Valtteri Vesterinen ja Jon Hietaniemi ovat metsätalousinsinöörejä ja työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Artikkeli on laadittu osana MEBIP – Metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi -hanketta.

Metsätaloudessa keskitytään yleensä ainespuuhun, mutta hakkuualoille jää huomattavia määriä arvokkaita yhdisteitä sisältäviä neulasia. Voisiko hakkuutähteistä – erityisesti neulasista – syntyä uusi metsän ansaintamuoto?

Kehittämämme biomassalaskurin on työkalu, jolla metsänomistajat, metsäammattilaiset, koneyrittäjät sekä muut asiasta kiinnostuneet voivat vertailla puun eri osien korjuun kustannuksia ja kannattavuutta eri hakkuumenetelmillä.

Miksi hakkuutähteet herättävät kiinnostusta?

Havupuiden hakkuutähteet ovat merkittävä, mutta toistaiseksi alihyödynnetty sivuvirta teollisuudessa. Peräti 30—50 prosenttia ainespuun korjuussa syntyvästä biomassasta on hakkuutähteitä, kuten, kuten käpyjä, kuorta ja neulasia, joista viimeisimpänä mainittu muodostaa suurimman osan (Klavins ym., 2023, s. 3).

Maailmanmarkkinoilla on korkea kysyntä luonnosta peräisin oleville ainesosille korvaamaan synteettisiä kemikaaleja. Havupuiden neulaset sisältävät huomattavia määriä uuteaineita, jotka koostuvat yhdisteistä, joita voidaan hyödyntää kemianteollisuudessa (Routa ym., 2017, s. 43).

Hakkuutähteiden hyödyntämisen nykytila ja pullonkaulat

Tällä hetkellä hakkuutähteet hyödynnetään energiaksi tai jätetään palstalle hajoamaan metsän ravinnekiertoa tukemaan (Tapio, päiväämätön). Hakkuutähteiden käyttö energiakäytön ulkopuolella on vähäistä. Metsähakkeen tuotanto perustuu suureen volyymiin katetuoton ollessa pieni, sillä pienen irtotiheyden omaavan raaka-aineen logistiikka syö suuren osan tuotoista (Alaviilamo, 2016, s. 81). Tämä rajoittaa myös hyödyntämistä muuhun kuin energiakäyttöön.

MEBIP neulasbiomassalaskuri

Laskurin kehittämisen tavoitteena oli luoda yksinkertainen ja havainnollistava laskuri metsän biomassan ja sen eri jakeiden laskemiseen. Tässä artikkelissa esitellään osana hanketta kehitetyn neulasbiomassalaskurin (kuva 1) toimintaa hakkuukohteilla esimerkkilaskelmien avulla, sekä vertaillaan eri hakkuumenetelmien sekä puulajin vaikutusta neulasten kertymään. Laskuri perustuu aiempiin tutkimuksiin ja laskelmiin puulajien biomassasta, energiatiheydestä sekä logistiikan kustannuksista.

Kuva 1. Kuvakaappaus MEBIP neulasbiomassalaskurista

Laskurin toiminta

Miten laskuri määrittää puun biomassan?

Laskurin pohjana puun osien biomassan laskemiseen käytettiin Jaakko Repolan (2009) kuuselle ja männylle kehittämiä regressiomalleja, jotka pohjautuvat yhteensä 78:ltä eri puolelta Suomea sijaitsevilta kuvioilta kerättyihin koealatietoihin. Laskurissa käytettiin puun rinnankorkeusläpimittaa, pituutta ja latvuksen osuutta rungon pituudesta muuttujina hyödyntäviä malleja monimuuttujamalli 2a (mänty) ja monimuuttujamalli 2b (kuusi), sillä ne ennustivat tarkimmin neulasten ja oksien biomassan (Repola, 2009, s. 641—642).

