Tavoite

Hankkeen kohteena on Torniossa sijaitseva Peräpohjolan Opiston Niilontalo, joka on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina ja ollut oppilaitoskäytössä tähän päivään asti sota-aikoja lukuun ottamatta. Yleiskaavassa rakennus on suojeltu arvokkaana rakennuksena ja sen säilyminen käyttökuntoisena on osa Lapin historian säilymistä. Peräpohjolan opiston alue on osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja Niilontalo maakunnallisesti erittäin arvokkaaksi, suojeltavaksi rakennuskohteeksi. Niilontaloon tullaan toteuttamaan suuri peruskorjaus, jonka yhteydessä uusitaan myös rakennuksen ilmanvaihto. Nykyinen ilmanvaihto on sekoitus painovoimaista ilmanvaihtoa ja koneellista poistoilmanvaihtoa. Ongelmana on ollut riittämätön ilmanvaihto oppilaitoskäyttöön sekä poistoilmanvaihdon energiatalous ja korvausilman kulkeutuminen sisäilmaan rakenteiden läpi.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Peräpohjolan opiston kanssa. Hankkeessa Peräpohjolan opiston toteuttamien investointien sekä Lapin AMKin toteuttaman kehittämishankkeen tuen avulla rakennuksen ilmanvaihto automatisoidaan. Ilmanvaihto säätyy automaation, antureiden ja säätöpeltien ohjaamana kullekin sääolosuhteelle ja ihmismäärälle automaattisesti ja reaaliaikaisesti, jolloin ilmanpaine sisällä ja ulkona on aina sama. Tällä saadaan kaikki ilma kulkemaan ilmanvaihtokoneen kautta hallitusti eikä rakenteiden läpi tule korvausilmaa (alipaine) tai rakenteisiin ei johdu kosteaa sisäilmaa (ylipaine). Lopputuloksena saadaan vanhaan rakennukseen sopiva ilmanvaihto ja myös rakenteellisesti kestävät olosuhteet.

Tulokset

Historiallinen Niilontalo Torniossa toimii pilottikohteena Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston ryhmähankkeessa, jossa yhdistetään kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttäminen ja moderni talotekniikka. Kohteeseen on toteutettu automaattisesti käytön mukaan säätyvä, anturidataan perustuva ilmanvaihtojärjestelmä joka parantaa sisäilman laatua ja energiatehokkuutta rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Hankkeessa seurataan järjestelmän vaikutuksia sisäympäristöön, paine-eroihin ja energiankulutukseen ja tulokset tarjoavat arvokasta tietoa vanhojen rakennusten kestävän kehittämisen tueksi.

Aiheesta ja hankkeen toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin seuraavissa julkaisuissa:

  • Lapin AMKin blogi: Modernia talotekniikkaa historialliseen rakennukseen https://lapinamk.fi/blogiartikkeli/modernia-talotekniikkaa-historialliseen-rakennukseen/
  • Lumen-lehden artikkeli: Energiatehokas ilmanvaihto kulttuurihistorialliseen kiinteistöön https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2025/04/24/energiatehokas-ilmanvaihto-kulttuurihistorialliseen-kiinteistoon/

Helmikuussa 2025 Niilontalossa työskenteleville henkilöille toteutettiin käyttäjäkysely sisäilmaan liittyvien subjektiivisten kokemusten ja tyytyväisyyden kartoittamiseksi. Kyselyn tulosten perusteella ilmanlaatu koettiin niukan enemmistön osalta aiempaa paremmaksi ja vähemmän pölyiseksi. Isoimpana ongelmana koettiin sisälämpötilan muutokset ja ilmanvaihtoventtiileistä koituva melu. Toinen käyttäjäkysely toteutettiin lokakuussa aikana ja molempien kyselyiden tuloksia hyödynnetään toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. 

12kk mittaus- ja seurantajakso pilottikohteessa on päättynyt ja tällä hetkellä on käynnissä mittausjakson tulosten analysointivaihe. Mittaus- ja seurantajakson ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksien perusteella rakennuksen paineolosuhteet ovat pysyneet pääasiallisesti tavoitellussa +5 … -5 Pascalin vaihteluvälissä hetkellisiä ylityksiä lukuunottamatta. Luokkatiloissa lämpötila on ajoittain ollut koholla, mutta kuitenkin suurimman osan ajasta asiallisella tasolla. Hiilidioksidipitoisuutta tarkasteltaessa osassa tiloista sisäilma laatu on ajoittain voinut olla heikentynyt ja hetkellisesti jopa huono. Seurantajakson aikana tehtyjen mittauksien perusteella on havaittu, että ilmanvaihto on osassa rakennuksen tiloja poikkeuksellisen alhainen verrattuna suunniteltuihin arvoihin. Havaitut erot ovat kuitenkin helposti korjattavissa säätämällä tilojen ilmamääriä ja varmistamalla muutosten vaikutus tarkistusmittauksilla.

