Tekijät

  • Veera Salmela, tradenomi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
  • Mari Ronkainen, agrologi ja restonomi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu

Tiivistelmä

Porontaljojen tuottajahintojen laskeminen edellyttää poronomistajilta ja teurastamoilta aktiivista uusien markkinoiden ja ostajien etsimistä sekä suoramyynnin kehittämistä, jotta taljoista saatava arvo saadaan pidettyä elinkeinon sisällä. Kuluttajien asenteet eläinperäisiä tuotteita kohtaan ovat muuttuneet, mikä korostaa porotuotteiden eettisen tuotantoketjun ja vahvan brändäyksen merkitystä kansainvälisessä kilpailussa.

Haasteita voidaan ratkaista kehittämällä verkkokauppaa ja ulkomaankaupan logistiikkaa. Vaikka kotimainen nahkateollisuus on heikentynyt, vientimahdollisuuksia löytyy Euroopasta ja Aasiasta. Opas tarjoaa käytännön tietoa raakataljojen ja jalosteiden myynnistä sekä verotukseen ja kansainväliseen kauppaan liittyvistä vaatimuksista.

Tämä opas on tuotettu osana Tuottajasta moniosaaja – Porontaljojen jalostamisen ja myynnin koulutushanketta. Hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa.

1. Johdanto

Porontaljojen tuottajahinta on romahtanut viime vuosina. Suurten taljanostajien määrän väheneminen on johtanut tilanteeseen, jossa ostajien välinen kilpailu on vähäistä. Jatkossa taljojen myynti edellyttää poronomistajilta ja teurastamoilta aktiivisuutta uusien markkinoiden ja ostajien löytämiseksi. Suoramyynnillä voidaan parantaa taljoista saatavaa hintaa ja samalla varmistaa, että tuotot jäävät elinkeinon sisälle. 

Asenteet eläinperäisiä tuotteita kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina. Kuluttajat suosivat yhä useammin kasvisruokaa, eikä nahka- tai turkistuotteita käytetä enää samaan tapaan kuin aiemmin. Vaikka tämä kehitys näkyy myös porotaloudessa, poron vahvuutena on sen eettinen tuotantoketju verrattuna tehotuotettuun lihaan. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen edellyttää kuitenkin porotuotteilta vahvaa brändäystä. 

Poro on merkittävä osa Pohjois-Suomen matkailumarkkinointia. Monet Suomeen saapuvat matkailijat haluavat nähdä poroja, maistaa paikallisia pororuokia ja viedä kotiin poroihin liittyvän matkamuiston. Talja voidaan kuitenkin kokea hankalaksi matkamuistoksi sen suuren koon vuoksi. Tätä haastetta voidaan ratkaista kansainvälisellä verkkokaupalla ja ulkomaankaupalla, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia taljan kuljettamisesta itse, vaan tuotteita voidaan toimittaa suoraan eri puolille maailmaa. 

Vaikka suomalainen nahkateollisuus on hiipumassa, poron raakataljoille voi löytyä potentiaalisia ostajia myös ulkomailta. Tällä hetkellä taljoja viedään Eurooppaan, ja yhä useammat teurastamot ovat aloittaneet koipinahkojen viennin Mongoliaan. Potentiaalisia asiakkaita voisi löytyä myös Aasian valmistajista. 

Raakataljojen myynnin lisäksi tässä oppaassa käsitellään kuluttajamyynnin keskeisiä käytäntöjä. Esimerkiksi verotukseen ja maahantuontiin liittyvät säädökset poikkeavat toisistaan sen mukaan, myydäänkö raakataljoja vai jalostettuja tuotteita. Oppaaseen on koottu myös hyödyllisiä linkkejä taljojen kansainväliseen kauppaan liittyen. 

Tämä opas on tuotettu osana Tuottajasta moniosaaja – Porontaljojen jalostamisen ja myynnin koulutushanketta. Hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 177 619 euroa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 159 857,98 euroa. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2024–30.6.2026. 