Laskuri laskee yksittäisen puun kokonaisbiomassan, sekä puun eri osien biomassan, joita ovat elävät oksat, kuolleet oksat sekä neulaset. Yksittäisen puun biomassa kerrotaan runkoluvun tai pohjapinta-alasta johdetun runkoluvun mukaan koko alueelle. Kuvio- ja puustotiedot voidaan syöttää laskurin manuaalisesti tai ladata ne XML-tiedostosta. Latvuksen osuus tulee määrittää manuaalisesti joka kerta. Rungon tilavuus määritetään Laasasenahon (1982, s. 44) kaavan avulla.

Kuljetuskustannusten määritys

Kaukokuljetuskustannusten laskentaan hyödynnettiin Laitilan (2004) kustannuslaskentaohjelman pohjalta muokattuja kaavoja, jossa kuorman irtotilavuuskertoimet ovat hakkuutähteelle 0,16 ja kokopuulle 0,25. Laskurissa käytettiin kuivan puuaineksen tiheyden laskemiseen Hakkilan (1982, s. 9) tiheyskertoimia hakkuutähdehakkeelle latvusmassan korjuun osalta ja kokopuuhakkeelle energiapuun korjuun osalta. Laskurissa korjuukustannukset ovat käyttäjän määritettävissä, eikä niiden laskentaan hyödynnetä erillisiä kaavoja. Kuljetusmatkat, ajat ja kustannukset tulee syöttää laskuriin manuaalisesti.

Lämpöenergian laskenta

Laskuri käyttää biomassan lämpöarvona Nurmen (2000, s. 24) laskelmia ja määrittää tehollisen lämpöarvon kuiva-aineesta seuraavan kaavan mukaan:

jossa:

sekä kokonaisenergiamäärän W (MWh)

jossa:

(Alakangas 2013, s.29—31)

Esimerkkilaskelmat

Kohteiden valinta

Laskelmia varten valittiin vuonna metsänkäyttöilmoitusten perusteella avoimista metsävaratiedoista (Metsäkeskus, päiväämätön) neljä kohdetta, jotka edustavat potentiaalisia neulas- ja oksamassan korjuukohteita. Kohteista oli tehty metsänkäyttöilmoitus vuonna 2026.

Kohteet valittiin avoimen metsävaratiedon pohjalta 100 kilometrin säteeltä Kajaanista, Oulusta ja Rovaniemeltä. Kohteet ovat keskiravinteisia kivennäismaan tuoreita kankaita tai vastaavia mustikkaisia turvekankaita.

Esimerkkilaskelmissa käytettävät hakkuutavat

Hakkuutavan perusteella kohteiksi valikoitui nuoren metsän harvennus- ja päätehakkuukohteita, sillä näkemyksemme mukaan ne ovat potentiaalisimpia kohteita neulasmassan korjuulle.

Nuorten metsien ensiharvennukset valikoituivat laskelmiin siksi, että metsiköiden latvussuhde ja runkoluku ovat korkeita. Päätehakkuilla latvusmassan volyymit taas ovat suuria ja korjuukustannukset ainespuun korjuun yhteydessä pienet.

Raaka-aineen hinta

Latvusmassan korjuukustannuksina käytettiin Metsälehden (2026) tilastojen energiapuun hankinta- ja pystykauppahintojen erotusta, joka heijastaa korjuun kustannustasoa. Hinta laskettiin viimeiseltä neljältä kvartaalilta (Q3/2025—Q2/2026). Energian hinta määritettiin Bioenergia-lehden (2026) tilastoista johdetusta 12 kuukauden keskiarvosta metsähakkeelle aikaväliltä helmikuu 2025 – helmikuu 2026 (39,1 €/MWh).

Neulasten arvon määritys on haastavaa, sillä niiden keruuta ei harjoiteta kaupallisesti suuressa mittakaavassa. Laskelmissa neulasten arvo perustuu teholliseen lämpöarvoon.

Logistiikkakustannukset

Perävaunullisen ja laidallisen kuljetusauton kuormakokona käytettiin 155 m3, jonka ajokustannus oli 120 €/h ja kuormaus- ja purkukustannus 60 €/h. Kaikissa laskelmissa palstan ja terminaalin välisenä matkana käytettiin 55 km, josta 5 km oli metsäautotietä (taulukko 1).

