glow-up. McKinsey & Company. Viitattu 28.11.2025 https://www.mckinsey.com/industries/consumer-packaged-goods/our-insights/future-of-wellness-trends.

Pulliainen, P. 2026. Lappeenrannan peruskorjattu pääkirjasto Parvi palkittiin vuoden 2025 Esteettömyyskunniamaininnalla. Viitattu 21.1.2026 https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/lappeenrannan-peruskorjattu-paakirjasto-parvi-palkittiin-vuoden-2025-esteettomyyskunniamaininnalla.html.  

Purcell, K & Langridge, N. 2025.  Redefining the Role of Physiotherapy in Modern Healthcare: A Shift from Pain Relief to Functional Empowerment. Physiotherapy 128 (2025) 101783. Viitattu 28.11.2025 https://doi.org/10.1016/j.physio.2025.101783.

Rakentamislaki. 26.4.2023/ 751. Viitattu 1.2.2026 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/751.

Ramboll. 2022. Saariselkän keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma. Viitattu 21.1.2026 https://www.inari.fi/media/tiedostot-2022/tekninen/kartoitusraportti-saariselka.pdf.  

Renfors, S. 2025. Uudistava matkailuliiketoiminta: luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistämässä. Teoksessa Kohti uudistavaa luksusmatkailua – yksilön kokemukset osana yhteisön tarinaa. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 25/2025, 22–41. Viitattu 10.2.2025 saatavissa https://urn.fi/urn:isbn:978-952-316-565-6.

Rielander, C. L. 2025. Accessible  and  Inclusive  Tourism  for  Persons  with  Hidden  Disabilities:  A  Systematic Literature Review. Journal of tourism, sustainability and well-being, Vol. 13, No. 3, 189-205. Viitattu 26.2.2026 https://doi.org/10.34623/fcam-mw21.

Riesa Consultative Oy 2026. Esteettömyysindeksi. Viitattu 3.2.2026 https://riesa.io/palvelut/esteettomyysindeksi/.

Rikoslaki. 1.1.1891/39. Viitattu 4.1.2026. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001  

Roininen, M. 2025. Matkailu kuuluu kaikille: Inklusiivisuus matkailupalveluiden digitaalisessa markkinointiviestinnässä. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 14.1.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367689.  

Saukkonen, E. & Kuivas, E. Rovaniemen suuri asukaskysely julki: nämä asiat kaupunkilaisia matkailussa harmittavat. 18.2.2025. Viitattu 22.11.2026 https://yle.fi/a/74-20143770.

Scandic 2012. Scandicin esteettömyysstandardi. Viitattu 27.2.2026 https://www.scandichotelsgroup.com/files/Main/22849/3862647/scandics-accessibility-standard_fipdf.pdf.

Scandic 2026. Esteettömyys kuuluu kaikille. Viitattu 27.2.2026 https://www.scandichotels.fi/globalassets/explore-scandic/special-needs/scan1013-accessibility_broschyr_190603_fi_final.pdf.

Sitra. 2026. Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Viitattu 19.2.2026 https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf.

Sodankylä 2026. Kohti esteetöntä arkea. Opas esteettömyyden toteuttamiseen palveluissa ja ympäristöissä. Viitattu 2.3.2026 https://www.sodankyla.fi/wp-content/uploads/2026/01/esteettomyysopas-a4-sivuittain-1.pdf.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023: Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:13. Viitattu 11.2.2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/1044fa25-09d4-4697-aefa-d5ed8ac51e2a/content.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Vammaisten henkilöiden matkustaminen EU:ssa helpottuu. Viitattu 9.3.2026 https://stm.fi/-/vammaisten-henkiloiden-matkustaminen-eu-ssa-helpottuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2025a. Hanke: Valtakunnallisen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Viitattu 28.11.2025 https://stm.fi/hanke?tunnus=STM112:00/2025.   

Sosiaali- ja terveysministeriö 2025b. Tiedote: Kansalaiskysely sote-palvelujen priorisoinnista: tärkein arvo on yhdenvertaisuus – ennaltaehkäisyllä merkittävä rooli. Viitattu 28.11.2025 https://stm.fi/-/kansalaiskysely-sote-palvelujen-priorisoinnista-tarkein-arvo-yhdenvertaisuus-ennaltaehkaisylla-merkittava-rooli-.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Kuntoutus. Viitattu 18.3.2026 https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus.

Struthers, N. A., Guluzade, N. A., Zecevic, A. A., Walton, D. M. & Gunz, A. 2024. Nature-based interventions for physical health conditions: A systematic review and meta-analysis. Environmental Research, 258, 119421. Viitattu 28.11.2025 https://doi.org/10.1016/j.envres.2024.119421.

