Biomassalaskuri työkaluna hakkuiden sivuvirtojen arviointiin ja taloudelliseen vertailuun 19.11.2026 Vesterinen, Valtteri & Hietaniemi Jon Matkailu, ruoka ja luonto Tekniikka ja teollisuus Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi URN: urn:nbn:fi:lapinamk-2954-145X-154 Kirjoittajat Valtteri Vesterinen asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK valtteri.vesterinen@lapinamk.fi Jon Hietaniemi asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin AMK jon.hietaniemi@lapinamk.fi Asiasanat Biotalous metsäala Resurssiviisaus Valtteri Vesterinen ja Jon Hietaniemi ovat metsätalousinsinöörejä ja työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä. Artikkeli on laadittu osana MEBIP – Metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi -hanketta. Metsätaloudessa keskitytään yleensä ainespuuhun, mutta hakkuualoille jää huomattavia määriä arvokkaita yhdisteitä sisältäviä neulasia. Voisiko hakkuutähteistä – erityisesti neulasista – syntyä uusi metsän ansaintamuoto? Kehittämämme biomassalaskurin on työkalu, jolla metsänomistajat, metsäammattilaiset, koneyrittäjät sekä muut asiasta kiinnostuneet voivat vertailla puun eri osien korjuun kustannuksia ja kannattavuutta eri hakkuumenetelmillä. Miksi hakkuutähteet herättävät kiinnostusta? Havupuiden hakkuutähteet ovat merkittävä, mutta toistaiseksi alihyödynnetty sivuvirta teollisuudessa. Peräti 30—50 prosenttia ainespuun korjuussa syntyvästä biomassasta on hakkuutähteitä, kuten, kuten käpyjä, kuorta ja neulasia, joista viimeisimpänä mainittu muodostaa suurimman osan (Klavins ym., 2023, s. 3). Maailmanmarkkinoilla on korkea kysyntä luonnosta peräisin oleville ainesosille korvaamaan synteettisiä kemikaaleja. Havupuiden neulaset sisältävät huomattavia määriä uuteaineita, jotka koostuvat yhdisteistä, joita voidaan hyödyntää kemianteollisuudessa (Routa ym., 2017, s. 43). Hakkuutähteiden hyödyntämisen nykytila ja pullonkaulat Tällä hetkellä hakkuutähteet hyödynnetään energiaksi tai jätetään palstalle hajoamaan metsän ravinnekiertoa tukemaan (Tapio, päiväämätön). Hakkuutähteiden käyttö energiakäytön ulkopuolella on vähäistä. Metsähakkeen tuotanto perustuu suureen volyymiin katetuoton ollessa pieni, sillä pienen irtotiheyden omaavan raaka-aineen logistiikka syö suuren osan tuotoista (Alaviilamo, 2016, s. 81). Tämä rajoittaa myös hyödyntämistä muuhun kuin energiakäyttöön. MEBIP neulasbiomassalaskuri Laskurin kehittämisen tavoitteena oli luoda yksinkertainen ja havainnollistava laskuri metsän biomassan ja sen eri jakeiden laskemiseen. Tässä artikkelissa esitellään osana hanketta kehitetyn neulasbiomassalaskurin (kuva 1) toimintaa hakkuukohteilla esimerkkilaskelmien avulla, sekä vertaillaan eri hakkuumenetelmien sekä puulajin vaikutusta neulasten kertymään. Laskuri perustuu aiempiin tutkimuksiin ja laskelmiin puulajien biomassasta, energiatiheydestä sekä logistiikan kustannuksista. Kuva 1. Kuvakaappaus MEBIP neulasbiomassalaskurista Laskurin toiminta Miten laskuri määrittää puun biomassan? Laskurin pohjana puun osien biomassan laskemiseen käytettiin Jaakko Repolan (2009) kuuselle ja männylle kehittämiä regressiomalleja, jotka pohjautuvat yhteensä 78:ltä eri puolelta Suomea sijaitsevilta kuvioilta kerättyihin koealatietoihin. Laskurissa käytettiin puun rinnankorkeusläpimittaa, pituutta ja latvuksen osuutta rungon pituudesta muuttujina hyödyntäviä malleja monimuuttujamalli 2a (mänty) ja