2. Hyödyllistä sanasto FI-ENG

porontalja = reindeer hide / pelt/ skin 
ilmakuivattu talja = air-dried hide 
muokattu talja = processed hide 
raaka talja = raw hide 
suolattu talja = raw salted hide 
kasviparkittu porontalja = vegetable tanned reindeer hide 
nahka = leather 
kasviparkittu nahka = wet white leather, vegetable-tanned leather 
kromiparkittu nahka = wet blue leather, chrome-tanned leather 
arvonlisävero = value added taxes (VAT) 
vienti = export 
kuljetus = delivery 
toimitusmaksu = delivery fee 
teurastamo = slaughterhouse 
koipinahka = leg skin 
nylkeminen = skinning 
nahkamuokkaamo = tannery 

3. Porontaljojen markkinointi ja eettisyys 

Myynnin kannalta tärkeää on tuotteen hyvä laatu ja ennen kaikkea tasalaatuisuus. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että myytävät taljat ovat oikein piirrettyjä ja hyväkarvaisia. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi tuotteista tulee antaa riittävät tiedot. Hyvät kuvat lisäävät asiakkaiden kiinnostusta ja auttavat hahmottamaan porontaljan ulkonäköä ja kokoa. 

Myy vain laadukkaita taljoja ja anna riittävän tarkat tiedot ostajalle. Tuo myös esille, että taljoissa on luontaista koko- ja värivaihtelua.

Eläinperäisten tuotteiden suosion heikentyessä korostuu tarve viestiä kuluttajille porontaljojen eettisistä ominaisuuksista. Markkinoinnissa voidaan tuoda esiin poronhoidon erityispiirteitä: suurin osa taljoista on vasojen taljoja eli vapaana eläneiden, emän maidolla ja luonnonravinnolla kasvaneiden porojen taljoja. Vaikka tämä on poronomistajille ja pohjoisessa asuville tuttua, moni ulkomaalainen ei tunne poronhoitoa eikä sen erityispiirteitä. 

Kauppaa tehtäessä on hyvä kertoa, että taljat ovat teurastuksen sivutuote. Eri maiden metsästyskulttuurit voivat vaikuttaa ostajien mielikuviin taljojen alkuperästä. Myös tuotteiden tarinallistaminen voi lisätä niiden houkuttelevuutta. Persoonallisuus ja mieleenpainuva kertomus tuovat tuotteelle lisäarvoa (Parasta pohjoisesta -hanke 2020). 

Taljojen ja muiden porotuotteiden myyntiä varten voidaan perustaa myös verkkokauppa. Nettisivujen tai verkkokaupan avulla tuotteet löytyvät kuluttajien näkökulmasta helpommin. Hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia nettisivujen tekemisestä ja markkinoinnista löytyy sivuilta: www.lapinamk.fi/porontaljat. Houkuttelevien verkkosivujen ja laadukkaiden kuvien lisäksi tulee esittää yrityksen perustiedot, yhteystiedot sekä tiedot myytävistä tuotteista. Vaikka jokainen porontalja on yksilöllinen, tulee olennaiset tiedot, kuten väri, koko, hinta ja mahdollinen laatuluokitus ilmoittaa selkeästi. Sivustoilla tulee kertoa myös toimitus- ja maksutavat sekä palautuskäytännöt. Etämyyntiä säätelee kuluttajansuojalaki (Suomi.fi 2022). 

Asiakasryhmän rajaamisesta voi olla hyötyä markkinoinnin suunnittelussa. Suuri osa matkailijoista saapuu Suomeen Euroopasta. Vuonna 2023 ulkomaalaisia matkailijoita saapui Lappiin eniten Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta (Tilastokeskus 2024). Erityisesti ennen koronapandemiaa myös Aasian maista matkustettiin ihastelemaan Lapin eksotiikkaa. Haasteellisten vuosien jälkeen matkailijamäärät ovat jälleen kasvussa. Kohderyhmän tavoittamiseksi verkkosivut voidaan kääntää englannin lisäksi myös muille kielille. Näkyvyyttä voidaan lisätä maksetun mainonnan avulla, ja alkuun päästään jo muutamien kymmenien eurojen panostuksella. 