Energiansäästöpotentiaali vanhoissa rakennuksissa

Vanhoissa rakennuksissa on merkittävää energiansäästöpotentiaalia, kun ilmanvaihtojärjestelmä ja eristykset uudistetaan nykyaikaiselle tasolle. ReStart-hankkeessa toteutettujen muutosten myötä Niilontalon lämmityksen energiankulutus on pienentynyt noin 800 MWh vuodessa.

Uuden ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenoton (hyötysuhde 85 %) ansiosta saavutetaan lisäksi noin 20 000 kWh:n vuosittainen sähkönsäästö – määrä, joka vastaa yhden omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Tämä osoittaa, että oikeilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi vähentää energiankulutusta ja samalla parantaa sisäilman laatua, ilman että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo vaarantuu.

Yhdessä parempaa sisäilmaa ja energiatehokkuutta

ReStart-hanke järjesti iltapäivän mittaisen tapahtuman ’Yhdessä parempaa sisäilmaa ja energiatehokkuutta’, jossa keskityttiin energiatehokkuuden parantamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa niiden ominaispiirteet säilyttäen.

Tapahtuma tarjosi asiantuntijatietoa, käytännön esimerkkejä ja mahdollisuuden yhteiseen ideointiin vanhojen rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman laadun parantamiseksi. Ohjelmassa käytiin läpi Niilontalon historiaa, esiteltiin ReStart-hankkeen toimenpiteitä ja tutustuttiin innovatiivisiin ratkaisuihin, joilla yli satavuotiaan rakennuksen energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä on parannettu. Lisäksi arvioitiin ratkaisujen soveltuvuutta muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja tarkasteltiin ilmanvaihtojärjestelmien skaalattavuutta.

Tapahtuman työpaja osiossa tunnistettiin vanhemman rakennuskannan sisäilmaan ja energiatehokkuuteen liittyvien parannusten keskeisiä haasteita, kuten rahoituksen riittävyys, suojelustatuksen ja rakenteiden rajoitteet sekä liian suppeat korjaustoimet. 

Hyviä ratkaisuja ja käytänteitä läpikäytäessä esille nousivat ennakoiva kunnossapito, tilojen seuranta ja säätöjen optimointi, sekä käyttäjien osallistaminen, avoin viestintä, yhteistyön vahvistaminen ja selkeä vastuunjako. Lisäksi nähtiin tutkimuksen merkitys puolueettoman tiedon tuottajana.

Lisäksi tarkasteltiin rakennusten historiallisen arvon säilyttämistä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden rinnalla. Keskeinen periaate oli tasapaino energiatehokkuuden ja rakennusten historiallisen arvon säilyttämisen välillä. Taloudellisen kestävyyden osalta painotettiin monipuolisia rahoituskeinoja, vaiheittaista toteutusta ja pitkäaikaista kustannus-hyötyarviointia. 

Tapahtuma tarjosi arvokkaita havaintoja ja verkostoitumismahdollisuuksia jatkotyön tueksi.

Lisäksi ReStart-hanke esitteli toimiaan TEQU Talk – On The Rocks tapahtumassa, joka kietoutui puhtaan luonnon, rakentamisen kiertotalouden ja energiaviisauden teemojen ympärille esitellen ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Omistatko tai työskenteletkö kulttuurihistoriallisesti merkittävässä kohteessa? 

Jaamme tietoa ja teemme mielellämme yhteistyövierailuja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Yhteistyöhön liittyen voit olla suoraan yhteydessä projektipäällikköön sähköpostitse tai puhelimitse. Katja Mourujärvi: katja.mourujarvi@lapinamk.fi, +358 40 749 2028

·         Kokonaisbudjetti 345 620 €, EU-rahoitus yhteensä 261 723 €

·         Lapin AMKin osuus budjetista 200 612 €