monimuuttujamalli 2b (kuusi), sillä ne ennustivat tarkimmin neulasten ja oksien biomassan (Repola, 2009, s. 641—642). Laskuri laskee yksittäisen puun kokonaisbiomassan, sekä puun eri osien biomassan, joita ovat elävät oksat, kuolleet oksat sekä neulaset. Yksittäisen puun biomassa kerrotaan runkoluvun tai pohjapinta-alasta johdetun runkoluvun mukaan koko alueelle. Kuvio- ja puustotiedot voidaan syöttää laskurin manuaalisesti tai ladata ne XML-tiedostosta. Latvuksen osuus tulee määrittää manuaalisesti joka kerta. Rungon tilavuus määritetään Laasasenahon (1982, s. 44) kaavan avulla. Kuljetuskustannusten määritys Kaukokuljetuskustannusten laskentaan hyödynnettiin Laitilan (2004) kustannuslaskentaohjelman pohjalta muokattuja kaavoja, jossa kuorman irtotilavuuskertoimet ovat hakkuutähteelle 0,16 ja kokopuulle 0,25. Laskurissa käytettiin kuivan puuaineksen tiheyden laskemiseen Hakkilan (1982, s. 9) tiheyskertoimia hakkuutähdehakkeelle latvusmassan korjuun osalta ja kokopuuhakkeelle energiapuun korjuun osalta. Laskurissa korjuukustannukset ovat käyttäjän määritettävissä, eikä niiden laskentaan hyödynnetä erillisiä kaavoja. Kuljetusmatkat, ajat ja kustannukset tulee syöttää laskuriin manuaalisesti. Lämpöenergian laskenta Laskuri käyttää biomassan lämpöarvona Nurmen (2000, s. 24) laskelmia ja määrittää tehollisen lämpöarvon kuiva-aineesta seuraavan kaavan mukaan: jossa: sekä kokonaisenergiamäärän W (MWh) jossa: (Alakangas 2013, s.29—31) Esimerkkilaskelmat Kohteiden valinta Laskelmia varten valittiin vuonna metsänkäyttöilmoitusten perusteella avoimista metsävaratiedoista (Metsäkeskus, päiväämätön) neljä kohdetta, jotka edustavat potentiaalisia neulas- ja oksamassan korjuukohteita. Kohteista oli tehty metsänkäyttöilmoitus vuonna 2026. Kohteet valittiin avoimen metsävaratiedon pohjalta 100 kilometrin säteeltä Kajaanista, Oulusta ja Rovaniemeltä. Kohteet ovat keskiravinteisia kivennäismaan tuoreita kankaita tai vastaavia mustikkaisia turvekankaita. Esimerkkilaskelmissa käytettävät hakkuutavat Hakkuutavan perusteella kohteiksi valikoitui nuoren metsän harvennus- ja päätehakkuukohteita, sillä näkemyksemme mukaan ne ovat potentiaalisimpia kohteita neulasmassan korjuulle. Nuorten metsien ensiharvennukset valikoituivat laskelmiin siksi, että metsiköiden latvussuhde ja runkoluku ovat korkeita. Päätehakkuilla latvusmassan volyymit taas ovat suuria ja korjuukustannukset ainespuun korjuun yhteydessä pienet. Raaka-aineen hinta Latvusmassan korjuukustannuksina käytettiin Metsälehden (2026) tilastojen energiapuun hankinta- ja pystykauppahintojen erotusta, joka heijastaa korjuun kustannustasoa. Hinta laskettiin viimeiseltä neljältä kvartaalilta (Q3/2025—Q2/2026). Energian hinta määritettiin Bioenergia-lehden (2026) tilastoista johdetusta 12 kuukauden keskiarvosta metsähakkeelle aikaväliltä helmikuu 2025 – helmikuu 2026 (39,1 €/MWh). Neulasten arvon määritys on haastavaa, sillä niiden keruuta ei harjoiteta kaupallisesti suuressa mittakaavassa. Laskelmissa neulasten arvo perustuu teholliseen lämpöarvoon. Logistiikkakustannukset Perävaunullisen ja laidallisen kuljetusauton kuormakokona käytettiin 155 m3, jonka ajokustannus oli 120 €/h ja kuormaus- ja purkukustannus 60 €/h. Kaikissa laskelmissa palstan ja terminaalin välisenä matkana käytettiin 55 km, josta 5 km oli metsäautotietä (taulukko 1). Taulukko 1. Esimerkkilaskelmissa käytetyt oletusarvot Laskelmien parametritEnsiharvennusHakkuutähteiden