Yhdenvertaisuus on perusoikeus – kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työllistymiseen, koulutukseen ja erilaisten palvelujen saamiseen (Oikeusministeriö 2026). Esteettömyydellä puolestaan usein viitataan fyysiseen ympäristöön, mutta esteettömyydessä tulee ottaa huomioon myös näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. (Invalidiliitto 2025.)
Hankkeessa lähestymme esteettömyyttä liikkumiskyvyn, näkö- ja kuuloheikentymisten sekä neuromoninaisuuden kautta. Olemme alle koonneet yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä käsitteitä.
Fyysinen esteettömyysFyysinen esteettömyys viittaa kaikkiin tiloihin ja ympäristöihin, joissa matkan aikana ollaan: rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin, reitteihin sekä kulkuneuvoihin niin, että ne palvelevat mahdollisimman monia käyttäjiä. Lisäksi on huomioitava matkailuaktiviteeteissa käytettävät välineet. Myös matkakohteen saavutettavuus on osa fyysistä esteettömyyttä.
Esteettömyys Esteettömyys tarkoittaa ympäristöä mistä on poistettu mahdollisimman monet liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation esteet. Perinteisesti esteettömyys on liitetty rakennettuun ympäristöön, mutta nykyaikainen käsite on laajentunut kattamaan myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden.
Esteetön matkailu Matkailua, joka on kaikkien saatavilla ja palvelee asiakkaiden tarpeita huomioiden myös erityistarpeet. Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa itsenäisesti, nauttia elämyksistä sekä saada tarvittavat ja haluamansa palvelut saavutettavasti. Esteettömyydellä siis viitataan lähinnä fyysisiin asioihin kuten rakennettuun ympäristöön.
Inklusiivisuus Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti muun muassa uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan, ikään ja taustaan katsomatta. Yleisesti inklusiivisuus ymmärretään keinoksi toteuttaa yhdenvertaisuutta.
Inklusiivinen matkailu Matkailua, jonka päämääränä on, että matkailuelämykset olisivat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, kulttuurista ja erityistarpeista huolimatta.
Kuulemisen rajoitteet Henkilöt, joilla on kuulon heikentymä, tarvitsevat ratkaisuja kuten induktiosilmukka, kuulolaite, tulkkaus ja visuaaliset ohjeet (Kuuloliitto 2026).
Liikkumiskyvyn rajoitteet Henkilöt, joilla on liikkumiskyvyn rajoitteita, ovat muun muassa pyörätuolia ja rollaattoria käyttävät henkilöt, ikäihmiset, pitkäaikaissairaat tai tilapäisesti liikkumisrajoitteiset henkilöt. He tarvitsevat ratkaisuja, kuten wc-tilojen luistamattomat lattiat, tukikahvat ja kynnyksettömät ovet.
Neuroesteettömyys Neuroesteettömyys tarkoittaa ympäristöjen ja toiminnan esteettömyysratkaisuja, jotka huomioivat neuromoninaisuutta ja erityisesti neurovähemmistöjä (mm. ADHD ja autismikirjo) esimerkiksi valojen, äänien, hajujen ja ympäristön hahmottamisen osalta. Määritelmä ei ole vakiintunut.
Näkökyvyn rajoitteet Henkilöt, joilla on näkökyvyn rajoitteita, tarvitsevat ratkaisuja kuten hyvä valaistus, kontrastit, opaskoiran huomioiminen, materiaalit pistekirjoituksella sekä ääniopastukset (Näkövammaisten liitto 2023).
Osallisuus Yksilön mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää määrittelemällä mihin toimintaan tai palveluihin hän osallistuu. Osallisuudella tarkoitetaan myös mahdollisuutta kuulua merkityksellisiin yhteisöihin ja ryhmiin, sekä mahdollisuutta vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin.
Saavutettavuus Kaikkien ihmisten huomioiminen ottamista digitaalisissa ympäristöissä ottaen huomioon tiedon, palvelut, viestinnän ja asenteet. Saavutettavuudella siis tarkoitetaan aineettomia asioita kuten tietoa, verkkosivujen digitaalista saavutettavuutta, asenteita ja palveluviestintää. (*ei maantieteellinen saavutettavuus)
Sosiaalinen esteettömyys Matkailun sosiaalinen esteettömyys liittyy yhdenvertaisuuteen, osallistumiseen ja asenteisiin. Sosiaalista esteettömyyttä on jokaisen mahdollisuus matkustaa sekä valita itseään kiinnostavat kohteet ja palvelut.
Viestinnällinen esteettömyys Esteettömyyden tulee matkailussa toteutua myös viestinnässä, esimerkiksi matkaesitteissä. Viestinnässä on noudatettava hyvää toimintatapaa ja todenmukaista tiedonvälitystä. (ks. myös saavutettavuus).
Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työllistymiseen, koulutukseen ja erilaisten palvelujen saamiseen.
Matkailussa esteettömyyttä on määritelty fyysisen, viestinnällisen ja sosiaalisen esteettömyyden ulottuvuuksien kautta. Alla olevaan kuvaan on tiivistetty mitä tämän hankkeen kohderyhmänä olevien henkilöiden tarpeet tarkoittavat esteettömyyden eri näkökulmista. On tärkeää ymmärtää, että esteettömyydessä on kyse monen eri ulottuvuuden muodostamasta kokonaisuudesta.
Esteettömyyden ulottuvuudet ja konkreettiset ratkaisut kohderyhmien kautta tarkasteltuna (Kilpeläinen ym. 2026).
Lähteet:
Esteettömyyssanastot 2026. Viitattu 12.2.2026 https://sanastot.suomi.fi/terminology/esteettomyys?page=2.
Invalidiliitto 2025. Esteettömyysopas – Mitä esteettömyys tarkoittaa? Viitattu 31.5.2025 https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyysopas.
Invalidiliitto 2026. Asunnon wc- ja pesutila. Viitattu 18.3.2026 https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/asunnon-wc-ja-pesutila.
Kilpeläinen, J., Kugapi, O., Hiltunen, A. & Strand, E. 2026. Pienillä teoilla kohti merkityksellisiä kokemuksia. Lapin esteettömän matkailun nykytilaselvitys. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 2026:6. https://urn.fi/urn:isbn:978-952-316-581-6
Näkövammaisten liitto 2023. Tietoa apuvälineistä ja valaistuksesta. Viitattu 18.3.2026 https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tietoa-apuvalineista-ja-valaistuksesta.
Oikeusministeriö 2026. Yhdenvertaisuus. Viitattu 11.2.2026 https://oikeusministerio.fi/yhdenvertaisuus.
Tepa termipankki 2026. Viitattu 12.2.2026 https://termipankki.fi/tepa/fi/.