Suomen Paralympiakomitea 2025. Paralympiakomitean apuvälineiden vuokrauskalenteri. Viitattu 28.11.2025 https://valineet.paralympia.fi/?_gl=1eftcxm_upMQ.._gaMjEyMTM5Mzc4OC4xNzY0MzM2MDA5_ga_FQ1R2E9G4S*czE3NjQzMzYwMDgkbzEkZzEkdDE3NjQzMzYxMzgkajU4JGwwJGgw.

Suomen Paralympiakomitea 2026. Edellisten hankkeiden materiaalit. Viitattu 24.2.2026 https://www.paralympia.fi/fi/62/edellisten-hankkeiden-materiaalit.  

Suomen Paralympiakomitea 2026. Luontoreittien esteettömyys. Viitattu 2.2.2026 https://www.paralympia.fi/fi/47/luontokohteiden-esteettomyys.

Suomen virallinen tilasto (SVT) Majoitustilasto. Helmikuu 2026. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 19.2.2026 https://stat.fi/til/matk/.

Tasa-arvolaki. 1.1.1987/609. Viitattu 1.12.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325.

TEM 2025. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun: Suomen matkailustrategia ja toimenpiteet 2025–2028. Viitattu 25.1.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-805-9.  

Tepa termipankki 2026. Viitattu 12.2.2026 https://termipankki.fi/tepa/fi/.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Viitattu 28.11.2025 https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025a. Apuvälineet. Viitattu 28.11.2025 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vanha-vammaispalvelulaki/apuvalineet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025b. Esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaispalvelun käsikirja. Viitattu 18.3.2026 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus.

Terveyskylä 2024. Vaatimukset apuvälinetoiminnalle. Viitattu 28.11.2025 https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvalinepalvelut/apuvalinepalvelun-toteuttamisen-periaatteet/vaatimukset-apuvalinetoiminnalle.

Terveyskylä 2025. Apuvälineen ja apuvälinepalvelun tarpeen arviointi. Viitattu 28.11.2025 https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuvalinepalvelut/laakinnallisen-kuntoutuksen-apuvalinepalvelun-prosessi/apuvalineen-ja-apuvalinepalvelun-tarpeen-arviointi  

Tilastokeskus 2025. Nettovarallisuus suurin yli 54-vuotiailla vuonna 2023. Viitattu 28.11.2025 https://stat.fi/julkaisu/cm7wwirn75l9t07wayvazwhm5.   

Tiwari, S., Phukan, M. & Pariong, P. 2025. Rehabilitation Tourism: Exploring Physiotherapy Services as a Driver for Medical Tourism with Reference to Kerala. Cuestiones de Fisioterapia, 54(4), 4867–4874.

Tuohioja, T. 2025. Esteettömyyden kehittäminen matkailussa: Vertailuanalyysi esteettömyystyökaluista Lapin matkailualalle. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.2.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112629993.

Törrönen, V. 2016. Maailmanperintökohteen esteettömyyden kestävä kehittäminen asiantuntijatiedon valossa: Tapaustutkimus Suomenlinnasta. Pro gradu, Lapin yliopisto. Viitattu 23.11.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201701181019.   

Ulkoministeriö. 2016. Suomi sitoutui vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn yleissopimukseen ja sen valitusmenettelyyn. Viitattu 31.11.2025 https://um.fi/press-releases/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/suomisitoutui-vammaisten-henkiloiden-oikeuksista-tehtyyn-yleissopimukseen-ja-senvalitusmenettelyyn.    

UN tourism 2026. UN tourism: Accessible travel “a game changer” for destinations and businesses. Viitattu 24.2.2026 https://www.untourism.int/news/un-tourism-accessible-travel-a-game-changer-for-destinations-and-businesses.

UNWTO 2015. Manual on Accessible Tourism for All – Public-Private Partnerships and Good Practices. Viitattu 13.11.2025 https://doi.org/10.18111/9789284418138 

UNWTO 2020a. Accessible Tourism for All: Strategic Recommendations. Viitattu 13.2.2026 https://www.untourism.int/archive/global/publication/unwto-recommendations-accessible-tourism-all.

UNWTO 2020b. Handbook on Accessible Tourism for All: Principles, Tools and Good Practices. Viitattu 13.2.2026 https://tourism4sdgs.org/research/manual-on-accessible-tourism-for-all-principles-tools-and-best-practices-module-v-best-practices-in-accessible-tourism/.

