DI Anu Lepistö ja DI Reetta Mustonen työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä. 

Logistiikan toimintaympäristö muuttuu samanaikaisesti monesta suunnasta. Geopoliittinen epävarmuus, vihreä siirtymä, sääntely ja työvoimapula pakottavat alaa uudistumaan, kun taas fyysinen tekoäly, autonominen robotiikka ja reaaliaikainen data mahdollistavat ennakoivampia toimintamalleja. Toyotan vuoden 2026 logistiikkatrendikatsauksen mukaan automaatio on tällä hetkellä alan tärkein kehityssuunta, ja tämä näkyi selvästi myös Logistiikkamessujen teemoissa (Toyota Material Handling Europe, 2026c).

Kuvio 1. Logistiikan kehityssuuntia Toyotan vuoden 2026 trendikatsauksen mukaan. Kuva: Toyota Material Handling Europe, 2026b

Vierailimme Tampereella syyskuussa 2026 järjestetyillä Logistiikkamessuilla hakemassa näkökulmia logistiikan ajankohtaisiin trendeihin opetuksen ja tulevien opintojaksojen tueksi. Messuilla korostuivat digitalisaatio, automaatio ja robotiikka sekä toimitusketjujen kehittäminen ja kestävän logistiikan ratkaisut.

Teknologia ja automaatio muuttavat logistiikan arkea

Automaatio on jo osa sisälogistiikan arkea etenkin suuremmissa yksiköissä, joissa käsitellään suuria tavaramääriä. Nykyiset ratkaisut kattavat muun muassa automaattisen varastoinnin, materiaalivirtojen ohjauksen, liikkuvan ja kiinteän robotiikan sekä integroidut työpisteet. Automaatiolta vaaditaan yhä useammin myös joustavuutta: ratkaisujen on pystyttävä mukautumaan tuotteiden, volyymien, tehtävien ja toimintaympäristön muutoksiin. Seuraava kehitysaskel liittyykin vaihtelevien fyysisten tehtävien suorittamiseen muuttuvissa ympäristöissä. Tämä edellyttää konenäön, ympäristön havainnoinnin, tekoälypohjaisen liikkeenohjauksen ja mukautuvan robotiikan kehittymistä. Moderni varasto ei kuitenkaan toimi pelkästään koneiden varassa, vaan realistisin ratkaisu on usein hybridiautomaatio, jossa ihmiset ja teknologia täydentävät toisiaan.

Hybridivarastoissa automaatio rakentuu useista toisiaan täydentävistä ratkaisuista. Automaattiset varastointi- ja noutojärjestelmät (AS/RS) tehostavat tilankäyttöä ja vähentävät virheitä, robottikeräilyssä tekoälyä hyödyntävä konenäkö ja tartuntatekniikka mahdollistavat erilaisten tuotteiden käsittelyn, ja autonomiset mobiilirobotit (AMR) tuovat sisäisiin kuljetuksiin joustavuutta. Myös ajoneuvojen lastauksen ja purkamisen automatisointia kehitetään turvallisuuden parantamiseksi ja toimitusvirtojen nopeuttamiseksi. Seuraavana kehitysaskeleena tarkastellaan humanoidirobotteja, jotka voisivat mukautua vaihteleviin tehtäviin ja toimia olemassa olevissa varastoympäristöissä ihmisen tavoin joustavasti, vaikka niiden hyödyntäminen logistiikassa on vielä varhaisessa vaiheessa (Toyota Material Handling Europe, 2026a).

Teknologiaa ei kuitenkaan kannata ottaa käyttöön vain teknologian vuoksi. Ensin on tunnistettava oikea ongelma ja varmistettava, että prosessi toimii, sillä automaatio ei korjaa epäselviä toimintatapoja. SSI Schäfer Oy:n Lauri Impiö nosti esiin viisi kysymystä, jotka on hyvä esittää ennen automaatioratkaisun valintaa: Mikä on oikea ongelma? Kuinka paljon kasvua on näkyvissä? Mitä nykyisillä tiloilla voidaan tehdä? Missä ihmisen työ tuottaa eniten arvoa? Mitä investointi mahdollistaa? (Impiö, 2026). Ajattelutavan kiteyttää Steve Jobsin toteamus: ”You’ve got to start with the customer experience and work backwards to the technology. You can’t start with the technology and try to figure out where you’re going to try and sell it.”