Koska porontalja on monelle ulkomaalaiselle eksoottinen tuote, sen mukana kannattaa toimittaa myös porontaljan käyttöopas. Taljan oikea käsittely ja säilytys ovat tärkeitä sekä käyttöiän että asiakastyytyväisyyden kannalta. Ostajille tarkoitettu ohje löytyy linkin takaa useilla eri kielillä: Ohjeet ja oppaat – Paliskuntain yhdistys (paliskunnat.fi). Ohjeessa käydään läpi muokatun taljan lisäksi myös kuivattu ja kyllästetty talja.

4. Vientiin liittyvä verotus

Taljoihin liittyvä verotus määräytyy ostajan ja maan mukaan. Myytäessä porontaljoja yritykselle, on kyseessä yhteisökauppa. Silloin ostaja on arvonlisäverovelvollinen, ja maksaa itse ALV:n omaan maahansa. Myynti tapahtuu siis myyjän osalta verottomana Myyjän on kuitenkin tehtävä ALV-ilmoitus myymistään tuotteista kuten poronlihastakin.

Tärkeää on muistaa tehdä myös yhteenvetoilmoitus, joka pitää toimittaa verottajalle jo seuraavan kuukauden aikana.  

Anna yhteenvetoilmoitus myynneistä viimeistään kunkin kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 20. päivä – esimerkiksi syyskuun myynnit pitää ilmoittaa viimeistään lokakuun 20. päivä. Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi. (Verohallinto 2024). 

Ilmoitus annetaan vain niiltä kuukausilta, kun yritys on myynyt taljoja toiseen EU-maahan. Yhteenvedolla ilmoitetaan ostajalle myydyt taljat, sekä ostajan alv-tunniste. 

Taljojen myynti kuluttajille voidaan hoitaa kahdella tapaa myynnin määrän mukaan; jos myynnin määrä on alle 10 000 euroa vuodessa, lisätään Suomen arvonlisävero (25,5 % vuonna 2026) taljan hintaan. Kuluttaja maksaa siis arvonlisäveron. Jos taljojen myynnin määrä ylittää 10 000 euron vuosituoton, täytyy myyjän liittyä OSS-järjestelmään, joka huolehtii verotuksesta. OSS-järjestelmään liittyminen on vapaaehtoista. Toinen vaihtoehto myynnin määrän ylittyessä on rekisteröityä myyntimaan ALV-velvolliseksi. Erityisesti jos myyntiä tapahtuu useaan EU-maahan, on OSS-järjestelmään liittyminen myyjälle yksinkertaisempi vaihtoehto. Järjestelmä huolehtii verotuksesta ja laskee myyjälle maksettavaksi jäävän arvonlisäveron eri maiden mukaan. Myös OSS-järjestelmää käyttäessä myyjän tulee tehdä ALV-ilmoitukset myynneistä.  

Myytäessä taljoja EU-alueen ulkopuolelle, on myynti verovapaata. Myyjän velvollisuus on hoitaa taljoille kuljetus toiseen maahan. Todisteena kuljetuksesta tulee säilyttää tullin asiakirjat. Myös arvonlisäveroton myynti tulee kirjata ylös veroilmoitusta tehdessä. 

Porontaljan veroprosentti määräytyy taljan käyttötarkoituksen mukaan. Koristeeksi tai käsityöksi tarkoitettu taljaa verotetaan 25,5 prosenttia (vuonna 2026). Eläinrehuksi, esimerkiksi koirien pururulliksi myytävät taljoja verotetaan 13,5 prosenttia (vuonna 2026). 

 Varmista voimassa oleva verokanta Verohallinnon sivuilta. 

Mikäli verotus herättää lisää kysymyksiä, apua löytyy Verohallinnon nettisivuilta tai soittamalla palvelunumeroon 029497008. 

5. Muokattu, kuivattu vai raaka porontalja?

Taljan eri käsittelymenetelmät ja -asteet vaikuttavat muun muassa verotukseen, tarvittaviin asiakirjoihin sekä tietysti pakkaamiseen. Koipinahkoja koskevat samat ehdot kuin kokonaisia taljojakin.  

Se, missä vaiheessa talja on sivutuotelainsäädännön näkökulmasta, vaikuttaa siihen, mitä lainsäädäntöä viennissä sovelletaan.