korjuuLatvussuhde (%)5030Kuljetusauton kuormakoko (irto-m³)155155Kuljetusauton ajokustannus (€/h)120.00120Kuljetusauton kuormaus- ja purkukustannus (€/h)60.0060Korjuukustannukset (€/m³)26.477.5Ajomatka maantie 80 km/h (km)5050Ajomatka metsäautotie 50 km/h (km)5.005Kuormausaika (h)1.001Purkuaika (h)0.50.5Apuajat (h)0.30.3Energiapuun hinta (€/MWh)39.139.1Kosteusprosentti %5555 Esimerkkilaskelma 1. Männikön ensiharvennus energiapuun korjuuna Rovaniemi Ensimmäiseen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön ensiharvennus Rovaniemen lähiseuduilta. Kaukokartoitustietojen mukaan leimikon koko oli 2,428 ha ja sen runkoluku oli 2519/ha, josta mäntyä 2166/ha. Männyn keskiläpimitta oli 13.88 cm ja pituus 11.01 m. Männyn kiintotilavuus palstalla oli 112.66 m3 (taulukko 2). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena. Taulukko 2. Esimerkkilaskelma 1. palstan lähtötiedot PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)Mänty19,72216613,8811,01112,66Lehtipuu1,2122110,0895,32Kuusi1,1213212,59,455,45 Tulokset Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 150167 kg, josta neulasia oli 9280 kg (6,18 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 27081 €, josta neulasten osuus oli 1816 € (6,7%). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 607 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 13427 €, joka tekee kuutiolle 32,42 € ja tonnille 89,41 € (taulukko 2). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 13989 € eli 5757 € per hehtaari (taulukko 3.). Taulukko 3. Esimerkkilaskelma 1. männikön ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset ParametriArvoYksikköPuulajiMänty Rungon keskitilavuus86.5dm3Kokonaisbiomassa (kuiva)150 167.92kgNeulasmassa leimikolla (kuiva)9 280.06kgOksamassa leimikolla (kuiva)20 788.75kgTehollinen lämpöarvo saapumistilassa692.61MWhHakkuutähteen energian hinta27 081.15€Neulasten energiahinta1 815.67€Neulasten hinta / kg0.20€/kgNeulasten korjuuhävikki15.00%Pinta-ala2.43haMetka-tuki (250 €/ha)607.00€Puun irtotilavuus1 560.19m³Korjuukustannukset10 324.53€Kuljetuskustannukset3 102.00€Kokonaiskustannukset per m³34.42€/m³Kokonaiskustannukset per 1 t89.41€/tYhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)27 688.15€Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)13426.53€Neulasten hävikki-272.3505€Tulos (sis. Metka-tuen)13 989.27€ Esimerkkilaskelma 2. Männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta Rovaniemi Toiseen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta Rovaniemen alueelta. Leimikon koko oli 5,16 hehtaaria ja pohjapinta-ala ennen hakkuita 23 m2. Mäntyjen keskipituus oli kohteella 18,39 m, keskiläpimitta 24 cm ja kokonaistilavuus palstalla 202,12 m³ (taulukko 4). Esimerkkikorjuu suoritettiin latvusmassan talteenottona, jossa hyödynnetään hakkuutähteet. Taulukko 4. Esimerkkilaskelma 2. palstan lähtötiedot PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)Mänty22,8772424,0218,39202,12Kuusi1,157018,9514,268,04 Tulokset Hakkuussa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 690 670 kg, josta neulasia oli 17 206 kg (2,5 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 16 061 €, josta neulasten osuus oli 3 374 € (21,0 %). Päätehakkuukohteena palstalle ei myönnetty METKA-tukea. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 8 183 €, joka tekee kuutiolle 38,37 € ja tonnille 97,14 € (taulukko 5). