Insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tuotteiden ekologisella suunnittelulla eli ekosuunnittelulla (ecodesign) pyritään varmistamaan, että markkinoilla on kestäviä tuotteita, joiden energiatehokkuus ja kierrätettävyys ovat korkealla tasolla ja ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ekosuunnittelusäädökset tuovat ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelun osaksi tuotteiden suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa.

Kiertotaloudesta on tullut keskeinen osa ekosuunnittelua. Kiertotalouslähtöisessä suunnittelussa tavoitteena on optimoida tuotteen, materiaalien ja prosessien kokonaisuus koko arvoketjun näkökulmasta. Tuotteet ja materiaalit tulee suunnitella siten, että ne edistävät resurssitehokkuutta, pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä sekä tukevat luonnonvarojen riittävyyttä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2026)

EU-sääntely teräsrakentamisessa

Rakennustuotteiden ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaarianalyysin (LCA) avulla. Tarkastelu kattaa tuotteen koko elinkaaren aina raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta käyttöön, huoltoon sekä lopulta purkamiseen ja kierrätykseen – eli ”kehdosta hautaan”. Eurooppalaiset standardit, kuten EN 15804 ja EN 15978, määrittelevät periaatteet ja menetelmät rakennustuotteiden ja rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin sekä ympäristöselosteiden (EPD) laatimiseen. (Teräsrakenneyhdistys, 2026)

Tuotteiden ekosuunnittelun puitteista säädetään EU-tasolla ekosuunnitteluasetuksessa (ESPR) ja ecodesign-direktiivissä. EU ekosuunnitteluasetus tuli voimaan 18.7.2024. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa EU jäsenvaltioissa ja se korvaa aiemman ekosuunnitteludirektiivin vaiheittain. Ekologisella suunnittelulla eli ekosuunnittelulla pyritään varmistamaan, että markkinoilla on energiatehokkaita ja ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisiä tuotteita (esim. materiaalitehokkuus, kierrätettävyys, kestävyys, korjattavuus, kierrätysmateriaalien käyttö). Ekosuunnittelussa ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu huomioidaan jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Valmistaja vastaa siitä, että tuote täyttää sitä koskevat ekosuunnitteluvaatimukset.

Asetuksen vaatimukset eivät kuitenkaan koske kaikkia tuotteita automaattisesti. Velvoitteet tulevat voimaan, kun kyseiselle tuoteryhmälle on määritelty komission johdolla tuoteryhmäkohtaiset ekosuunnitteluvaatimukset. Vaatimusten piiriin kuuluvien tuotteiden on täytettävä niille asetetut vaatimukset, ja ne kuuluvat CE (Conformité Européenne) -merkinnän piiriin. CE-merkintä tuotteessa tarkoittaa, että valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa tuotteen täyttävän EU:n asettamat turvallisuus-, terveys- ja ympäristönsuojeluvaatimukset. Se on pakollinen passi monille tuoteryhmille ja se sallii tuotteen vapaan liikkuvuuden EU:n alueella. Sovellettava toimeenpanosäädös on ilmoitettava myös tuotteen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. (Tukes, 2026)

Teräs on yksi EU:n uuden ekosuunnitteluasetuksen (ESPR) mukaisista prioriteettituoteryhmistä. Teräkselle valmistellaan parhaillaan tuotekohtaisia ekosuunnitteluvaatimuksia, jotka tulevat perustumaan erikseen annettavaan delegoituun säädökseen. Vaatimusten valmistelu on käynnissä, ja niiden käyttöönottoa tavoitellaan alustavasti vuoden 2026 lopulla. Jos tuote ei täytä sille asetettuja suoritustaso- tai tietovaatimuksia, sitä ei saa saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön Euroopan unionin alueella. (Euroopan komissio, 2026)

Teräs materiaalina

Teräksen valmistus alkaa raaka-aineiden, kuten rautamalmin ja hiilen hankinnasta. Valmistusprosessi on energiaintensiivinen ja aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä vuoksi terästeollisuus kuuluu teollisuuden suurimpiin päästölähteisiin. Terästeollisuudessa kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita ja valmistusmenetelmiä, joilla voidaan vähentää päästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja edistää vähähiilistä terästuotantoa.

Teräs on yksi maailman kierrätetyimmistä materiaaleista (Kuvio 1.) ja sitä voidaan kierrättää yhä uudelleen ilman merkittävää laadun heikkenemistä. Kierrätysteräksen hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja pienentää teräksen valmistuksen ympäristövaikutuksia. Kierrätysteräksen käyttö kuluttaa yleensä vähemmän energiaa kuin neitseellisistä raaka-aineista valmistaminen, mikä vähentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Kuvio 1. Teräksen elinkaari. Worldsteel, 2026.

Teräksen kestävyys ja pitkä käyttöikä mahdollistavat tuotteiden uudelleenkäytön sekä materiaalin palauttamisen takaisin tuotantoon kierrätyksen kautta. Näin teräs tukee kiertotaloutta, tehostaa luonnonvarojen käyttöä ja säästää resursseja. (SSAB, 2026)

Teräksen hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Merkittävä osa päästöistä syntyy teräksen valmistuksessa, erityisesti raaka-aineiden hankinnassa ja käsittelyssä. Koska teräksen tuotanto on energiaintensiivistä, valmistusprosessien päästöjen vähentäminen on keskeinen tavoite siirryttäessä kohti vähähiilisempää terästuotantoa. Teräksen tuotannolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta materiaalin kestävyys, pitkä käyttöikä ja hyvä kierrätettävyys tukevat resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. (Teräsrakenneyhdistys, 2026)

Ekosuunnittelu osaksi teräsrakentamista

Teräsrakenteen elinkaari kattaa koko ajanjakson suunnittelusta ja valmistuksesta kuljetukseen, asennukseen, käyttöön ja kunnossapitoon sekä lopulta purkamiseen, uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen. Jokainen elinkaaren vaihe vaikuttaa rakenteen ympäristövaikutuksiin ja kokonaiskustannuksiin. Asiantunteva suunnittelu on teräsrakenteiden kustannustehokkuuden ja kestävyyden perusta. Hyvin suunniteltu rakenne käyttää materiaalia tehokkaasti, on valmistettavissa ja asennettavissa kustannustehokkaasti sekä vaatii mahdollisimman vähän kunnossapitoa käyttöikänsä aikana.