Kaaviokuva, jossa esitetty, milloin porontaljaa koskee sivutuotelainsäädäntö ja milloin se on saavuttanut sivutuotelainsäädännöllisen päätepisteen.

Kuva 1. Porontaljan luokittelu lainsäädännössä. Kaaviokuva, jossa esitetty, milloin porontaljaa koskee sivutuotelainsäädäntö ja milloin se on saavuttanut sivutuotelainsäädännöllisen päätepisteen.

Talja on saavuttanut sivutuotelainsäädännön mukaisen päätepisteen eikä sivutuotelainsäädäntö enää koskee kyseistä taljaa ja kyseisiä taljoja voi liikutella vapaasti koko EU-alueella, mikäli se on: 

  1. Peräisin teurastamolla lihantarkastuksessa hyväksytystä porosta tai
  2. Käsitelty teknisessä laitoksessa (eli muokkaamossa) jollain seuraavista menetelmistä:  
  • täydellinen parkitus; 
  • ”wet blue” -käsittely; 
  • ”pickled pelts” -käsittely; 
  • kalkkikäsittely (käsitelty kalkilla ja suolaliuoksessa, jonka pH-arvo on 12–13, vähintään 8 tunnin ajan)  

Talja on sivutuotelainsäädännön alainen ja se voidaan myydä ainoastaan tekniseen laitokseen tai muuhun sivutuotealan laitokseen, mikäli se on: 

  1. Tarkastamattomasta (kotona tai kenttäteurastuspaikalla teurastetusta) porosta tai 
  2. Ainoastaan elävänä (ante mortem) tarkastusta porosta tai 
  3. Tarkastamattomasta ruhosta ja itse käsitelty (esim. kuivattu, suolattu, itse tehty käsittely) 

Ruokaviraston sivuilla on kattavat ohjesivut taljoihin liityen: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaimista-saatavat-sivutuotteet-ja-kuolleet-elaimet/elaimista-saatavat-sivutuotteet/sivutuotteiden-kaytto-ja-havitys/taljat-vuodat-ja-nahat/. 

Muokattu porontalja 

Muokatusta taljasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä teollisesti parkittua ja käsiteltyä taljaa. Nahkaa voidaan parkita teollisissa muokkaamoissa kemikaalein, kuten kromiparkilla tai luonnonmukaisin ainein, kuten kasviparkilla. Taljoja voidaan parkita myös pienemmässä mittakaavassa käsityönä, hyödyntäen esimerkiksi perinneparkituksen menetelmiä. Muokattu talja on yleinen koristetaljakäytössä ja se soveltuu parhaiten sisäkäyttöön. Muokattuun taljaan voidaan tehdä kyllästekäsittely, jolla taljasta saadaan myös ulkokäyttöön soveltuva. 

Sivutuotelainsäädännön mukaisen päätepisteen saavuttaneiden muokattujen taljojen myyntiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuhunkin EU:n tavarakauppaan.  

Kuivattu porontalja 

Kuivattu talja on käsittelemätön, perinteisesti seinällä kuivattu talja. Kuivuessaan taljaan muodostuu vettä hylkivä pinta, joten kuivattu talja soveltuu erinomaisesti ulkokäyttöön. Kuivatussa taljassa on käsittelemättömyyden vuoksi luonnollista hajua ja ne voivat vetää puoleensa enemmän erilaisia tuholaisia, esimerkiksi turkiskuoriaisia. 

Mikäli kuivattu talja on saavuttanut sivutuotelainsäädännön mukaisen päätepisteen, siihen sovelletaan EU:n tavarakauppasäännöksiä. Eli teurastamolta hyväksytystä ruhosta peräisin olevan taljan saa kuivata itse myyntiä varten. Kuivatun taljan kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota asianmukaiseen pakkaamiseen, jotta talja ei esimerkiksi pilaannu. Ostajaa on erityisen tärkeää informoida taljan käyttötarkoituksesta ja ominaisuuksista. 

