Lapissa on valtava kasvupotentiaali

Lapin alueen kasvupotentiaali on valtava, koska alue yhdistää saumattomasti eri osa-alueet yhteen. Teknologia, luonnonvarat, matkailu, vihreän siirtymä ja arktisen osaaminen yhdistyvät tavalla, jota muu Suomi ei pysty täysin jäljittelemään.

Matkailun kasvaessa se vetää muita aloja mukanaan. Vihreä siirtymä ja energia avaavat uusia mahdollisuuksia. Alueella on runsaasti luonnonvaroja ja teollisuuden sivuvirtoja, jotka mahdollistavat muun muassa. kiertotalouden teolliset symbioosit, joissa yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Suomi on arktinen maa, jolla on geopoliittisesti merkittävä kilpailuetu sekä arktista osaamista, mitä muilla ei ole (Arktinen strategia 2026).

Arktisen alueen kiinnostus ja sen taloudelliset mahdollisuudet avaavat ikkunoita monelle eri alalla. Arktisen alueen luonnonvarojen merkitys (mm. harvinaiset maametallit) on huomioitu globaalisti. (Arktinen politiikka 2026) Arktinen alue onkin taloudellisesti kasvussa: arktisen talouden koko on lähes triplaantunut 20 vuodessa, ja kasvu on nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin (Middleton 2025).

Lapissa onkin Euroopan pohjoisin bio-, metalli-, kaivannais- ja energiateollisuuden keskittymä erityisesti Kemi–Tornio‑alueella. Alue on ainutlaatuinen, koska kaikki yrityksen sijaitsevat 25 km säteellä toisistaan (kuva 1). (Björkudd 2026). Nämä rakenteet tekevät Lapista paikan, jossa teollisuuden kasvu ja teknologian kehittyminen voivat jatkua pitkälle tulevaisuuteen.

Kuva 1. Meri-Lapin teollisuuskeskittymä sijaitsee 25 km säteellä. (Pussila 2026)

Yritysten jatkuva tukeminen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyössä

Yritysyhteistyö oppilaitosten kanssa avaa uusia kasvumahdollisuuksia, mikä on Lapin teollisuusalan TKI-polku kehittäminen -hankeen tavoitteena. Ketterän TKI-polun avulla yritykset löytävät Lapin AMKin ja REDU:n tarjoamat palvelut mahdollisuudet helposti. Lapin AMKin ja REDU:n tulee palvella yrityksiä mahdollisimman laadukkaasti ja nopeasti lupaamallaan aikataululla sekä reagoimalla yritysten toiveisiin, jotta tarjoamamme kehitysyhteistyö olisi teknologian aallonharjalla huomioimalla nopeasti kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Hanke on yhteistyöhanke, jossa REDU toimii hankkeen päätoteuttaja.

Kehitysyhteistyön pilottina hitsauscobotti

TKI-polun kehittämisen pilottina toimii hitsauscobotti. Hitsauscobotit ovat pieniä, helposti liikuteltavia ja automatisoituja hitsauskokonaisuuksia, jotka ohjelmoidaan hitsaamaan paloja ns. sarjatuotannolla. Hitsauscobottiin kuuluu hitsi, hitsauspöytä sekä hitsaukseen liittyvä käyttöliittymä. (Cobottihitsaus 2026)

Lapin AMKissa Kemin kampuksella järjestettiin yrityksille 31.3.2026 Cobottitapahtuma, jossa muun muassa Proweld esitteli hitsauscobottia. Kuvassa 2 on esitetty Proweldin hitsauscobotti. Kuvassa 3 on esitetty erilaisia hitsejä.

Kuva 2. Proweldin hitsauscobotti (kuvat Tarja Vanhamaa ja Marjo Ollila)

Kuva 3: Testikappaleiden hitsi ja vaaputushitsi (kuvat Tarja Vanhamaa)

Cobotteja voidaan käyttää erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten hitsaukseen, WAAM -hitsaukseen, hiontaan ja leikkaukseen. Yleensä cobotteja voidaan hyödyntää ihmisten apuna erilaisissa tehtävissä, jotka vaativat toistotarkkuutta. Cobottien toimintaa voidaan hyödyntää monipuolisesti konenäön ja anturien avulla. Ne automatisoivat toistuvia teollisuuden työtehtäviä, kuten kokoonpanoa, pakkaamista ja konepalvelua. Cobotit parantavat ergonomiaa ja kustannustehokkuutta, ja ne on helppo siirtää uusiin tehtäviin. Hitsauscobotit tarjoavat PK-yrityksille tuotannollisia ja laadullisia etuja. (Rokka 2026)

Lapin AMKissa on toteutettu opinnäytetyö, jossa selvitettiin hitsauscobottin hankintapäätökseen vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitä pk-yritysten tulisi ottaa huomioon hitsauscobotin hankinnassa, ja selvitettiin hitsauscobotin kehitykseen ja käyttöön liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia. Insinöörityön toimeksiannosta vastasi TKI-polku hanke yhteistyössä Autoalan simulaatio-oppimisympäristöjen kehitystyö -hankkeen (ASOK -hanke) kanssa.

