Tiedolla johtamisen asiantuntija -koulutuksen YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin teknologiapainotteista hackathonia kehittämisen välineenä sekä keinona tutustua tekoälyn nopeasti kehittyviin mahdollisuuksiin.

Tiina Petäsnoron YAMK-opinnäytetyö tarkastelee hackathonin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja selvittää, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää asiakastarpeiden tunnistamiseen tekstidatasta.

Tekoäly tukena tekstidatan analysoinnissa ja päätöksenteossa

Organisaatioille kertyy paljon tekstiaineistoa esimerkiksi asiakaspalvelun ja erilaisten kyselyiden kautta. Tekoäly voi auttaa muuttamaan tekstidatan muotoon, joka tukee päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa tekoälymenetelmiä, joilla julkisen sektorin toimeksiantajaorganisaatiossa voitaisiin analysoida asiakaspalvelun sähköposteja ja tunnistaa niistä asiakastarpeita. Kehittämismenetelmänä – ja samalla tutkimuksen kohteena – käytettiin hackathonia, johon osallistui kaksi IT-alan asiantuntijatiimiä sekä toimeksiantajaorganisaation työntekijöitä.

Hackathonin lopputuloksena syntyi kaksi suurten kielimallien hyödyntämiseen perustuvaa konseptiehdotusta, joissa hahmoteltiin ratkaisuja muun muassa asiakastoiveiden ja kipupisteiden tunnistamiseen, teemojen kategorisointiin sekä viestien sävyn analysointiin. Ratkaisuja ei ehditty testata kattavasti opinnäytetyöprosessin aikana, mutta työn tulosten perusteella niiden käyttöönotto edellyttäisi huolellista datan esikäsittelyä sekä kehotteiden ja tekoälyn tuottamien vastausten testaamista yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Ihmisillä on keskeinen rooli tekoälyn toiminnan arvioinnissa ja vastuullisen tekoälykehityksen varmistamisessa.

Hackathonin onnistumisen edellytykset

Opinnäytetyössä havaittiin, että teknologiapainotteisen hackathonin onnistumista tukevat selkeä tavoite, datan ja teknologiaympäristön huolellinen valmistelu sekä tiimien roolituksen ja ideointivaiheen tukeminen. Tiimeissä on hyvä olla mukana henkilöitä, jotka tuntevat niin hackathonissa käsiteltävän datan rakenteen kuin liiketoimintaprosessit, joissa data syntyy.

Työssä pohdittiin myös, voisivatko teknologiapainotteiset hackathonit hyötyä kaksiosaisesta rakenteesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa keskityttäisiin käyttötapausten ideointiin ja toisessa vaiheessa valitun käyttötapauksen ratkaisemiseen. Malli voisi lisätä osallistujien sitoutumista syntyviin ratkaisuihin ja auttaa varmistamaan, että kehittäminen lähtee liikkeelle oikeasta liiketoimintatarpeesta.

Opinnäytetyön perusteella hackathonit tarjoavat suotuisan ympäristön nopeille kokeiluille ja oppimiselle niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Järjestäjien on kuitenkin hyvä pohtia, miten ratkaisujen kehittämistä tuetaan tapahtuman jälkeen, jotta tulokset eivät jäisi ainoastaan ideatasolle. Hackathonin rakenteen ja jatkuvuuden kehittäminen tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita.

Lisätietoja

Tiina Petäsnoro tpetasnoro@gmail.com