Poron raakatalja 

Raaka porontalja luokitellaan luokan 3 sivutuotteeksi, mikäli se on peräisin ante mortem -tarkastetusta porosta. Post mortem -tarkastetun ja hyväksytyn ruhon talja on saavuttanut sivutuotelainsäädännön mukaisen päätepisteensä. Taljoja voi muokkauttaa siitä riippumatta, ovatko ruhot, joista taljat ovat peräisin, saaneet eläinlääkärin hyväksynnän vai eivät. Myös tarkastamattomista ruhoista peräisin olevia taljoja on mahdollista myydä tekniselle laitokselle eli esimerkiksi nahkamuokkaamolle. Yksityishenkilöille tarkastamattomien ruhojen raakataljoja ei saa suoraan myydä. Lemmikkirehuksi menevän taljan tulee puolestaan olla peräisin teurastamolta eläinlääkärin ante mortem -tarkastamasta porosta.    (Ruokavirasto 2024.) 

Teurastamon, joka toimittaa suolattuja raakataljoja ulkomaille, on rekisteröidyttävä toimivaltaiselle viranomaiselle sivutuoteasetus (EY) N:o 1069/2009 mukaan. Hyväksytyt laitosteurastamot, joilla on laitosnumero, ovat valmiiksi rekisteröityjä ja voivat toimittaa taljoja ulkomaille. Taljojen myynti tekniseen käyttöön (muokattavaksi) ei vaadi erillistä rekisteröitymistä. 

Porotilalta voidaan lähettää taljoja toisiin EU-maihin tekniseen käyttöön (ei eläinravinnoksi) ilman rekisteröitymisiä. Tässä tapauksessa vastaanottajan tulee kuitenkin olla rekisteröitynyt sivutuoteasetuksen mukaisesti. Suoraan kotitilalta ei voi siis myydä poron raakataljoja yksityisasiakkaalle, vaan kuluttajalle myytäessä tuotteen on oltava joko teknisessä laitoksessa käsitelty tai peräisin teurastamolta, jossa eläinlääkäri on hyväksynyt ruhot. (Ruokavirasto 2024.)

Raakataljan käsittelyssä teurastamolla tulee huomioida sen käyttötarkoitus. Jos talja menee lemmikkirehun raaka-aineeksi, käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota pilaantumisen estämiseksi. Pilaantunut talja ei kuitenkaan sovellu myöskään koristetaljaksi, sillä pilaantuessaan talja altistuu karvan irtoamiselle ja laatu heikkenee. Yleisin tapa säilöä raakatalja teurastuksen jälkeen on suolaaminen. Myös pakastaminen on käytetty säilöntämuoto.  

Ennen kaupankäyntiä selvitä, kuuluuko talja sivutuotelainsäädännön alaisuuteen vai onko se saavuttanut päätepisteen. 

Kysymyksiä ja vastauksia

Minulla on kotona teurastettujen porojen suolattuja taljoja. Kenelle voin myydä niitä?

  • Voit myydä taljat tekniseen laitokseen. Näitä ovat mm. nahkamuokkaamot.

Voinko muokkauttaa ja sen jälkeen myydä tarkastamattomien porojen taljoja?

  • Kyllä voit. Muokkauspaikan tulee olla tekninen laitos.

Harrastan nahkojen parkitusta kotona. Haluaisin parkita taljoja myyntiin, onko se mahdollista?

  • Kyllä. Mikäli talja on peräisin teurastamolta ja post mortem- hyväksytystä ruhosta, voit parkita ja myydä taljan ”ilman rajoituksia”. Mikäli talja on tarkastamattomasta ruhosta, sinun tulee rekisteröityä tekniseksi laitokseksi. Ohjeita: Tekniset laitokset – Ruokavirasto

Haluan myydä seinäkuivattuja taljoja. Mitä minun tulee huomioida?

  • Jotta voit valmistaa ja myydä seinäkuivattuja taljoja muualle kuin teknisiin laitoksiin, niiden tulee olla päätepisteen saavuttaneita eli peräisin teurastamolta, tarkastetusta ruhosta. 

Meillä on kenttäteurastuspaikka. Voimmeko myydä suolatut raakataljat ulkomaille?

  • Kyllä voitte. Ostajan/ taljojen määränpään tulee olla tekninen laitos.