Teräksen ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaarianalyysin (LCA) avulla, joka kattaa tuotteen koko elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta tuotteen käytön ja kierrätyksen kautta loppusijoitukseen. Tämä analyysi auttaa tunnistamaan ja vähentämään teräksen ympäristövaikutuksia kaikissa sen elinkaaren vaiheissa. (Rakenna oikein, 2026)

Ekosuunnittelun tavoitteena on huomioida ympäristövaikutukset ja elinkaariajattelu jo teräsrakenteiden suunnitteluvaiheessa. Keskeisiä periaatteita ovat materiaalitehokkuus, kierrätettävyys, uudelleenkäyttö, purettavuus, pitkä käyttöikä ja korjattavuus. Materiaalitehokkaalla suunnittelulla rakenteet voidaan mitoittaa tarkoituksenmukaisesti niin, että teräksen määrä minimoidaan vaarantamatta rakenteen turvallisuutta tai toimivuutta.

Teräsrakenteet kannattaa suunnitella siten, että niiden osat voidaan tarvittaessa irrottaa ja käyttää uudelleen tai materiaalit voidaan hyödyntää kierrätyksessä. Esimerkiksi ruuviliitokset voivat helpottaa rakenteiden purettavuutta verrattuna pysyviin liitoksiin. Pitkä käyttöikä, kestävät rakenteet, tarkoituksenmukaiset pintakäsittelyt ja hyvä huollettavuus vähentävät kunnossapidon tarvetta ja pidentävät rakenteiden käyttöikää.

Elinkaariarviointia (LCA) ja hiilijalanjälkilaskentaa voidaan hyödyntää jo suunnittelun alkuvaiheessa materiaalien ja rakenneratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Näin ekosuunnittelu tukee sekä ympäristövaikutusten vähentämistä että resurssitehokkaiden ja kestävien teräsrakenteiden toteuttamista. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2026)

Kohti resurssiviisasta ja vähähiilistä teräsrakentamista

Teräksen hiilijalanjälki ja kiertotalous ovat keskeisiä näkökulmia kestävän rakentamisen ja ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta. Teräksen tuotannolla ja käytöllä on merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta samalla teräs tarjoaa mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen ja päästöjen vähentämiseen.

ARHI – Arktinen resurssiviisaus ja hiilijalanjälkilaskenta -hanke käynnistyi elokuussa 2026. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin teräsrakentamisen pk-yritysten kilpailukykyä ja tukea kestävän liiketoiminnan kehittämistä.

Hankkeessa kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa laskentatyökalua, joka yhdistää hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennan sekä elinkaariarvioinnin (LCA). Hiilijalanjäljen lisäksi tarkastellaan hiilikädenjälkeä eli sitä, miten yrityksen tuotteet ja ratkaisut voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.

Tavoitteena on vahvistaa yritysten ympäristö- ja laskentaosaamista sekä tukea vähähiilisten ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittämistä ja laajempaa hyödyntämistä teräsrakentamisen arvoketjussa. Hankkeen toimenpiteet tukevat myös muiden toimialojen ympäristöosaamisen kehittämistä. Tämän vuoksi muidenkin toimialojen edustajat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan hankkeen tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

ARHI – Arktinen resurssiviisaus ja hiilijalanjälkilaskenta -hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hanke on käynnistynyt 1.8.2026 ja kestää 31.12.2028 asti. Kokonaisbudjetti on 385 116 €, josta EU-rahoitus: 308092 € ja Lapin AMKin oma rahoitus: 77 024 €. (Lapin ammattikorkeakoulu, 2026.)

Lapin ammattikorkeakoulun yhteyshenkilönä hankkeessa toimii projektipäällikkö Johanna Aarnio-Keinänen.

Lähteet

Euroopan komissio, 2026. The Digital Product Passport (DPP) for Iron and Steel. Viitattu 12.8.2026. https://single-market-economy.ec.europa.eu/single-market/digital-product-passport/iron-steel_en?prefLang=fi

Lapin ammattikorkeakoulu, 2026. Lapin AMKin hankkeet. Viitattu 12.8.2026. https://lapinamk.fi/hanke/arhi-arktinen-resurssiviisaus-ja-hiilijalanjalkilaskenta-2/

Rakenna oikein, 2026. Ekologinen rakentaminen – mitä ottaa huomioon? Viitattu 4.8.2026 https://rakennaoikein.fi/?s=ekologinen+rakentaminen

SSAB,2026. Teräksen elinkaari. Viitattu 12.8.2026. https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/kestava-kehitys/alueet/teraksen-elinkaari

Teräsrakenneyhdistys, 2026. Teräs ja ympäristö. Viitattu 12.8.2026. https://www.terasrakenneyhdistys.fi/teras-ja-ymparisto/

Tukes, 2026. Ekosuunnittelu. Viitattu 12.8.2026. https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/sahkolaitteet/ekosuunnittelu

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2026. Tuotteiden ekologinen suunnittelu eli ecodesign. Viitattu 28.7.2026. https://tem.fi/tuotteiden-ekologinen-suunnittelu-eli-ecodesign