Opinnäytetyössä päädyttiin tulokseen, että hitsauscobotti parantaa tuotannon laatua, vähentää virheitä ja materiaalihukkaa sekä mahdollistaa työntekijän siirtymistä enemmän valvojan rooliin. Hitsauscobotti soveltuu nimenomaan sarjatuotantoon. Lisäksi hitsauscobotin käyttö vähentää ympäristöpäästöjä. (Mikkola 2026)

Hitsauscobotin hankkii TKI-polku hankkeen päätoteuttaja REDU erillisenä investointihankkeena. Lapin AMKin rooli pilotoinnissa on tukea yrityksiä tuote- ja prosessikehitykseen liittyvillä tiedoilla sekä erilaisilla analyysimenetelmillä.

Miten yritysyhteistyötä kehitetään

Systemaattisia yritysvierailuja Meri-Lapin ja Lapin maakunnan alueella toteutetaan parhaillaan. Yhteistyötä on kehitetty yritysten kanssa avoimilla keskusteluilla sekä reagoimalla yritysten toiveisiin; miten yritysyhteistyötä kehitetään paremmaksi sekä miten yrityksiä voi auttaa heidän kehitystyössään nyt ja myöhemmin tulevaisuudessa. Välitämme tietoa myös Lapin AMKin ja REDU:n mahdollisuuksista. Yritysyhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeimpiä seikkoja tämän kumppanuushankkeen onnistumista.

Yritysvierailut ovat jo nyt tuottaneet tulosta. Olemme jo voineet auttaa yrityksiä kahden robotiikkaan liittyvän projektityön avulla (sähkön off-grid ratkaisu ja tehdasmittakaavan robotin käyttöönotto) sekä kahden jo valmistuneen insinöörityön avulla. Kaksi pilotointia on alkamassa liittyen yritysten välittömiin tarpeisiin.

Yhteistyöpolku rakentuu jatkuvalla kontaktoinnilla ja reagoimalla saatuihin palautteisiin ja kehitysideoihin. Huomioitavaa on, että kaikki kontaktit ja palautteet auttavat ja kehittävät ketterän TKI-polun muodostamista. Yritysvierailuja on tehty tähän mennessä Marttiini Metallille, Kavametille, Tormetsille, PJ Metallille, Geonexille, LAVElle, Kantojärven Metallille, Tapojärvelle, Polar Metallille sekä Caverionille. Keskustelujen palautteet ja toiveet on kirjattu ja niihin reagoidaan.

Yritykset voivat ottaa yhteyttä kirjoittajaan päästäkseen mukaan hankkeen pilotteihin.

Olemme kylmiä. Olemme kuumia.
Olemme sitkeitä ja elämme kiihkeästi.
Muovaamme, teemme ja innostumme.
Annamme tiedon kulkea, sillä yhdessä olemme enemmän.
Meillä on tahto kasvaa kaikissa olosuhteissa.

Olemme pohjoista tekoa.

Lähteet

Arktinen politiikka, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 25.8.2025. https://tem.fi/arktinen-politiikka

Arktinen strategia, Työ ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.8.2026. https://tem.fi/suomen-arktinen-strategia

Björkudd, N. Centria ammattikorkeakoulu 2021. Opinnäytetyö. Viitattu 10.8.2026. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/503659/Bjorkudd_Nea.pdf;jsessionid=D8111969872408E8E0A93109AF5D7C98?sequence=2

Cobottihitsaus. Viitattu 28.8.2026. https://cobottihitsaus.fi/

Middleton, A. Arctic economy: What do the numbers tell us? 2025. Viitattu 25.8.2026. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/58270/nbnfioulu-202509095788.pdf?sequence=1

Mikkola, C. Lapin AMK 2026. Opinnäytetyö. Viitattu 22.7.2026. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605069691

Oulun AMK. Julkaisu. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Viitattu 31.8.2026. https://oamk.fi/hankkeet/rokka-rohkeutta-yhteistoiminnalliseen-robotiikkaan/rokka-mita-ovat-cobotit/

Pussila, T. 2020. Suomen teollisuuspuistot ja niiden kiertotalousratkaisut. Yksityinen sähköposti. 31.8.2026. Viestin saaja Tarja Vanhamaa.