6. Tarvittavat asiakirjat ulkomaankauppaa varten

Raakataljojen ja koipinahkojen vientiin vaadittavat asiakirjat (tieto keväältä 2026): 

  • Eläinterveystodistus 
  • Kaupallinen asiakirja 
  • Lasku 
  • Sopimus  
  • Pakkauslista 

Viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin käytetään ensisijaisesti EU:n tai Suomen ja viennin kohdemaan välisesti virallisesti sovittua eläinterveystodistusta. Jos virallisesti sovittua todistusta ei ole, voi toimija tiedustella kohdemaan viranomaiselta mahdollisuutta käyttää viennissä Ruokaviraston laatimaa yleistodistusta hirvieläinten vuotien ja nahkojen vientiin. 

Todistusmalleja sekä ohjeet niiden täyttämiseen löytyvät Ruokaviraston maakohtaisilta vientisivuilta (www.ruokavirasto.fi/vienti) sekä todistussivuilta (www.ruokavirasto.fi/vienti/todistukset). 

Todistuksen myöntää ja allekirjoittaa teurastamoa tai muuta lastauspaikkaa valvova virkaeläinlääkäri. Todistukseen kirjataan kaikki kohdemaan edellyttämät tiedot (esim. laitostunnukset, erän tunnisteet, päivämäärät). Viejän tulee noudattaa viennin kohdemaan ja EU:n lainsäädännössä annettuja vientituotteisiin ja eläintautien vastustamiseen liittyviä vaatimuksia. 

Ulkomaille lähetettyjen taljojen mukana tulee toimittaa kaupallinen asiakirja, jossa ilmenee keskeisimmät tiedot lähetyksestä. Vaikka tätä todistusta vaaditaan lähtökohtaisesti vain sivutuotteiden lähettämistä varten, on helposti täytettävä asiakirja hyvä lähettää myös koristetaljojen yhteydessä. Valmiin pohjan kaupalliselle asiakirjalle löydät tästä linkistä: Kaupallinen asiakirja, esimerkki ENG & Kaupallisen asiakirjan täyttöohje.

Laskun voi laatia haluamallaan pohjalla, kunhan se sisältää laskutuksen kannalta oleelliset tiedot (mm. kuka laskuttaa ja ketä, myytävä tuote ja määrä, eräpäivä, maksutiedot). 

Sopimus sitoo ja turvaa kaupankäynnin molempia osapuolia. Sopimuksen voi laatia joko myyjä tai ostaja. Sopimuksessa tulee käydä ilmi myyjän ja ostajat tiedot ja allekirjoitukset, mitä sopimus koskee sekä mitä ehtoja kauppaan liittyy. Lisäksi on hyvä mainita maksun suorittamisesta, kuljetuksesta sekä pakkaamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Mitä tarkemmin ehdot on määritelty, sitä parempi, ja sopimukseen pystyy vetoamaan mahdollisissa ongelma- tai riitatilanteissa. Esimerkki sopimuspohjan laatimiseen on saatavilla suomeksi ja englanniksi: 

Suomeksi: 
https://lucit.sharepoint.com/:w:/s/Julkisettiedostot/IQDinTzqCp1PTL-zHaPAKVwOAYjcCKHxGYQsOcWwI9k5tSY?e=YS6HuL 

Englanniksi: https://lucit.sharepoint.com/:w:/s/Julkisettiedostot/IQBaiJuuhVK9S6VdepyK3uU0AWzAQlLpqmHHaCwjtOArxfo?e=dXvVPn  

Pakkauslistassa on hyvä mainita ostajan ja myyjän yhteystiedot. Kaikkein tärkeintä on kuvata siinä lähetyksen sisältö: mitä se sisältää ja kuinka paljon sekä pakkausten painot ja mitat. Esimerkkipohja on saatavilla:
https://lucit.sharepoint.com/:w:/s/Julkisettiedostot/IQBVQtwQ4dGKT4df_bh_BeApAdXrH4VaMgRaALwsg3Bpk18?e=Yh7ZEI  

Laadituista asiakirjoista jätetään yksi versio itselle, toimitetaan toiset ostajalle (sähköisesti) sekä annetaan kolmannet paperit kuljetusliikkeen mukaan. 

