Luonto hyödyttää tutkitusti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Lapin AMKin hyvinvoinnin analytiikan opiskelija Maria Levantin-Kuusilehto selvitti Keusoten sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden ja työntekijöiden luontoaltistusta Mäntsälän sosiaalisen kuntoutuksen luontoryhmän kanssa kehitetyn mittarin avulla.

Luonnolla on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka tulisi huomioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lapin AMKin hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijan ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan Maria Levantin-Kuusilehdon opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keusoten sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden ja työntekijöiden luontoaltistusta. Tarkoituksena oli kehittää mittari yhdessä Mäntsälän sosiaalisen kuntoutuksen yksikön luontoryhmän asiakkaiden kanssa.  Kehittämistyön tuloksena syntynyt mittari mittaa, kuinka pitkä aika luonnon eri elementeille altistumisesta on kulunut.

Luontohyvinvointimittariksi nimetty mittari keräsi tietoa siitä, milloin vastaaja on viimeksi ollut luonnonvalossa, kuunnellut luonnonääniä, kävellyt maastossa, hengittänyt metsäilmaa, ollut luonnonveden äärellä, katsonut luontoa, koskettanut luontoa ja ollut luontoretkellä yhdessä muiden kanssa. Mittari tuotti tietoa luontoaltistuksesta pääasiassa Mäntsälän sosiaalisen kuntoutuksen yksikön asiakkailta ja Keusoten sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiltä. Mäntsälän sosiaalisen kuntoutuksen yksiköltä saapui 25 vastausta ja Keusoten sosiaaliselta kuntoutukselta 19 vastausta. Vastausten mukaan vähiten aikaa sosiaalisessa kuntoutuksessa oli kulunut luonnon äänien kuuntelusta ja luonnonvalossa olemisesta, eli näille oli vastaushetkellä altistuttu aivan hiljattain.  Kauimmin aikaa taas oli kulunut luonnonveden äärellä olemisesta ja yhdessä muiden kanssa tehdystä luontoretkestä.

Jatkossa luontohyvinvointimittaria voi hyödyntää luontolähtöisen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Mittari tekee näkyväksi luonnossa olevia tai tehtäviä asioita, jotka tukevat hyvinvointia.

– Luontotoiminta sopii erinomaisesti osaksi sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa. Aion käyttää luontohyvinvointimittaria jatkossa omassa työssäni sosiaalisen kuntoutuksen luontotoiminnan suunnittelussa ja asiakkaiden luontoaltistuksen tilan kartoittamisessa, kertoo Levantin-Kuusilehto.

Luontohyvinvointimittaria voi myös edelleen kehittää ja testata johtopäätösten varmentamiseksi.

Lisätiedot

Maria Levantin-Kuusilehto
maria.levantin-kuusilehto@keusote.fi

Luontohyvinvoinmittarin kehittämisympäristö Varlaxudden rannikko

Kuva: Maria Levantin-Kuusilehto