UNWTO 2025. Accessible tourism. Viitattu 13.2.2026 https://www.untourism.int/accessibility.

Valjakka, S. & Topi, P.M. 2024. Fyysisen ympäristön neuroesteettömyys. Autismiliitto.

Valtioneuvosto 2024. Hyvinvointialueiden rahoituslain muutokset vahvistettiin. Valtionvarainministeriön tiedote. Viitattu 28.11.2025 https://valtioneuvosto.fi/-/10623/hyvinvointialueiden-rahoituslain-muutokset-vahvistettiin-.

Visit England 2023. Accessible and Inclusive Tourism Toolkit for Businesses. Viitattu 27.9.2025. https://www.visitbritain.org/business-advice/make-your-business-accessible-and-inclusive/visitengland-accessible-and-inclusive.    

Visit Finland 2018. Esteettömyyskriteerit matkailussa. Viitattu 27.9.2025 https://www.businessfinland.fi/palvelut/tieto-ja-neuvonta/tietopankki/julkaisut//visit-finland/esteettomyyskriteerit-matkailussa.

Visit Finland 2021. Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 30.11.2025 https://www.businessfinland.fi/julkaisut/visit-finland/inklusiivisen-matkailun-opas.

Visit Finland 2023. Kestävän matkailun tila 2022. Viitattu 14.2.2026 file:///C:/Users/jjanhune/Downloads/kestavan-matkailun-tila-2023.pdf.

Visit Finland 2024. Kestävän matkailun tila 2023. Viitattu 14.2.2026  https://www.visitfinland.fi/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2025/kestavan-matkailun-tila-2024.pdf.

Visit Finland 2025a. Luontopositiivisuus Suomen matkailun mahdollisuutena. 23.9.2025. Webinaaritallenne. Viitattu 19.2.2026 https://www.visitfinland.fi/ajankohtaista/tapahtumat/2025/luontopositiivisuus-suomen-matkailun-mahdollisuutena/.   

Visit Finland 2025b. Uudistava matkailu. Kestävän matkailun opas,  Sustainable Travel Finland Viitattu 18.2.2026 https://stfhub.visitfinland.com/guide/regenerative-tourism.

Visit Finland 2026a. Matkailun pulssi. Viitattu 9.3.2026 https://www.visitfinland.fi/matkailun-pulssi/.

Visit Finland 2026b. Suomen matkailulliset myyntivaltit – USP’t. Viitattu 13.2.2026 https://www.visitfinland.fi/matkailullinen-maakuva/matkailun-myyntivaltit-usp/.

Visit Finland 2026c. Kestävän matkailun opas. Sustainable Travel Finland.  Viitattu 31.1.2026 https://stfhub.visitfinland.com/guide.

Visit Levi 2026. Esteetön Levi. Viitattu 18.2.2026 https://www.levi.fi/info/palvelut/esteeton-levi/.

Visit Ylläs 2026. Esteetön Ylläs. Viitattu 18.2.2026 https://yllas.fi/aktiviteetit/esteettomyys/.

WHO. 2016. World Tourism Day 2016 “Tourism for All – promoting universal accessibility” Good Practices in the Accessible Tourism Supply Chain. Viitattu 2.2.2026 https://webunwto.s3-eu-west-1.amazonaws.com/2019-08/goodpracticesintheaccessibletourismsupplychain_en_2016_2_web_20160726122._revisado_vfinal_2_acessupdated_on_the_web.pdf.

WHO 2020. Rehabilitation Competency Framework. Viitattu 2.3.2026 https://www.who.int/teams/noncommunicable-diseases/sensory-functions-disability-and-rehabilitation/rehabilitation-competency-framework.

WHO 2024. Rehabilitation. Viitattu 28.11.2025 https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/rehabilitation.   

Yhdenvertaisuuslaki. 31.12.2014/1325. Viitattu 1.12.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325.

YK liitto 2026. Kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 4.1.2026 https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys.

YK vammaissopimus. 2016. Viitattu 12.2.2026 https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/vammaisten-oikeudet/ykn-vammaissopimus.  

Yhdenvertainen ja esteetön Lappi. 2026. Viitattu 13.1.2026 https://lapinamk.fi/yhdenvertainen-ja-esteeton-lappi/.

Ympäristöministeriö 2026a.Ohje rakennuksen esteettömyydestä. Viitattu 11.2.2026  https://ym.fi/esteettomyys.

Ympäristöministeriö 2026b. Green Deal sopimukset. Viitattu 18.1.2026 https://ym.fi/green-deal-sopimukset.