Taulukko 1. Esimerkkilaskelmissa käytetyt oletusarvot

Laskelmien parametritEnsiharvennusHakkuutähteiden korjuu
Latvussuhde (%)5030
Kuljetusauton kuormakoko (irto-m³)155155
Kuljetusauton ajokustannus (€/h)120.00120
Kuljetusauton kuormaus- ja purkukustannus (€/h)60.0060
Korjuukustannukset (€/m³)26.477.5
Ajomatka maantie 80 km/h (km)5050
Ajomatka metsäautotie 50 km/h (km)5.005
Kuormausaika (h)1.001
Purkuaika (h)0.50.5
Apuajat (h)0.30.3
Energiapuun hinta (€/MWh)39.139.1
Kosteusprosentti %5555

Esimerkkilaskelma 1. Männikön ensiharvennus energiapuun korjuuna Rovaniemi

Ensimmäiseen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön ensiharvennus Rovaniemen lähiseuduilta. Kaukokartoitustietojen mukaan leimikon koko oli 2,428 ha ja sen runkoluku oli 2519/ha, josta mäntyä 2166/ha. Männyn keskiläpimitta oli 13.88 cm ja pituus 11.01 m. Männyn kiintotilavuus palstalla oli 112.66 m3 (taulukko 2). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena.

Taulukko 2. Esimerkkilaskelma 1. palstan lähtötiedot

PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)
Mänty19,72216613,8811,01112,66
Lehtipuu1,2122110,0895,32
Kuusi1,1213212,59,455,45

Tulokset

Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 150167 kg, josta neulasia oli 9280 kg (6,18 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 27081 €, josta neulasten osuus oli 1816 € (6,7%). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 607 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 13427 €, joka tekee kuutiolle 32,42 € ja tonnille 89,41 € (taulukko 2). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 13989 € eli 5757 € per hehtaari (taulukko 3.).

Taulukko 3. Esimerkkilaskelma 1. männikön ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset

ParametriArvoYksikkö
PuulajiMänty 
Rungon keskitilavuus86.5dm3
Kokonaisbiomassa (kuiva)150 167.92kg
Neulasmassa leimikolla (kuiva)9 280.06kg
Oksamassa leimikolla (kuiva)20 788.75kg
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa692.61MWh
Hakkuutähteen energian hinta27 081.15€
Neulasten energiahinta1 815.67€
Neulasten hinta / kg0.20€/kg
Neulasten korjuuhävikki15.00%
Pinta-ala2.43ha
Metka-tuki (250 €/ha)607.00€
Puun irtotilavuus1 560.19m³
Korjuukustannukset10 324.53€
Kuljetuskustannukset3 102.00€
Kokonaiskustannukset per m³34.42€/m³
Kokonaiskustannukset per 1 t89.41€/t
Yhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)27 688.15€
Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)13426.53€
Neulasten hävikki-272.3505€
Tulos (sis. Metka-tuen)13 989.27€

Esimerkkilaskelma 2. Männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta Rovaniemi

Toiseen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta Rovaniemen alueelta. Leimikon koko oli 5,16 hehtaaria ja pohjapinta-ala ennen hakkuita 23 m2. Mäntyjen keskipituus oli kohteella 18,39 m, keskiläpimitta 24 cm ja kokonaistilavuus palstalla 202,12 m³ (taulukko 4). Esimerkkikorjuu suoritettiin latvusmassan talteenottona, jossa hyödynnetään hakkuutähteet.

Taulukko 4. Esimerkkilaskelma 2. palstan lähtötiedot

PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)
Mänty22,8772424,0218,39202,12
Kuusi1,157018,9514,268,04

Tulokset

Hakkuussa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 690 670 kg, josta neulasia oli 17 206 kg (2,5 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 16 061 €, josta neulasten osuus oli 3 374 € (21,0 %). Päätehakkuukohteena palstalle ei myönnetty METKA-tukea. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 8 183 €, joka tekee kuutiolle 38,37 € ja tonnille 97,14 € (taulukko 5). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 7 372 €.

