Tavoite

Pakurinviljelyn kehittäminen ja arvoaineiden hyödyntäminen -hankkeen tavoitteena on kehittää pakurikäävän viljelyä ja parantaa sen tuotannon kannattavuutta. Tarve hankkeelle kumpuaa huomiosta, että nykyinen tarjonta ei pysty täyttämään markkinoiden kysyntää. Kysyntää on erityisesti ulkomailla etenkin kaukoidässä, jonka vuoksi vientipotentiaali on suuri. Pakuria esiintyy luonnonvaraisena koko Suomessa, ja sillä on merkittävä potentiaali nousta yhdeksi tärkeimmistä metsätalouden sivutuotteista. Kuitenkin tieto pakurin viljelystä on toistaiseksi rajallista suhteessa teollisuuden kasvavaan kysyntään. Tämä korostaa tarvetta lisätutkimukselle, joka selvittää optimaalisia viljelymenetelmiä ja -alueita. Luonnonvaraisen, helposti saavutettavan pakurin ennustetaan loppuvan jo neljän vuoden kuluttua ja siksi pakuria tulisi viljellä kasvavissa määrin, jotta markkinoilla olevaan kysyntään voidaan vastata.Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lupaavia tuloksia pakurin kasvunopeudesta ja viljelyolosuhteista. Pakurin hidas kasvu edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta, jotta voidaan määrittää optimaaliset kasvuolosuhteet. Hankkeessa keskitytään erityisesti pohjoisten kasvuolosuhteiden vaikutukseen ja kehitetään pakurin jatkojalostusta esimerkiksi arvoaineiden uuttomenetelmien avulla.Hanke toteutetaan useilla toimenpiteellä, joiden avulla tutkitaan pakurin kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten maaperän kemiallista ja fysikaalista koostumusta, valoisuuden vaikutusta ja erilaisten ympättävien (runkoon istutettavien) pakurikantojen eroja. Uusia koealoja perustetaan laajemmalle maantieteelliselle alueelle Lapissa ja aiempien koealojen inventointia laajennetaan systemaattisemmin keräämällä kasvupaikkatietoja ja mittaamalla valoisuusarvoja. Näiden analyysien avulla pyritään löytämään parhaat kasvupaikat pakurinviljelylle ja kehittämään viljelymenetelmiä.Hankkeen aikana Lapin AMK ja Oulun Yliopisto tekevät yhteistyötä eri toimijoiden, kuten metsänomistajien ja eri alojen yritysten kanssa. Hankkeessa tehdään pakurin uuttokokeita eri menetelmiä hyödyntäen ja tutkitaan arvoaineiden saantoa, jonka tuloksena voidaan kehittää uusia kaupallisia sovelluksia erityisesti terveys-, luonnontuote- ja kosmetiikkateollisuudelle.Tuloksina hankkeessa julkaistaan pakurin viljelyopas, joka antaa metsänomistajille ja yrityksille konkreettista tietoa viljelyolosuhteista ja parhaista käytännöistä. Hankkeen löydöksiä jaetaan myös webinaareissa ja työpajoissa, joissa metsänomistajat ja yritykset saavat käytännön opetusta viljely- ja jalostusmenetelmistä. Lisäksi tuotetaan julkaisu pakurin uuttomenetelmistä ja analyysituloksista sekä uutto-opas. Tulokset viestitään laajasti Lapin AMK:n ja Oulun yliopiston kanavien kautta, ja ne ovat avoimesti kaikkien saatavilla.Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksina pakurinviljely yleistyy Lapissa ja Kainuussa, mikä tarjoaa metsänomistajille uuden vaihtoehdon metsänhoitoon ja tuo lisäarvoa metsien hyödyntämiseen. Pakuria sisältävien puiden runkonäytteiden tutkimus voi tehostaa pakuripohjaisten tuotteiden tuotantoa, jos pakurin terveysvaikutteisia yhdisteitä löytyy myös pakurisienen rihmastoa sisältävästä puun rungosta. Lisäksi korjuu voidaan tällöin tehdä koneellisesti joka tehostaa tuotantoketjua edelleen. Viljelyoppaan ja tutkimusten avulla metsänomistajat saavat parempaa tietoa investointien kannattavuudesta, mikä voi lisätä pakurin tuotantoa ja parantaa alueen luonnontuotealan kilpailukykyä. Lisäksi pakurin jalostusarvon nousu ja uudet markkinamahdollisuudet voivat vahvistaa Lapin ja Kainuun roolia luonnontuotteiden tuotannossa ja kehittämisessä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkotutkimuksissa, koulutusmateriaaleissa sekä yritysyhteistyön kehittämisessä, mikä tukee pakurinviljelyn kasvua ja kaupallista potentiaalia pitkällä aikavälillä ja osaltaan kehittää Lapin ja Kainuun biotaloutta.Hankkeen toimet kohdistuvat hankkeen vaikutusalueen metsänomistajiin, jotka ovat arvoketjun alkutuottajia sekä pakuria hyödyntäviin, jalostaviin ja viljeleviin yrityksiin ympäri suomen, joille tuotetaan arvokasta tietoa. Hankkeen tulosten avulla yritykset ja metsänomistajat saavat kannattavuutta sijoituksilleen ja mahdollisesti enemmän raaka-ainetta jatkojalostajille.

