Sosiaalialan johtamisen haasteet vuonna 2020 05.05.2020 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) Sosiaalialan johtamistyön sisällöllisistä haasteista sekä niiden ratkaisukeinoista on valmistunut sosiaalialan YAMK-opinnäytetyö. Sosionomi YAMK-opiskelija Sanna Juuso tarkasteli opinnäytetyössään, kuinka sosiaalialan johtamisessa voidaan tukea työhyvinvointia myös sosiaalialan johtamisen kohtaamissa haasteissa. Yhteistyökumppanina Sanna Juusolla toimi sosiaalialan yritys, jonka johdolla on 20 vuoden kokemus sosiaalialan johtamisesta. Tutkimusorganisaatio toimi esimerkkitapauksena suomalaisesta sosiaalialan johtamisesta. Eri tasoisia haasteita Kehittämistehtävän tuloksista voidaan tulkita signaaleja sosiaalialan johtamisen tavoista ja ratkaisukeinoista. Sosiaalialan johtamisessa on eritasoisia haasteita, joista osa liittyy työhyvinvointiin. Haasteet jakautuvat organisaation sisäisesti ratkaistaviin sekä ulkopuolelta organisaatioon vaikuttaviin haasteisiin. – Työuupumus on koettu haastavimmaksi työhyvinvointiin liittyväksi ohjaustilanteeksi, Sanna Juuso kertoo. Lisäksi tutkimusorganisaation erityisalalla, lastensuojelutyössä, on siihen liittyviä omia johtamiseen vaikuttavia haasteita. – Esimerkiksi lainsäädäntö voidaan kokea haasteena, siksi arjessa täytyy soveltaa työtä sekä pyrkiä sopeutumaan siihen, etteivät kaikki haasteet ole ratkaistavissa organisaatiossa. Juuson mukaan organisaatiossa ratkaistavat haasteet liittyvät esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen. Jatkuvan kehitystyön ja kehitysmyönteisyyden vuoksi keinoja on käytettävissä runsaasti. Sosiaalialan johtamisen ja lastensuojelutyön moniulottuvuus on suuri haaste johtamistyössä. Lastensuojelun asiakkaiden ongelmat ovat kahdenkymmenen vuoden aikana muuttuneet moniongelmaisemmiksi. Eettisesti kestävä johtaminen kantaa Ratkaisukeinona on koettu toimivaksi esimerkiksi esimiesten saatavuus ja läsnäolo, esi- miesten välinen tiivis yhteistyö sekä luottamus henkilökuntaan. – Vuorovaikutukseen panostaminen näkyy työhyvinvoinnissa positiivisesti, Sanna Juuso tiivistää. Esimiehet auttavat työntekijöitä maksimoimaan osaamisensa, jotta he jaksavat työssään paremmin. Työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen kunnioittaminen on perusta sille, että keskustelut ovat hedelmällisiä ja työntekijät motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä. Johtamistaidosta riippuu organisaation menestyksen suunta, samoin kuin se, tukeeko toiminta asiakkaiden kuntoutumista ja kuinka henkilökunta voi ja osaa toimia työssään. Eettisesti kestävän sosiaalialan johtaminen on mahdollista myös taloudellisesti menestyvällä organisaatiolla. Haasteisiin vastaamisen tapa riippuu johtamistaidoista ja arvopohjasta. Sanna Juuson mukaan tulevaisuudessa sosiaalialaa ja sen johtamista tukisi eri sektorien yli menevän yhteistyön kehittäminen. – Tämä on merkittävää sosiaalialan työhyvinvoinnin sekä palvelujen laadun kehittämisen ja yhdenmukaistamisen kannalta. Kuvio 1 kuvaa, kuinka vaikuttavaa ja tuloksellista suomalaisen yhteiskunnan lastensuojelupalvelut, sosiaalialan työ ja johtaminen on. Kuvio 1. Sosiaalialan organisaation vaikutussuhteet kansalais- ja aluelähtöisesti Lisätietoja: Sanna Juuso, sosionomi YAMK, sosiaalialan kansalais- ja aluelähtöisen kehittämisen koulutusohjelma, Lapin ammattikorkeakoulu. p. 050 411 6883, juusosanna(ät)gmail.com