Taulukko 5. Esimerkkilaskelma 2. männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta – tulokset

ParametriArvoYksikkö
PuulajiMänty 
Rungon keskitilavuus (ka)398.40dm³
Kokonaisbiomassa (kuiva)690 670.17kg
Neulasmassa leimikolla (kuiva)17 205.58kg
Oksamassa leimikolla (kuiva)54 129.81kg
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa410.76MWh
Hakkuutähteen energian hinta16 060.59€
Neulasten energiahinta3 373.80€
Neulasten hinta / kg0.20€/kg
Neulasten korjuuhävikki15.00%
Korjuukustannukset5 645.02€
Kuljetuskustannukset2 538.00€
Kokonaiskustannukset per m³38.37€/m³
Kokonaiskustannukset per 1 t97.14€/t
Yhteenlasketut tulot (Hakkuutähde)16 060.59€
Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)8 183.02€
Neulasten hävikki-506.0700€
Tulos (ei Metka-tukea)7 371.50€

Esimerkkilaskelma 3. Kuusikon ensiharvennus energiapuun korjuuna Oulu

Kolmanteen esimerkkilaskelmaan valikoitui kuusikon ensiharvennus Oulun alueelta. Hakkuualan koko oli 2,99 ha, jossa kuusien pituus oli 10,42 m, keskiläpimitta 13,54 cm ja runkoluku ennen hakkuita 1771/ha (taulukko 6.). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena. Harvennuksessa poistettiin 783 runkoa hehtaarilta.

Taulukko 6. Esimerkkilaskelma 3. palstan lähtötiedot

PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)
Kuusi16,97177113,5410,4289,59

Tulokset

Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 116 440 kg, josta neulasia oli 16 349 kg (14,0 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 20 493 €, josta neulasten osuus oli 2 883 € (14,1 %). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 747 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 9 961 €, joka tekee kuutiolle 34,22 € ja tonnille 85,55 € (taulukko 7). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 10 846 € eli 3 627 € per hehtaari.

Taulukko 7. Esimerkkilaskelma 3. kuusikon ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset

ParametriArvoYksikkö
PuulajiKuusi 
Rungon keskitilavuus (ka)75.70dm³
Kokonaisbiomassa (kuiva)116 439.53kg
Neulasmassa leimikolla (kuiva)16 349.10kg
Oksamassa leimikolla (kuiva)20 184.60kg
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa524.11MWh
Hakkuutähteen energian hinta20 492.73€
Neulasten energiahinta2 882.68€
Neulasten hinta / kg0.18€/kg
Neulasten korjuuhävikki15.00%
Pinta-ala2.99ha
Metka-tuki (250 €/ha)746.76€
Korjuukustannukset7 705.39€
Kuljetuskustannukset2 256.00€
Kokonaiskustannukset per m³34.22€/m³
Kokonaiskustannukset per 1 t85.55€/t
Yhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)21 239.49€
Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)9 961.39€
Neulasten hävikki-432.4020€
Tulos (sis. Metka-tuen)10 845.70€

Esimerkkilaskelma 4. Männikön ensiharvennus energiapuun korjuuna Kajaani

Neljänteen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön ensiharvennus Kajaanin lähiseuduilta. Hakkuualan koko oli 2,16 ha, jossa mäntyjen keskipituus oli 10 m, keskiläpimitta 12 cm ja runkoluku ennen hakkuita 1771/ha (taulukko 8.). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena.

Taulukko 8. Esimerkkilaskelma 4. puuston lähtötiedot

PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)
Mänty22,52259112,2610,43124,45

Tulokset

Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 116 308 kg, josta neulasia oli 7 489 kg (6,4 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 20 975 €, josta neulasten osuus oli 1 465 € (7,0 %). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 539 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 10 253 €, joka tekee kuutiolle 33,94 € ja tonnille 88,15 € (taulukko 9). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 11 042 € eli 5 112 € per hehtaari.

