Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, käyttää palveluja ja saada tarvitsemansa tuki. Matkailussa yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että palvelut, ympäristöt, viestintä ja kohtaamiset tukevat mahdollisimman monen ihmisen osallistumista. Esteettömyys liitetään usein fyysiseen ympäristöön, mutta se tarkoittaa myös näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen, kommunikaatioon, palveluihin ja vuorovaikutukseen liittyvien esteiden poistamista. Hankkeessa tarkastelemme esteettömyyttä erityisesti liikkumiskyvyn, näkö- ja kuuloheikentymien sekä neuromoninaisuuden näkökulmista. Alle olemme koonneet keskeisiä käsitteitä.
Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työllistymiseen, koulutukseen ja erilaisten palvelujen saamiseen.
Esteettömyys tarkoittaa ympäristöä, palvelua tai toimintaa, josta on poistettu mahdollisimman monet liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation esteet. Perinteisesti esteettömyys on liitetty rakennettuun ympäristöön, mutta nykyisin käsite kattaa myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden.
Saavutettavuus tarkoittaa kaikkien ihmisten huomioimista digitaalisissa ympäristöissä, tiedonsaannissa, palveluissa, viestinnässä ja asenteissa. Saavutettavuudella viitataan tässä yhteydessä aineettomiin asioihin, kuten verkkosivujen digitaaliseen saavutettavuuteen, ymmärrettävään tietoon, palveluviestintään ja siihen, miten helposti ihminen saa tarvitsemansa tiedon. Tässä yhteydessä saavutettavuudella ei tarkoiteta maantieteellistä saavutettavuutta.
Osallisuus tarkoittaa yksilön mahdollisuutta elää itsensä näköistä elämää ja määritellä, mihin toimintaan tai palveluihin hän osallistuu. Osallisuudella tarkoitetaan myös mahdollisuutta kuulua merkityksellisiin yhteisöihin ja ryhmiin sekä vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin.
Inklusiivisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti esimerkiksi uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan, ikään tai taustaan katsomatta. Inklusiivisuus voidaan ymmärtää keinona toteuttaa yhdenvertaisuutta.
Esteetön matkailu tarkoittaa matkailua, joka on kaikkien saatavilla ja jossa asiakkaiden tarpeet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa itsenäisesti, nauttia elämyksistä sekä saada tarvittavat ja haluamansa palvelut saavutettavasti. Esteettömässä matkailussa huomioidaan esimerkiksi rakennettu ympäristö, kulkureitit, tilat, opasteet, palvelut ja asiakasviestintä.
Inklusiivinen matkailu tarkoittaa matkailua, jonka päämääränä on, että matkailuelämykset ovat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Inklusiivisessa matkailussa huomioidaan esimerkiksi ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, kulttuuri, vamma ja erilaiset erityistarpeet.
Fyysinen esteettömyys viittaa tiloihin ja ympäristöihin, joissa matkan aikana ollaan. Näitä ovat esimerkiksi rakennukset, muu infrastruktuuri, reitit ja kulkuneuvot. Fyysisesti esteettömät ympäristöt palvelevat mahdollisimman monia käyttäjiä. Matkailussa on huomioitava myös aktiviteeteissa käytettävät välineet sekä matkakohteeseen saapuminen ja kohteessa liikkuminen.
Viestinnällinen esteettömyys tarkoittaa, että esteettömyys toteutuu myös viestinnässä, esimerkiksi verkkosivuilla, matkaesitteissä, opasteissa ja asiakaspalvelutilanteissa. Viestinnän tulee olla todenmukaista, ymmärrettävää ja asiakkaan tarpeet huomioivaa. Viestinnällinen esteettömyys liittyy läheisesti saavutettavuuteen.
Sosiaalinen esteettömyys liittyy yhdenvertaisuuteen, osallistumiseen ja asenteisiin. Matkailussa se tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus matkustaa sekä valita itseään kiinnostavat kohteet, palvelut ja elämykset.
Liikkumiskyvyn rajoitteet voivat koskea esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria käyttäviä henkilöitä, ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita tai tilapäisesti liikkumisrajoitteisia henkilöitä. Matkailupalveluissa heitä tukevia ratkaisuja ovat esimerkiksi kynnyksettömät kulkureitit, riittävän leveät oviaukot, esteettömät wc-tilat, tukikahvat, luistamattomat lattiat, selkeät opasteet ja mahdollisuus levähtää reitin varrella.
Näkökyvyn rajoitteet voivat vaikuttaa esimerkiksi liikkumiseen, opasteiden lukemiseen, tilojen hahmottamiseen ja turvallisuuden kokemukseen. Matkailupalveluissa näkökyvyn rajoitteita huomioivia ratkaisuja ovat esimerkiksi hyvä valaistus, selkeät kontrastit, ääniopastukset, pistekirjoituksella tuotetut materiaalit, esteettömät kulkureitit sekä opaskoiran huomioiminen.
Kuulemisen rajoitteet voivat vaikuttaa esimerkiksi asiakaspalvelutilanteisiin, opastettuihin kierroksiin, turvallisuusohjeiden vastaanottamiseen ja ryhmätilanteisiin osallistumiseen. Matkailupalveluissa kuulemisen rajoitteita huomioivia ratkaisuja ovat esimerkiksi induktiosilmukka, kuulolaitteen käytön huomioiminen, tulkkaus, tekstitys, kirjalliset ohjeet ja visuaaliset opasteet.
Neuroesteettömyys tarkoittaa ympäristöjen, palvelujen ja toiminnan esteettömyysratkaisuja, joissa huomioidaan neuromoninaisuus ja erityisesti neurovähemmistöihin kuuluvat henkilöt, kuten ADHD- ja autismikirjon henkilöt. Neuroesteettömyydessä voidaan huomioida esimerkiksi valaistus, äänet, hajut, tilojen hahmotettavuus, ennakoitavuus, rauhalliset tilat, selkeät ohjeet ja mahdollisuus saada tietoa palvelusta etukäteen. Käsitteen määritelmä ei ole vielä vakiintunut.
Matkailussa esteettömyyttä on määritelty fyysisen, viestinnällisen ja sosiaalisen esteettömyyden ulottuvuuksien kautta. Alla olevaan kuvioon on tiivistetty hankkeen kohderyhmien tarpeet esteettömyyden eri näkökulmista. On tärkeää ymmärtää, että esteettömyydessä on kyse monen eri ulottuvuuden muodostamasta kokonaisuudesta.
Esteettömyyden ulottuvuudet ja konkreettiset ratkaisut kohderyhmien kautta tarkasteltuna (Kilpeläinen ym. 2026)