Myynti EU:n ulkopuolelle 

Jos taljoja myydään EU-alueen ulkopuolelle, tulee aiemmin mainittujen asiakirjojen lisäksi tehdä Export declaration eli vienti-ilmoitus. Ilmoituksen  voi tehdä sähköisesti Tulliselvityspalvelussa. Lisätietoja: Näin teet vienti-ilmoituksen – Tulli 

Ennen ilmoituksen tekemistä myyjällä tulee olla EORI-numero. Ilmoituksen tekijällä tulee olla riittävät Suomi.fi-valtuudet.  Ilmoituksessa kysytään tavaran tullinimikettä, joka on kuivatun, suolatun tai käsittelemättömän porontaljan kohdalla 4103900000.  Muokatut porontaljat menevät nimikkeen 4302199900 alle.  

Raakataljoja EU:n ulkopuolelle myytäessä viejän tulee ilmoittautua viejärekisteriin eCert-järjestelmässä: : https://www.ruokavirasto.fi/vienti/rekisterit. 

Ennen vientiä on selvitettävä viennin kohdemaan vientiehdot.  

Lisätietoa viennistä EU:n ulkopuolelle löytyy tästä Ruokaviraston linkistä: Vienti EU:n ulkopuolelle – Ruokavirasto.  

Suositeltavaa: Cites-lausunto lähetyksen mukaan 

Poro ei kuulu CITES-lajeihin eli uhanalaisten lajien luokitteluun. Sen ansiosta porontaljojen vientiin muihin EU-maihin ei tarvita lupia. Mikäli valtio, jonne taljoja myydään, vaatii todistuksen, ettei poro ole CITES-laji, voi asiakirjan tilata Syken kirjaamolta: kirjaamo@syke.fi. To whom it may concern -lausunnon hinta on 80 euroa. (Syke. 2024) 

Tuottajasta moniosaaja -hanke on tilannut CITES-lausunnon taljakaupan edistämiseksi. Lausunnon voit ladata sivuiltamme: Cites-lausunto, poro.

7. Taljojen pakkaaminen ja lähetys

Asiakasmielikuvaan vaikuttaa olennaisesti myös pakkauksen ulkonäkö. Siisti pakkaus helpottaa taljan kuljettamista ja antaa ammattimaisen vaikutelman myyjästä.  

Karvojen säilymisen vuoksi taljat kannattaa pakata vasta vähän ennen lähettämistä.  Ulkomaille lähetettäessä myös pakkausmateriaalin on oltava kestävää ja toimitustavan mukaista. Asianmukaiset liitteet ja asiakirjat helpottavat toimitusketjussa etenemistä.  

Jos kuljetetaan raakataljoja, kuljetusfirmalle on hyvä tiedottaa, että taljoista voi valua nestettä ja esimerkiksi suolaa. Pakkaamiseen liittyvät ehdot kannattaa selvittää kuljetusfirmalta. 

Raakataljat voidaan lähettää lavoilla. Huolellinen lajittelu ja varastointi teurastamolla helpottaa lähettämistä ja vähentää taljojen turhaa käsittelyä. Taljat tulee pinota lavoille huolellisesti. 

Kuljetusta varten tarvitaan tiedot pakkausten koosta – korkeus, leveys, syvyys ja pakkausten määrä sekä paino. Mikäli ostaja järjestää kuljetuksen, tulee nämä tiedot antaa ostajalle, kun tuotteet on pakattu. 

Koipinahkojen pakkaamisesta lisätietoja Parasta palkisilta! -hankkeen talteenotto-oppaassa, s. 29: Talteenotto_opas_teurastamotyohon_2022.pdf 

8. Yhteenveto

Porontaljojen ulkomaankauppa tarjoaa poronomistajille ja teurastamoille mahdollisuuden parantaa taljoista saatavaa tuottoa ja löytää uusia markkinoita tilanteessa, jossa kotimainen kysyntä ja taljojen tuottajahinta ovat heikentyneet. Onnistunut kansainvälinen kaupankäynti edellyttää kuitenkin huolellista perehtymistä aiheeseen. 