Taulukko 9. Esimerkkilaskelma 4. männikön ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset

ParametriArvoYksikkö
PuulajiMänty 
Rungon keskitilavuus (ka)64.70dm³
Kokonaisbiomassa (kuiva)116 308.23kg
Neulasmassa leimikolla (kuiva)7 488.86kg
Oksamassa leimikolla (kuiva)15 420.97kg
Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa536.44MWh
Hakkuutähteen energian hinta20 974.92€
Neulasten energiahinta1 465.22€
Neulasten hinta / kg0.20€/kg
Neulasten korjuuhävikki15.00%
Pinta-ala2.16ha
Metka-tuki (250 €/ha)539.25€
Korjuukustannukset7 996.57€
Kuljetuskustannukset2 256.00€
Kokonaiskustannukset per m³33.94€/m³
Kokonaiskustannukset per 1 t88.15€/t
Yhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)21 514.17€
Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)10 252.57€
Neulasten hävikki-219.7830€
Tulos (sis. Metka-tuen)11 041.82€

Pohdintaa

Esimerkkitapausten (esimerkkilaskelma 1–4) tuloksia ja toimitusketjua arvioitaessa neulasten logistiikkaa ja kannattavuutta on tarkasteltava sekä taloudellisten, puulajikohtaisten että ekologisten näkökulmien kautta.

Jotta neulasten erilliskorjuu ja suuren irtotilavuuden omaavan latvusmassa logistiikka olisi taloudellisesti kannattavaa, on raaka-aineesta saatavan lisäarvohinnan oltava merkittävästi energiapuun hintaa korkeampi. Hinnalla tulisi kattaa korjuu-, kuljetus- ja prosessointikustannukset ja erottelulaitteistojen poistot. Koska neulasten energianhinnaksi on muodostunut laskelmissa noin 0,18–0,20 euroa, raaka-aineen hinnan ei tarvitse nousta merkittävästi, jotta erillinen talteenotto muodostuu energiapolttoa kannattavammaksi liiketoiminnaksi. Epävarmuutena skenaariossa on kuitenkin neulasten talteenotto, joka voi pahimmillaan olla hyvinkin tehotonta. Lisäksi niukempiravinteiset palstat saattavat vaatia lisälannoitusta turvaamaan uuden puusukupolven terveen kasvun.

Puulajien fysiologiset erot vaikuttavat myös vahvasti neulasten saantoon. Vaikka kuusen neulasten lämpöarvo ja täten energian hinta on alhaisempi, hakkuutähdettä kertyy silti huomattavasti enemmän saman tyyppisistä metsiköistä. Eroa voidaan havainnoida esimerkkitapauksissa: Esimerkkilaskelma 3:ssa (kuusi) neulasmassan osuus oli noin 14 prosenttia kokonaismassasta, kun taas vastaavan kokoisessa männikössä (Esimerkkilaskelma 4) neulasia kertyi vain 6,4 prosenttia suhteessa kokonaisbiomassaan. Kuusi on siten neulasmassan raaka-ainevolyymin ja talteenoton kannalta huomattavasti mäntyä tehokkaampaa ja tuottoisampaa korjata.

Myös korjuumenetelmän valinta ja hakkuutyyppi määrittävät merkittävästi kustannusrakennetta ja tukimahdollisuuksia. Nuorissa kasvatusmetsissä toteutettava energiapuun kokopuunkorjuu (Esimerkkilaskelma 1, 3 ja 4) mahdollistaa METKA-tuen (esim. 250 €/ha) hyödyntämisen, mikä parantaa leimikon kokonaistulosta. Päätehakkuiden hakkuutähteiden korjuussa (Esimerkkilaskelma 2) kuutiokohtainen korjuu- ja kuljetuskustannus (esimerkissä 38,37 €/m³) nousee kokopuuta korkeammaksi huokoisemman materiaalin irtotiheyskertoimien vuoksi, eikä kohteille voida myöntää Metka-tukea. Hakkuutähteiden korjuun etuna on kuitenkin se, että kertymä hehtaaria kohti on puuston järeyden takia moninkertainen ja korjuukustannukset ovat päätehakkuun yhteydessä alhaisemmat. Nyrkkisääntönä hakkuutähteiden kannattavalle korjuulle pidetäänkin vähintään 50 kiintokuution hehtaarikertymää ja alle 500 metrin metsäkuljetusmatkaa tienvarsivarastoon (Tapio 2024).

