Tavoite

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kiertotalouden ja vihreän siirtymän elementtien kehittymistä, osaamista ja edistämistä yritysrajapinnassa siten, että yrityksiä sekä muita tahoja/toimijoita tuettiin edistämään kiertotalouden periaatteiden mukaista toimintaa konkreettisin kehitystoimin.

Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista  -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Lapin  teollisen kiertotalouden kestävää kasvua ja innovaatiotoimintaa erityisesti toimijoiden yhteistyön vahvistamisen kautta. Hankkeen erityisenä tavoitteena oli kiihdyttää teollisen kiertotalouden hankkeiden suunnittelua ja toteutusta Lapissa. Lapin olosuhteisiin ja toimijaverkostoon sovellettavan teollisen kiertotalouden kiihdytyskaistan ytimessä oli kiertotalousmahdollisuuksien tunnistaminen ja muokkaaminen toteutus- ja rahoituskelpoiseksi.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista oli luoda Lapin alueelle kiertotalouden kiihdytystyön tueksi toimintamalli, joka edesauttaisi yrityksiä ja muita tahoja kiertotalouden edistämisessä.

Tulokset

Hankkeen tuloksena kehitettiin ja otettiin käyttöön Lapin teollisen kiertotalouden kiihdyttämisen toimintamalli, jolla voidaan jatkossa vauhdittaa yritysten ja muiden toimijoiden vihreää siirtymää, verkostoitumista ja TKI-toiminnan käynnistämistä. Toimintamalli on kuvattu eräänlaisena prosessimallina, joka löytyy hankkeen liitteistä.

Toimintamalli otetaan jatkojalostukseen ja käyttöön ensisijaisesti hanketoimijoiden eli Kemin Digipoliksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun osalta.

Hankkeessa koostettiin myös laaja-alainen ja monipuolinen artikkelikokoelma kiertotalouden toimenpiteistä Lapin alueella. Artikkelikokoelman voi ottaa lukulistalle tämän linkin kautta: lucit.sharepoint.com/:b:/s/Julkisettiedostot/IQAOl04gj9BoSqrA8E43yD-RAcZme_fdkSWWlhaIiHikI88?e=KOndlV

Tulosten hyödynnettävyys

Hankkeessa oli määritetty yleisesti hyödynnettäviksi tuloksiksi erityisesti hankkeessa työstetty Kiertotalouden kiihdytyskaista -toimintamalli, joka julkaistaan hanketoteuttajien verkkosivuilla ja on yleisesti hyödynnettävissä kaikille. Toimintasuunnitelmasta saatiin työstettyä visuaalinen prosessikuvaus/malli, joka mahtuu yhdelle A4:selle ja on siten myös helpommin käytettävissä. Toimintamallin prosessikuvausta on helppo jakaa sellaisenaan yrityksiin ja yritysvierailujen yhteydessä hankkeen päättymisenkin jälkeen. Lapin AMKissa toimintamalli jää elämään osaksi TKI-työtä ja arkea, sen avulla on helpompi käynnistää yhteistyökeskustelut eri tahojen kanssa. Hankesuunnitelmassa ei oltu suunniteltu laajempaa artikkelikokoelmaa, mutta hanketoimijat kokivat sen tarpeelliseksi. Artikkelikokoelmaan saatiin yhteensä 21 artikkelia ja sitä oli kirjoittamassa 42 kirjoittajaa. Kaikki artikkelit koskivat kiertotaloutta ja osoittivat kiertotalouden monipuolisuuden. Lähes kaikissa artikkeleissa oli myös esiteltynä yritysyhteistyön case-esimerkkejä, kuten esimerkiksi EkoTequn kiertotalouspilotoinnit tai LapinKierto -hankkeen nopeat kokeilut yritysten kanssa. Artikkelikokoelma on läpileikkaus koko Lapin AMKin ja Lapin alueen kiertotaloustoimia, se on laadullinen mittari Lapin AMKin vahvasta kiertotalouden kehitystyöstä yli 5 vuoden ajalta. Kiihdytyskaista -hankkeelle tämä oli erinomainen tulos sekä toteutuksellisesti että viestinnällisesti, jonka vaikutukset tulevat jatkumaan vuosia. Lapin AMK toteutti myös hankesuunnitelman ulkopuolisia toimia, jotka kuitenkin edesauttoivat selkeästi hankkeen tulosten saavuttamista ja vaikuttavuuden luontia Lapin alueella. Näitä toimia oli mm. Lapin AMKin insinööriopiskelijoille hankkeen ja kiertotalouden tietoisuuden kasvattaminen, opinnäytetyöt sekä suomeksi että englanniksi, projektityöt jossa opiskelijat saivat innovoida uusia kiertotalouden toimenpiteitä, yritysyhteistyön tiivistyminen paikallisten mikro-yritysten kanssa sekä Meri-Lapin ja Lapin alueen kuntien ja kaupunkien kanssa suunniteltu ja osaksi toteutetut yhteistyön keinot (työpajat, tietoiskut, vierailut, yrityskontaktoinnit). Hankkeen tulosten hyödynnettävyys tulee ilmi erityisesti Kiertotalouden kiihdyttämisen toimintamallin käytössä.