Verkostoituminen on pienen matkailuyrityksen elinvoimaisuuden elinehto 21.11.2017 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) Hyvin toimivat verkostot helpottavat matkailuyrittäjän arkea ja säästävät aikaa ja rahaa. Menestyvät yritykset ja yhteistyö tuovat myös elinvoimaa ympäröiville alueilleen. Syrjäseuduilla yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys korostuu entisestään. Sodankylän kunnan matkailukoordinaattori Marjo Harjula on kartoittanut restonomi YAMK-opintoihinsa kuuluvassa opinnäytetyössä lähinnä Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistyksen jäsenten näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia matkailuverkostoyhteistyöstä sekä laatinut alueellisen verkostosuunnitelman. Opinnäytetyönsä aiheen Harjula ammensi omasta työstään. Sodankylän kunnan kuntastrategian yksi painopistealueista on monipuolinen elinkeinoelämä, jonka olennainen osa on matkailu. Matkailun osalta Sodankylän kunta on jaoteltu maantieteellisiin kehittämisalueisiin, joita ovat Luosto, kunnan pohjoisosa, keskustaajama sekä kylämatkailu. Matkailua kunta kehittää pääosin kehittämishankkeilla, joita kunta hakee aktiivisesti niin kuntana kuin yhteistyökumppanina muiden kuntien, eri oppilaitosten ja alueiden kanssa. Viimeisimmät kehittämishankkeet ovat keskittyneet Pohjois-Sodankylän matkailun kehittämiseen. Verkostoitumissuunnitelma helpottaa alueen yrittäjiä yhteistyökumppaneiden etsinnässä sekä verkostojen rakentamisessa. – Verkostosuunnittelu tulisi ottaa olennaiseksi osaksi yrityksen liiketoimintasuunnittelua. Pitkän linjan matkailuyrittäjien ja yrityskonsulttien haastatteluissa selvisi, että verkostot tiedostettiin erittäin tärkeiksi ja olennaiseksi osaksi toimintaa, mutta varsinaista kirjallista verkostosuunnitelmaa ei löytynyt keneltäkään, Marjo Harjula kertoo. Tutkimuksessa selvisi, että verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi ja verkostoista haettiin lisäarvoa oman yrityksen toimintaan yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden avulla. Samalla pystyttiin tarjoamaan eri kohderyhmille monipuolisempia ja kattavampia palveluita. Myös näkyvyys oli huomattavasti laajempaa eri medioissa ja suuremmalla alueella kuin yksittäisellä pienellä yrityksellä. – Kaiken perustana on kuitenkin yrittäjän oma halu ja aktiivisuus tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja taustalla ajatus saada ensisijaisesti taloudellista hyötyä, kustannussäästöjä ja lisäresursseja, Marjo Harjula tiivistää verkostoitumisen idean. Tutkimuksessa korostui etenkin sosiaalisten suhteiden ja etenkin luottamuksen merkitys. Muualta tulleiden yrittäjien on ansaittava alueiden asukkaiden ja muiden toimijoiden luottamus, eikä se tapahdu nopeasti. Marjo Harjulan mukaan luottamuksen rakentaminen on ylipäätänsä pitkäjänteinen prosessi, jossa tarvitaan avoimuutta, tasapuolisuutta ja rehellisyyttä. Jokaisen toimijan tulee ymmärtää oma roolinsa verkoston rakentajana ja kehittäjänä ja sitoutua toimintaan, vaikka se vaatii ylimääräisiä ponnistuksia sekä resurssointia. Yrittäjät ovat Marjo Harjulan mukaan valmiita hyväksymään sen, että aina ei voi olla oma yritys hyötyjänä, vaan toisinaan hyöty saattaa mennä naapuriyritykseen, mutta hyödyntää kuitenkin jotain verkoston toimijaa. Pienillä ja syrjäisillä alueilla on myös kyläyhteisöjen merkitys verkostoyhteistyölle suuri. Yrittäjät käyttävät kylien palveluita hyväkseen ja ostavat lähialueelta muun muassa raaka-aineita ja rakennuspalveluita. Myös eri yhteisöjen panostukset esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä nähdään tärkeinä. Esimerkiksi Tankavaarassa on tapahtumatuotanto laajentunut perinteisistä kullanhuuhdontakisoista lasten tapahtumiin, rock & blues -viikonloppuihin, suopunginheittokisoihin, porojen kiihdytyskisoihin ja kansainvälisiin koiravaljakkokisoihin. Tutkimus tehtiin osana Marjo Harjulan restonomi YAMK-opintoja Lapin ammattikorkeakoulussa 2016-2017. Lisätietoja: Marjo Harjula, 0400 185 806, marjo.harjula(ät)edu.lapinamk.fi Sodankylän kunnan matkailun kehittämisen taustaa Leader Pohjoisin-Lappi rahoittaman Kultainen Pohjoinen esiselvitys -hankkeen aikana kartoitettiin kunnan pohjoisosan toimijoita ja heidän kiinnostustaan yhteistyöhön. Hankkeen tuloksena yrittäjät perustivat Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistyksen, jossa on tällä hetkellä lähes kaksikymmentä jäsentä. Kultainen Pohjoinen -hankkeen innoittamina osa yrityksistä lähtivät mukaan Lapin Ely-keskuksen rahoittamaan yritysryhmähankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää yrittäjien osaamista matkailualalla. Alueen toimijat käyvät Visit Finland Akatemian Ready ja Steady -tason koulutukset vahvistaakseen osaamistaan kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Koulutuksen olennaisena osana on tuotteistus, hinnoittelu, markkinointi sekä digitaaliset ratkaisut. Samalla yritysryhmähankkeessa kehitetään myös Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistyksen yhteistyötä ja vahvistetaan alueen verkostoja.