Parhaimmillaan robotit täydentävät ihmisten työtä ja tulevat osaksi työyhteisöä. Messuillakin kuulimme, kuinka robotit otetaan vastaan uusina työkavereina ja niille annetaan usein nimi, kuten Pekka tai Aino. Toimiva hybridimalli ei siis aseta ihmistä ja automaatiota vastakkain, vaan yhdistää niiden vahvuudet tuottavuuden, joustavuuden ja laadun parantamiseksi. Joustavuus tarkoittaa tässä kykyä mukauttaa toimintaa ja teknologiaa muuttuviin tarpeisiin ilman, että koko ratkaisu joudutaan rakentamaan uudelleen. Tämä vaatii prosessien jatkuvaa kehittämistä ja uusien käyttökohteiden tunnistamista.

Digitalisoituminen edellyttää samalla uudenlaista osaamista, sillä digitaaliset toimitusketjut ovat yhä useammin myös kyberhyökkäysten kohteena. Tietoturva on siksi otettava alusta alkaen huomioon osana järjestelmien, laitteiden ja tiedonsiirron toimintavarmuutta. Samoin kuin puhelinten ja tietokoneiden ohjelmistot, myös varastojen skannerit, automaatiolaitteet ja niiden käyttöjärjestelmät on päivitettävä säännöllisesti. Liian vanhaan käyttöjärjestelmään ei välttämättä ole enää saatavilla tietoturvapäivityksiä, jolloin yksittäinen laite voi vaarantaa koko digitaalisen toimitusketjun. Kyberturvallisuus osoittaa konkreettisesti, miten teknologian kehittäminen liittyy huoltovarmuuteen: tehokkuuden rinnalla on varmistettava järjestelmien jatkuvuus ja palautumiskyky häiriöissä.

Huoltovarmuus rakentuu arjen prosesseista

Huoltovarmuus näkyi Logistiikkamessuilla melko ohuesti, mutta aihe nousi esiin muun muassa Postin Pekka Paavilaisen ja Sulzerin Marja-Leena Mäkisen keskustelussa logistiikan toimivasta yhteistyöstä. Keskustelussa korostettiin, että toimitusketjujen toimintavarmuus rakentuu ennen kaikkea luottamuksesta, avoimesta tiedonvaihdosta ja yhteisestä kehittämisestä. Kumppanuuksissa tärkeää on kyky jakaa ajantasaista tietoa, tunnistaa kehitysmahdollisuuksia sekä keskustella myös haasteista avoimesti. Samalla korostuivat joustavuus, muutoskyky ja jatkuva arjen kehittäminen, joiden avulla toimitusketjut pystyvät vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja häiriöihin (Paavilainen & Mäkinen, 2026).

Huoltovarmuus ei synny vasta kriisin hetkellä, vaan se rakentuu toimivista arjen prosesseista ja ennakoinnista. Varautuminen alkaa kriittisten toimintojen tunnistamisesta: mitä on pystyttävä jatkamaan kaikissa tilanteissa ja mitä voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmäksi? Huoltovarmuuskeskuksen määritelmän mukaan huoltovarmuus on kykyä ylläpitää yhteiskunnan taloudellisia perustoimintoja, jotka turvaavat väestön elinmahdollisuudet, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaaliset edellytykset vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa (Huoltovarmuuskeskus, 2018). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkuvuutta tukevat ratkaisut on rakennettava osaksi normaalia toimintaa jo ennen häiriöitä.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan jatkuvuudenhallinnalla luodaan toimintatavat vakavia häiriötilanteita varten. Organisaatiot voivat kehittää jatkuvuudenhallintaansa jakamalla käytänteitä, oppimalla toisiltaan ja harjoittelemalla. Harjoittelun avulla voidaan vähentää toimintakatkoista aiheutuvia kustannuksia, parantaa vastuuhenkilöiden kykyä toimia häiriötilanteissa, tehostaa yhteistoimintaa häiriöiden aikana sekä nopeuttaa palautumista normaaliin toimintaan (Huoltovarmuuskeskus, 2026). Skenaarioharjoituksissa voidaan harjoitella esimerkiksi kuljetuskatkoksia, tietojärjestelmähäiriöitä tai energiansaannin ongelmia. Harjoittelu selkeyttää vastuita, tukee toimintojen priorisointia ja auttaa havaitsemaan varautumisen puutteet ennen todellista häiriötilannetta.