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 7 372 €. Taulukko 5. Esimerkkilaskelma 2. männikön latvusmassan korjuu päätehakkuualalta – tulokset ParametriArvoYksikköPuulajiMänty Rungon keskitilavuus (ka)398.40dm³Kokonaisbiomassa (kuiva)690 670.17kgNeulasmassa leimikolla (kuiva)17 205.58kgOksamassa leimikolla (kuiva)54 129.81kgTehollinen lämpöarvo saapumistilassa410.76MWhHakkuutähteen energian hinta16 060.59€Neulasten energiahinta3 373.80€Neulasten hinta / kg0.20€/kgNeulasten korjuuhävikki15.00%Korjuukustannukset5 645.02€Kuljetuskustannukset2 538.00€Kokonaiskustannukset per m³38.37€/m³Kokonaiskustannukset per 1 t97.14€/tYhteenlasketut tulot (Hakkuutähde)16 060.59€Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)8 183.02€Neulasten hävikki-506.0700€Tulos (ei Metka-tukea)7 371.50€ Esimerkkilaskelma 3. Kuusikon ensiharvennus energiapuun korjuuna Oulu Kolmanteen esimerkkilaskelmaan valikoitui kuusikon ensiharvennus Oulun alueelta. Hakkuualan koko oli 2,99 ha, jossa kuusien pituus oli 10,42 m, keskiläpimitta 13,54 cm ja runkoluku ennen hakkuita 1771/ha (taulukko 6.). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena. Harvennuksessa poistettiin 783 runkoa hehtaarilta. Taulukko 6. Esimerkkilaskelma 3. palstan lähtötiedot PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)Kuusi16,97177113,5410,4289,59 Tulokset Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 116 440 kg, josta neulasia oli 16 349 kg (14,0 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 20 493 €, josta neulasten osuus oli 2 883 € (14,1 %). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 747 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 9 961 €, joka tekee kuutiolle 34,22 € ja tonnille 85,55 € (taulukko 7). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 10 846 € eli 3 627 € per hehtaari. Taulukko 7. Esimerkkilaskelma 3. kuusikon ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset ParametriArvoYksikköPuulajiKuusi Rungon keskitilavuus (ka)75.70dm³Kokonaisbiomassa (kuiva)116 439.53kgNeulasmassa leimikolla (kuiva)16 349.10kgOksamassa leimikolla (kuiva)20 184.60kgTehollinen lämpöarvo saapumistilassa524.11MWhHakkuutähteen energian hinta20 492.73€Neulasten energiahinta2 882.68€Neulasten hinta / kg0.18€/kgNeulasten korjuuhävikki15.00%Pinta-ala2.99haMetka-tuki (250 €/ha)746.76€Korjuukustannukset7 705.39€Kuljetuskustannukset2 256.00€Kokonaiskustannukset per m³34.22€/m³Kokonaiskustannukset per 1 t85.55€/tYhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)21 239.49€Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)9 961.39€Neulasten hävikki-432.4020€Tulos (sis. Metka-tuen)10 845.70€ Esimerkkilaskelma 4. Männikön ensiharvennus energiapuun korjuuna Kajaani Neljänteen esimerkkilaskelmaan valikoitui männikön ensiharvennus Kajaanin lähiseuduilta. Hakkuualan koko oli 2,16 ha, jossa mäntyjen keskipituus oli 10 m, keskiläpimitta 12 cm ja runkoluku ennen hakkuita 1771/ha (taulukko 8.). Esimerkkiharvennus suoritettiin energiapuun korjuuna, jossa puut kerätään kokonaisena. Taulukko 8. Esimerkkilaskelma 4. puuston lähtötiedot PuulajiPPA (m2)Runkoluku (kpl)Läpimitta (cm)Pituus (m)Tilavuus (m3)Mänty22,52259112,2610,43124,45 Tulokset Harvennuksessa kertyvä kokonaisbiomassa alalta oli yhteensä 116 308 kg, josta neulasia oli 7 489 kg (6,4 %). Hakkuutähteen energian hinta oli täten 20 975 €, josta neulasten osuus oli 1 465 € (7,0 %). Palstalle myönnettiin lisäksi METKA-tukea