Tulokset

1. Hankkeesta saadaan uusia tuloksia pakurinviljelyn kannattavuudesta, menetelmistä ja hyödyntämisestä sekä prosessoinnista. Tulosten perusteella julkaistaan 1 x opas 2 x webinaaria ja 2 x julkaisua, joiden lisäksi viestitään Lapin AMK:n ja Oulun Yliopiston viestintäkanavilla sekä alaan liittyvillä julkaisualustoilla.2. Hanke tukee Lapin aluekehitystä ja monipuolista elinkeinorakennetta tarjoamalla metsänomistajille tietoa luonnontuotteiden viljelystä ja hyödyntämisestä. Hankkeessa3. Metsän käyttö luonnontuotteiden viljelyyn lisää myös niiden monimuotoisuutta talousmetsiin verrattuna. Hanke myös nostaa pakurin kiinnostavuutta ja tunnettavuutta luonnontuotteiden valmistajien ja lääke- ja kosmetiikkateollisuuden silmissä. 4. Mittauksissa ja analyyseissä käytetään alalle vakiintuneita menetelmiä ja tutkimus toteutetaan eettisiä periaatteita noudattaen. Hankkeen vaiheet raportoidaan ja hankkeen päätteeksi tulokset julkistetaan.  5. Laaja koelaverkosto jatkotutkimusta varten6. Kehittää Lapin ja Kainuun syrjäseutujen biotaloutta ja elinkeinorakennetta.7.  Pakurin vaikuttavien yhdisteiden uuttomenetelmien testaus ja kehittäminen, jolla tähdätään pakurin jalostusasteen nostamiseen. 

Tulosten hyödynnettävyys

1. Hankkeesta saatuja tuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää jatkohankkeissa ja koulutusmateriaaleissa. Pakurikääpä jatkaa kasvuaan myös sadonkorjuun jälkeen, jos istutettu puu on vielä elinvoimainen, mikä parantaa viljelyn kannattavuutta entisestään. Jatkohankkeissa voitaisiin arvioida esimerkiksi pakurin kasvua ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jolloin saataisiin entistä parempi kokonaiskuva viljelyn kannattavuudesta. Jatkohankeideoita voisivat olla myös viljelyn kannattavuuden parantuessa ja tuotannon lisääntyessä logistiikkaan liittyvät hankkeet. 2. Koealaverkostoa tullaan ylläpitämään myös hankkeen päättyessä Lapin AMK:n toimesta. Ylläpidolla tarkoitetaan runkojen merkintäkilpien uusimista tarvittaessa, pakurikasvaimien mittausta ja uusien kasvaimien etsimistä sekä koealatietojen päivitystä. Koealoja hyödynnetään myös osana metsätalousinsinöörien ja agrologien opetusta demonstroimaan monikäyttöisiä metsänkäytön ratkaisuja sekä luonnontuotteiden tuotantoa. Opiskelijat oppivat myös koealojen perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä taitoja. 3. Eri tahot kuten metsän omistajat, pakuria jalostavat yritykset, metsänhoitoyhdistykse t, tutkimuslaitokset jne. voivat hyödyntää hankkeen tutkimustuloksia ja julkaisuja pakurin viljelyn aloittamisessa, sen kehittämisessä kannattavammaksi ja sen jatkojalostusta suunnitellessaan. Arvoaineiden tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yritysten toimesta tuotesuunnittelun tukena mahdollistaen raaka-aineen laadullisen kriteeristön kehittämisen. Viljelyopas, uutto-opas ja muu koulutusmateriaali jää avoimesti kaikkien saataville, jotta metsänomistajat ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää sitä myös tulevaisuudessa. 4. Hankkeen seurauksena luodut yhteistyöverkostot jatkavat pakurinviljelyn kehittämistä myös hankkeen jälkeen.