Yksikään toimija ei kuitenkaan selviydy häiriöistä yksin. Toimitusketjujen resilienssi rakentuu luotettavista kumppanuuksista, toimivista sopimuksista, ajantasaisesta tiedonkulusta ja avoimesta verkostoyhteistyöstä. Häiriötilanteissa tarvitaan yhteinen tilannekuva kuljetuksista, käytettävissä olevasta kapasiteetista ja vaihtoehtoisista toimintatavoista. Yhteistyö toimii parhaiten silloin, kun vastuut, yhteydenpitotavat ja kriittisiä palveluja koskevat sopimukset on määritelty jo normaalioloissa.

Pohjoisessa huoltovarmuuden arjen ratkaisut korostuvat erityisesti, sillä pitkät etäisyydet, vaativat sääolosuhteet ja vaihtoehtoisten kuljetusreittien rajallisuus lisäävät yksittäisten häiriöiden vaikutuksia. Toimitusketjun resilienssi näkyy kykynä ennakoida häiriöitä, hyödyntää vaihtoehtoisia toimittajia ja kuljetusreittejä sekä mukauttaa toimintaa muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena ei ole estää kaikkia häiriöitä, vaan turvata kriittisten toimintojen jatkuvuus ja palautua poikkeustilanteista mahdollisimman nopeasti. Turvallinen ja joustava logistiikka rakentuu siksi arjen jatkuvasta kehittämisestä ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä.

Teknologia muuttuu, yhteistyön merkitys säilyy

Teknologia muuttaa logistiikkaa nopeasti, mutta yhteistyön merkitys ei katoa. Messuilla esitellyt automaatio-, robotiikka- ja dataratkaisut voivat tehostaa toimintaa ja lisätä joustavuutta, mutta ne eivät yksin takaa toimitusketjujen toimintavarmuutta. Kuten huoltovarmuutta käsittelevissä puheenvuoroissa korostui, resilienssi rakentuu toimivista arjen prosesseista, luottamuksesta, avoimesta tiedonvaihdosta ja yhdessä harjoittelusta.

Samalla teknologinen kehitys edellyttää osaamisen jatkuvaa uudistamista: tarvitaan kykyä hyödyntää dataa, toimia automatisoiduissa ympäristöissä ja huolehtia digitaalisten toimitusketjujen turvallisuudesta. Logistiikka onkin yhä enemmän ihmisten, teknologian ja verkostojen yhteistyötä sekä tiedolla johtamista. Opetuksessa on siksi tärkeää luoda mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen, erilaisten toimijoiden kohtaamiseen ja ammatillisten verkostojen rakentamiseen. Messuilta jäi vahvasti mieleen ajatus: logistiikka ei ole vieläkään valmis – eikä ehkä koskaan tulekaan, sillä ala kehittyy jatkuvasti toimintaympäristön, teknologian ja osaamisen mukana.

Tekstin laatimisen tukena on hyödynnetty generatiivista tekoälyä. Copilotia on käytetty tekstin työstämisen eri vaiheissa. Kirjoittajat ovat tarkistaneet ja viimeistelleet sisällön.

Lähteet

Huoltovarmuuskeskus. (2018). Huoltovarmuuden skenaariot 2030 (2. painos). Viitattu 20.10.2026 https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/a303a41c7de310569433eea50c35dfb01d0d455e/skenaariot-2030_2p.pdf

Huoltovarmuuskeskus. (2026). Jatkuvuudenhallinta. Viitattu 22.10.2026. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/jatkuvuudenhallinta

Impiö, L. (2026). Varastoautomaatio kasvun ja kannattavuuden mahdollistajana – Fresh Servant Oy [Messuesitys]. Logistiikkamessut, Tampere. 9.9.2026.

Paavilainen, P. & Mäkinen, M.-L. (2026). Logistiikan toimiva yhteistyö [Messuesitys]. Logistiikkamessut, Tampere.10.9.2026.

Toyota Material Handling Europe. (2026a). Automation trends. Viitattu 23.10.2026. https://toyota-forklifts.eu/about-toyota/innovation/trends-in-logistics/automation-trends/

Toyota Material Handling Europe. (2026b). Trend Radar 2026.Viitattu 23.10.2026. https://toyota-forklifts.eu/about-toyota/innovation/trend-radar/

Toyota Material Handling Europe. (2026c). Trends in logistics.Viitattu 23.10.2026. https://toyota-forklifts.eu/about-toyota/innovation/trends-in-logistics/