Kehittyvä vetytalous tuo investointeja ja niiden myötä työpaikkoja. Eurooppalaiseen verkostoon kiinnittyvä kansallinen vetyverkko parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta.

Lapin ammattikorkeakoulu järjesti 17. syyskuuta Vedyn uudet mahdollisuudet -tilaisuuden, joka kokosi Kemin kampukselle nelikymmenpäisen kuulijajoukon.

Tilaisuuden aluksi projektipäällikkö Jukka Leinonen kertoi vuoden alussa käynnistyneestä Arktisten alueiden vihreät energiamuodot eli AAVE-hankkeesta. Hankkeessa selvitetään vedyn, vihreiden polttoaineiden ja energian varastointiratkaisujen nykytilaa ja tulevaisuuden teknologioita ja niihin liittyviä mahdollisuuksia Lapissa. Hankkeen aikana kartoitetaan myös alueen yritysten kiinnostusta ja valmiuksia hyödyntää uusia vihreitä energiamuotoja.

Myös nyt järjestetty vetytapahtuma oli hankkeen järjestämä, ja siinä kuultiin Gasgridin edustajien kertomana vetytalouden näkymiä ja myös, millaisia mahdollisuuksia suunniteltu vedyn siirtoverkosto tuo Meri-Lapin alueen toimijoille.

Kansallinen vetyverkko rakennetaan vaiheittain, ja sen on tarkoitus ulottua etelärannikolta Tornioon saakka. Kaikkiaan vedyn siirtoputkea on suunnitteilla Suomeen noin tuhat kilometriä.

Suomen etelä- ja länsirannikkoa myötäilevä linja kartalla.

Suunniteltu vetyverkko on jaettu viiteen alueeseen, joilla ympäristövaikutusten arviointi tehdään samanaikaisesti. (Lähde: Vetytietopaketti markkinatoimijoille, Gasgrid)

Gasgridissä kehittämispäällikkönä työskentelevän Hanna Kinnusen mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet päästä Euroopassa johtavien vetytoimijoiden joukkoon.

– Vetymarkkina vaatii paljon investointeja, mutta Suomi voisi niiden myötä tuottaa jopa kymmenen prosenttia EU:n puhtaan vedyn tarpeesta. 

Myös putkessa kuljetettava vetykaasu on määrä tuottaa Suomessa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa. Vihreä vety edellyttää uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, käytön mahdollisuutta, jota on hyvin saatavilla Suomessa. Vedystä voidaan myös valmistaa jatkojalostetuotteita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja.

Suomen kansallinen infrastruktuurihanke on jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetty Itämeren alueen infrahankkeisiin, jotka mahdollistavat vetytalouden investointien syntymistä Suomeen.

– Itämeren alue kaikkineen tulee olemaan merkittävä tekijä vetytalouden kehityksessä, ja jatkojalostustuotteet voivat synnyttää Suomeen uutta vientiteollisuutta, Hanna Kinnunen valaisee.

Projektitoimiston päällikkönä Gasgridissä toimiva Ossi Falck avasi kuulijoille tarkemmin, miten kaasuputkirakentamisen työmaa toimii, mitä työvaiheita siihen sisältyy ja miten siirtoputkihaarojen rakentaminen esimerkiksi paikallisiin tuotantolaitoksiin käytännössä tapahtuu.

– Siihen tarvitaan monenlaista osaamista esimerkiksi maanrakennuksen-, mekaanisen asennuksen-, hitsauksen, NDT-tarkastusten, laadunvarmistuksen ja logistiikan osa-alueilta, Ossi Falck listaa.

Kaasuputken rakentaminen on vaativa urakka ja vesistöjen alitukset ovat vaativa työvaihe, mutta töiden valmistuttua putken olemassaoloa tuskin huomaa.

– Maankäyttövaikutukset rakentamisen jälkeen ovat vähäiset ja esimerkiksi viljely onnistuu putkiston päällä. Putkilinjan tunnistaa vain maan päälle tulevista merkintäpylväistä, Ossi Falck havainnollistaa. 

Tuhat kilometriä noin metrin halkaisijaltaan olevaa putkea vaatii yliopettaja Timo Kaupin arvion mukaan jopa 4000 kilometriä hitsiä. Laatuvaatimukset ovat korkeat, kun putkessa tullaan kuljettamaan räjähdysherkkää vetyä.

– Lisäksi vety haurastuttaa teräksiä, minkä vuoksi putkistossa käytettävän teräksen on oltava mahdollisimman pehmeää.

Hankkeessa tullaan hyödyntämään sekä automatisoitua että manuaalista hitsaustekniikkaa. Ammattitaitoisille hitsaajille tuleekin hankkeen myötä olemaan kova kysyntä.

Lisätietoja

Kolme henkilöä seisoo vierekkäin kameraan katsoen.

Ossi Falck, Hanna Kinnunen ja Timo Kauppi asettuivat yhteiskuvaan aamupäivän päätteeksi. Kuva: Marjo Ollila.