Taljan käsittelyaste määrittää kaupankäynnin verotuksen, mahdolliset myyntikohteet, vaadittavat asiakirjat sekä pakkaus- ja kuljetusratkaisuihin liittyvät toimenpiteet. Erityisesti lemmikkirehun tuotantoa koskeva lainsäädäntö ja rekisteröintivelvoitteet on huomioitava tarkasti. 

Verotus määräytyy kohdemaan ja ostajan mukaan. Yritysmyynnissä EU:n sisällä noudatetaan yhteisökaupan sääntöjä, kuluttajamyynnissä taas etämyyntiä koskevia arvonlisäverosäännöksiä. EU:n ulkopuolelle suuntautuva myynti on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta mutta edellyttää asianmukaista vientidokumentaatiota. 

Kansainväliseen kauppaan liittyy erilaisia vaadittavia asiakirjoja. Laskut, sopimukset, pakkauslistat, kaupalliset asiakirjat sekä tarvittaessa eläinterveystodistukset ja vienti-ilmoitukset varmistavat sujuvan toimitusketjun ja vähentävät riskejä. Tarvittaessa apua ja ohjeita voi kysyä eri viranomaisilta, kuten verottajalta, tullista tai Ruokavirastolta.  

Menestyksekäs myynti edellyttää hyvää markkinointia. Porontaljojen eettisyys, poronhoidon perinteet ja taljojen asema teurastuksen sivutuotteena ovat tärkeitä kilpailuvaltteja kansainvälisillä markkinoilla. Porossa on paljon hyviä ominaisuuksia kauniin ulkonäön lisäksi. Tuotteen tarinallistaminen, laatuun panostaminen ja selkeä asiakasohjeistus lisäävät taljojen arvoa ja ostajien tyytyväisyyttä. 

Porontaljojen ulkomaankauppa vaatii siis suunnitelmallisuutta, mutta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia lisäarvon luomiseen. Kun säädökset, dokumentaatio, laatu, pakkaus ja markkinointi ovat hallinnassa, porontalja voi menestyä kansainvälisillä markkinoilla vastuullisena ja ainutlaatuisena tuotteena. 

Hyödyllisiä linkkejä 

9. Lähteet

Lapin AMK. 2022. Ilmakuivatun porontaljan tuotanto- ja myyntiopas. Taljat rahaksi -hanke. Viitattu 18.5.2026. Ilmakuivatun ja muokatun porontaljan tuotanto- ja myyntiopas 

Paliskunnat.fi 2020. Ohjekirja tarinallistamisesta. Parasta pohjoisesta – paikalliset raaka-aineet ja käsityöt -hanke. Viitattu 11.12.2024. Meidän tarina  

Ruokavirasto. 2023. Tuonti ja vienti EU-maista, Norjasta ja Sveitsistä. Viitattu 20.10.2024. EU-maat, Norja ja Sveitsi – Ruokavirasto  

Ruokavirasto. 2024. Vienti EU:n ulkopuolelle – elintarvikkeet, eläimet, eläinperäiset tuotteet ja kasvituotteet. Viitattu 20.10.2024. Vienti EU:n ulkopuolelle – Ruokavirasto  

Ruokavirasto. 2024. Salin, N. Porontaljojen myynti ulkomaille. Yksityinen sähköpostiviesti. 22.11.2024. Viestin saaja: Veera Salmela.  

Ruokavirasto. 2026. Lundén, T. Viennin kommentit porontaljojen kansainvälisen kaupan opas. Yksityinen sähköpostiviesti. 18.5.2026. Viestin saaja: Veera Salmela.  

Suomi.fi. 2022. Verkkokauppa myyntikanavana. Viitattu 9.12.2024. Verkkokauppa myyntikanavana – Suomi.fi  

Suomen ympäristökeskus. 2024. Pylvänäinen, M. Porontaljojen vienti. Yksityinen sähköpostiviesti 14.10.2024. Viestin saaja: Veera Salmela.  

Tilastokeskus. 2024. Majoitustilasto. Viitattu 11.12.2024. Majoitustilasto | Tilastokeskus  

Verohallinto. 2024. Ulkomaankaupan arvonlisäverotus. Viitattu 9.11.2024. Ulkomaankauppa – vero.fi