Hyvinvointipolku-toimintamalli koettiin terveydenhoitajien keskuudessa hyödylliseksi työvälineeksi lasten ja nuorten ylipainon puheeksi ottamisessa, mutta sen käytön turvaaminen vaatii päivitystyötä ja lisäkoulutusta selviää Lapin ammattikorkeakoulussa digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntijan koulutusohjelmassa tehdystä opinnäytetyöstä.

Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä on käytössä lasten ja nuorten ylipainon hoitoon
kehitetty hyvinvointipolku. Se on laadittu yhteistyössä neuvolan, kouluterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kanssa. Polku toimii ohjeistuksena terveydenhuollon ammattilaisille
lasten ja nuorten ylipainon määrittelyyn, vaikeusasteen arviointiin sekä perheiden ohjaukseen.

Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntija -koulutuksen opiskelijat Janna Keskiaho ja Marja Leinonen selvittivät YAMK-opinnäytetyössään neuvola- ja kouluterveydenhoitajien kokemuksia hyvinvointipolun käytöstä Lapin hyvinvointialueella.
Laadullinen tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina, johon osallistui seitsemän
terveydenhoitajaa. Tutkimuksessa selvitettiin paitsi mallin toimivuutta arjessa myös
terveydenhoitajien ajatuksia sen kehittämisestä.

Hyvinvointipolku tukee ammattilaisten työtä ja vaatii jatkokehittämistä

Tulosten mukaan hyvinvointipolun käytössä ilmeni vaihtelevuutta terveydenhoitajien kesken. Polun koettiin edistävän lasten ja nuorten ylipainon hoitoa. Sen käyttöä hankaloittivat materiaalien rajallisuus, sisällön yksipuolisuus sekä terveydenhoitajille suunnatun ylipainon hoitoon liittyvän koulutuksen puute. Terveydenhoitajat kokivat tarpeelliseksi päivittää hyvinvointipolkua vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita ja tehdä siitä käyttäjäystävällisemmän. Polun kehittämiseksi ehdotettiin digihoitopolun tai verkkosivuston luomista, mikä kokoaisi perheille suunnatun painonhallinnan ja hyvinvointitiedon yhteen paikkaan. Lisäksi korostettiin alustan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä, erityisesti lasten ikätason huomioimista.

Terveydenhoitajat kokivat hyvinvointipolun hyvänä apukeinoja ylipainon puheeksi
ottamisessa, mutta ilmaisivat huolta siitä, miten painosta puhuminen voidaan toteuttaa siten, että se tukee myönteisesti terveyttä ja hyvinvointia ilman haitallisia vaikutuksia kehonkuvaan tai itsetuntoon. Painon seuranta on herkkä ja vaikeasti lähestyttävä aihe ja sen käsittely vaatii hienovaraisuutta. Tutkimuksen perusteella terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa koulutusta ja avoimempaa keskustelua ylipainon puheeksi ottamisen tueksi. Erityisesti toivottiin mahdollisuuksia työyhteisön sisäiseen keskusteluun ja yhteisten käytäntöjen kehittämiseen lasten ylipainon ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Tuloksia on tarkoituksena hyödyntää Lapin hyvinvointialueella hyvinvointipolun
kehittämisessä. Tulosten hyödyntäminen ja sen kautta hyvinvointipolun kehittäminen
edesauttaa lasten ja nuorten ylipainon hoidon yhdenmukaistamista. Tulokset tarjoavat myös tietoa vastaavanlaisten toimintamallien kehittämiseen muissa organisaatioissa.

Lisätietoja

Janna Keskiaho janna.keskiaho@lapha.fi
Marja Leinonen marja.leinonen@hus.fi

Male doctor presses on screen digital tablet in the hospital