Äitiysneuvolatoiminnan keskiössä on odottavan äidin terveyden edistäminen. Puettavan teknologian käyttö äitiysneuvolatyössä voi parantaa äitiysneuvoloiden ohjauksen laatua ja tukea raskaana olevien hyvinvointia.

Lapin AMK Master Schoolin Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistäminen (YAMK) -tutkinnon opiskelijat Milla Suokanerva ja Mari Vuorjoki tutkivat ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössään äitiysneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia puettavan teknologian hyödyntämisestä äitiysneuvolan ohjaustyössä.

Opinnäytetyössä tutkittiin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien kokemuksia siitä, miten puettavan teknologian aktiivisuus- ja liikuntadataa voidaan hyödyntää ohjauksen tukena. Tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaan käyttämän puettavan teknologian dataa voidaan hyödyntää ohjaustyössä ja voidaanko sen avulla tukea asiakkaan hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää äitiysneuvolan terveydenhoitajaa ja analysoimalla heidän kokemuksiaan. Yhteistyökumppanina toimi suomalainen osakeyhtiö Polar Electro ja se lahjoitti tutkimuksessa käytetyt fitnesskellot Lapin AMKin käyttöön.

Äitiysneuvolatoiminnan keskiössä on terveyden edistäminen. Se toteutuu esimerkiksi kannustamisena terveellisiin elintapoihin, kuten liikuntaan. Nyt tehty tutkimus osoittaa, että puettavan teknologian, kuten fitnesskellon, käyttö äitiysneuvolatyössä voi parantaa ohjauksen laatua ja tukea raskaana olevien hyvinvointia. Aktiivisuus- ja liikuntadatan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen ja asiakkaan osallisuutta tukevaan liikuntaneuvontaan. Puettavan teknologian käyttö voi monipuolistaa ohjaustyötä ja motivoida odottavia äitejä huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

Kaikki terveydenhoitajat eivät kokeneet osaavansa käyttää dataa hyödyksi tai pitäneet sitä hyödyllisenä. Toiset sen sijaan pitivät dataa arvokkaana työkaluna, joka auttoi asiakkaan kannustamisessa ja yksilöllisen liikuntaneuvonnan antamisessa. Omakohtainen kokemus fitnesskellon käytöstä helpotti ohjauksen antamista ja datan tulkintaa. Terveydenhoitajat kokivat, että liikunnasta ehdittiin keskustella osana normaaleja neuvolakäyntejä.

Fitnesskellon dataa hyödynnettiin neuvolakäynneillä eri tavoin. Sen avulla keskustelut liikunnasta olivat konkreettisempia, asiakasta osallistavampia ja motivoivampia. Datan avulla oli mahdollista antaa yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Puettavan teknologian käyttö ei ainoastaan auttanut seuraamaan liikuntatottumuksia, vaan myös vahvisti asiakkaiden motivaatiota ja antoi hyvän mielen kokemuksia.

Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta tietoa äitiysneuvolan terveydenhoitajille, jotka voivat hyödyntää niitä asiakkaiden motivoinnissa ja yksilöllisessä ohjauksessa. Lisäksi tuloksista hyötyvät hyvinvointialueet, jotka voivat käyttää tutkimustietoa neuvolapalveluiden kehittämiseen. Yhteistyökumppani Polar Electro Oy saa tutkimuksen kautta tärkeää tietoa terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä fitnesskellonsa hyödyntämisestä raskaana olevien liikuntaneuvonnassa.

Lisätietoja

Milla Suokanerva, terveydenhoitaja YAMK, milla.suokanerva(at)pohde.fi
Mari Vuorjoki, sairaanhoitaja YAMK, mari.vuorjoki(at)pohde.fi