Tämän artikkelin laskelmat perustuvat puhtaasti teoreettisiin skenaarioihin. Käytännön olosuhteissa puun eri osien biomassan arviointi on metsien monirakenteisuuden takia haastavaa, mikä aiheuttaa haasteita korjuun suunnittelussa. Laskuri toimii yhtenä työkaluna suuruusluokkien hahmotuksessa, mutta sen antamiin tuloksiin liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Repolan (2009) menetelmässä ei mitata massaa suoraan, vaan puun eri osien (kuten neulasten ja oksien) biomassa ennustetaan allometrisillä malleilla, jotka perustuvat rinnankorkeusläpimitan, puun pituuden ja latvussuhteen kaltaisiin mittasuhteisiin. Tämän takia yksittäisen puun tai metsikön todellinen neulaskertymä voi vaihdella luontaisen hajonnan puitteissa.

Tulevaisuudessa sensoriteknologian halventuessa ja kaukokartoitusaineiston kehittyessä biomassan määritykseen voitaisiin kehittää entistä tarkempia ja dynaamisempia menetelmiä, jolloin esimerkiksi koneoppimista hyödyntäen tarkkaa dataa saataisiin kuviotasolla, joka voisi edesauttaa metsätalouden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Avaa MEBIP neulasbiomassalaskuri.

Lähteet

Alakangas, E. (2013). Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia (VTT-M-07608-13). VTT Teknologian tutkimuskeskus. https://cris.vtt.fi/en/publications/suomessa-k%C3%A4ytett%C3%A4vien-polttoaineiden-ominaisuuksia

Alaviilamo, M. (2016). Hakkuutähteen arvoketjun analysointi ja kannattavuuden tehostaminen. LUT School of Business and Management. Tuotantotalouden koulutusohjelma. Diplomityö. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/123479

Bioenergia-lehti. (2026). Polttoaineiden hintataso. Tilastot. https://bioenergialehti.fi/statistic/

Hakkila, P. (1978). Pienpuun korjuu polttoaineeksi (Folia Forestalia 342). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0326-8

Laasasenaho, J. (1982). Taper curve and volume functions for pine, spruce and birch (Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 108). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0589-9

Klavins, L., Almonaitytė, K., Šalaševičienė, A., Zommere, A., Spalvis, K., Vincevica-Gaile, Z., Korpinen, R. & Klavins, M. (2023). Strategy of coniferous needle biorefinery into value-added products to implement circular bioeconomy concepts in forestry side stream utilization. Molecules, 28(20), 7085. https://doi.org/10.3390/molecules28207085

Laitila, J. (2004). Kokopuuhakkeen kustannuslaskentaohjelma. Metsäntutkimuslaitos.

Metsäkeskus. (päiväämätön). Paikkatietoaineistot. https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/aineistot-paikkatieto-ohjelmille/paikkatietoaineistot

Metsälehti. (päiväämätön). Energiapuun hinta. https://www.metsalehti.fi/puunhinta/energiapuun-hinnat/

Metsäteho. (2026). Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2025. https://www.metsateho.fi/puunkorjuu-ja-kaukokuljetus-vuonna-2025/

Nurmi, J. (2000). Characteristics and storage of whole-tree biomass for energy (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 758). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-1721-8

Repola, J. (2009). Biomass equations for Scots pine and Norway spruce in Finland. Silva Fennica, 43(4), 625–647. https://doi.org/10.14214/sf.184

Routa, J., Brännström, H., Anttila, P., Mäkinen, M., Jänis, J. & Asikainen, A. (2017). Wood extractives of Finnish pine, spruce and birch – availability and optimal sources of compounds: A literature review (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 73/2017). Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-495-3

Tapio. (päiväämätön). Hakkuutähteen korjaaminen uudistushakkuualoilta: toteutus. Metsänhoidon suositukset. Haettu 24.8.2026 osoitteesta https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjaaminen-uudistushakkuualoilta/toteutus