Lapin AMKin sosiaali-, terveys- ja tietotekniikan alan opiskelijat yhdistivät keväällä osaamisensa akatemiaprojektissa, jossa kehitettiin tekoälyavusteisen potilaspaikkajärjestelmän prototyyppi ohjelmistoyhtiö Tietoevryn toimeksiannosta.

 Projektin lähtökohtana oli Tietoevryn ja ammattikorkeakoulun pitkäaikainen yhteistyösopimus. Harjoitustyön aiheeksi valittu potilaspaikkajärjestelmän kehittäminen nousi käytännön tarpeesta, koska osastohoidon resurssien hallinta vaatii yhä ketterämpiä ja älykkäämpiä ratkaisuja. Kyseessä oli Tietoevryn ensimmäinen harjoittelijaprojekti, jonka toteuttamiseen osallistui Lapin AMKin puolelta monialainen opiskelijaryhmä.

Hoitajalle työkalu osaston hallintaan

Tietoevry Caren manager Jenni Saarinen kertoo, että tavoitteena oli yhdistää opiskelijat eri koulutusaloilta yhteisen ja aidosti merkityksellisen harjoitustehtävän pariin.

– Tehtävässä tutustuttiin siihen, millaisia haasteita julkinen ja yksityinen terveydenhuoltoala kohtaa ja miten niitä voidaan ratkoa teknologian avulla. Yhdessä tuotoksesta tuli enemmän kuin osiensa summa, hän kertaa.

Projektissa syntyi Hoitajan työkalu osaston hallintaan -prototyyppisovellus, joka auttaa hoitajia potilaiden sijoittelussa osastolle ja mukautuu muuttuviin tilanteisiin, kuten eristyspotilaiden saapumiseen. Prototyyppiä testattiin ammattikorkeakoulun simulaatiosairaalaympäristössä.

Projektissa yhdistyi yhteensä viiden opiskelijan osaaminen tietotekniikan, koneoppimisen ja sosiaali- ja terveysalan puolelta.

– Sairaanhoitajaopiskelijana tehtäväni oli ottaa selvää Lapin alueen erilaisista potilastietojärjestelmistä, laatia 20 realistista potilastapausta ja tuoda hoitotyön näkökulmaa käyttöliittymän suunnitteluun. Oli tärkeää tuoda mukaan ymmärrystä sairauksista, eristyksistä ja eri osastojen käytännöistä, kertoo Tiina Kovala.

Tekninen toteutus oli tietotekniikan opiskelijoiden alaa. Sovelluksen backend rakennettiin FastAPI:n avulla ja frontend Reactilla. Koneoppimismallien kehittämisestä ja potilastietojen simuloinnista vastasivat Machine Learning and Data Engineering -ryhmän opiskelijat Meri Tsyrtsaki ja Mykhailo Tsyrtsaki. Tietokantaratkaisuksi valikoitui Supabase, ja kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä.

Monialaisuus on läsnä kaikkialla asiantuntijaympäristöissä

Sekä akatemiaprojektiin osallistuneet opiskelijat että Tietoevry pitävät monialaista yhteistyötä tärkeänä tulevaisuuden työelämätaitona. Jenni Saarisen mukaan yritysten kannattaa lähteä mukaan oppilaitosyhteistyöhön matalalla kynnyksellä:

– Näkisin, että jatkossakin kannattaa niin sanotusti keskittää voimavarat ja tehdä yhteistyötä opiskelijaprojekteissa yli tutkintorajojen. Tämä vastaa myös hyvin pitkälti sitä, miten työtä asiantuntijaorganisaatiossa tehdään – kukin omien vahvuuksiensa ja osaamisensa kautta, mutta yhdessä.

Opiskelijat kuvasivat projektia opettavaiseksi ja innostavaksi, jonka kautta sai uusia kontakteja ja arvokkaita näkökulmia tulevaan työelämään.

– Opimme projektinhallinnan ja uusien teknologioiden lisäksi paljon sovellussuunnittelusta toimeksiantajan ja hoitoalan tarpeisiin.  Eri alojen välinen yhteistyö on tärkeää ja hyödyttää yleensä kaikkia osapuolia, kertovat insinööriopiskelijat Roni Suomalainen ja Mira Koskenniska. 

Mykhailo Tsyrtsakin mukaan monialaiset projektit tarjoavat myös hienon mahdollisuuden tutustua eri taustoista tuleviin ihmisiin ja oppia asioita, joihin ei omalla alalla välttämättä törmää.

Tiina Kovalan mielestä erilaisia projekteja voisi kehitellä enemmänkin eri alojen välillä.

– Meille sattui todella hyvä porukka, jolla kemiat kohtasivat hyvin. Tärkein oppimani asia oli se, että kun tehdään moniammatillisessa ryhmässä töitä, pystytään projektissa hyödyntämään kaikkien alojen osaamista. Tällöin tuotoksestakin tulee monipuolisempi ja käytännöllisempi.

Alkuperästeksti: Ville Polvela
Kuva: Maisa Mielikäinen

Kolme henkilöä seisomassa esittelypöydän takana koulun aulassa.

Mira Koskenniska (vas.), Tiina Kovala ja Roni Suomalainen esittelemässä akatemiaprojektia.