pinta-alan mukaan pienpuun korjuun takia 539 €. Korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 10 253 €, joka tekee kuutiolle 33,94 € ja tonnille 88,15 € (taulukko 9). Palstan kokonaistulos ottaen huomioon neulasmassan korjuuhävikin (15 %) oli siis 11 042 € eli 5 112 € per hehtaari. Taulukko 9. Esimerkkilaskelma 4. männikön ensiharvennus kokopuun korjuuna – tulokset ParametriArvoYksikköPuulajiMänty Rungon keskitilavuus (ka)64.70dm³Kokonaisbiomassa (kuiva)116 308.23kgNeulasmassa leimikolla (kuiva)7 488.86kgOksamassa leimikolla (kuiva)15 420.97kgTehollinen lämpöarvo saapumistilassa536.44MWhHakkuutähteen energian hinta20 974.92€Neulasten energiahinta1 465.22€Neulasten hinta / kg0.20€/kgNeulasten korjuuhävikki15.00%Pinta-ala2.16haMetka-tuki (250 €/ha)539.25€Korjuukustannukset7 996.57€Kuljetuskustannukset2 256.00€Kokonaiskustannukset per m³33.94€/m³Kokonaiskustannukset per 1 t88.15€/tYhteenlasketut tulot (Hakkuutähde + Metka)21 514.17€Yhteenlasketut kustannukset (Korjuu + Kuljetus)10 252.57€Neulasten hävikki-219.7830€Tulos (sis. Metka-tuen)11 041.82€ Pohdintaa Esimerkkitapausten (esimerkkilaskelma 1–4) tuloksia ja toimitusketjua arvioitaessa neulasten logistiikkaa ja kannattavuutta on tarkasteltava sekä taloudellisten, puulajikohtaisten että ekologisten näkökulmien kautta. Jotta neulasten erilliskorjuu ja suuren irtotilavuuden omaavan latvusmassa logistiikka olisi taloudellisesti kannattavaa, on raaka-aineesta saatavan lisäarvohinnan oltava merkittävästi energiapuun hintaa korkeampi. Hinnalla tulisi kattaa korjuu-, kuljetus- ja prosessointikustannukset ja erottelulaitteistojen poistot. Koska neulasten energianhinnaksi on muodostunut laskelmissa noin 0,18–0,20 euroa, raaka-aineen hinnan ei tarvitse nousta merkittävästi, jotta erillinen talteenotto muodostuu energiapolttoa kannattavammaksi liiketoiminnaksi. Epävarmuutena skenaariossa on kuitenkin neulasten talteenotto, joka voi pahimmillaan olla hyvinkin tehotonta. Lisäksi niukempiravinteiset palstat saattavat vaatia lisälannoitusta turvaamaan uuden puusukupolven terveen kasvun. Puulajien fysiologiset erot vaikuttavat myös vahvasti neulasten saantoon. Vaikka kuusen neulasten lämpöarvo ja täten energian hinta on alhaisempi, hakkuutähdettä kertyy silti huomattavasti enemmän saman tyyppisistä metsiköistä. Eroa voidaan havainnoida esimerkkitapauksissa: Esimerkkilaskelma 3:ssa (kuusi) neulasmassan osuus oli noin 14 prosenttia kokonaismassasta, kun taas vastaavan kokoisessa männikössä (Esimerkkilaskelma 4) neulasia kertyi vain 6,4 prosenttia suhteessa kokonaisbiomassaan. Kuusi on siten neulasmassan raaka-ainevolyymin ja talteenoton kannalta huomattavasti mäntyä tehokkaampaa ja tuottoisampaa korjata. Myös korjuumenetelmän valinta ja hakkuutyyppi määrittävät merkittävästi kustannusrakennetta ja tukimahdollisuuksia. Nuorissa kasvatusmetsissä toteutettava energiapuun kokopuunkorjuu (Esimerkkilaskelma 1, 3 ja 4) mahdollistaa METKA-tuen (esim. 250 €/ha) hyödyntämisen, mikä parantaa leimikon kokonaistulosta. Päätehakkuiden hakkuutähteiden korjuussa (Esimerkkilaskelma 2) kuutiokohtainen korjuu- ja kuljetuskustannus (esimerkissä 38,37 €/m³) nousee kokopuuta korkeammaksi huokoisemman materiaalin irtotiheyskertoimien vuoksi, eikä kohteille voida myöntää Metka-tukea. Hakkuutähteiden korjuun etuna on kuitenkin se, että kertymä hehtaaria kohti on puuston järeyden takia moninkertainen ja korjuukustannukset ovat päätehakkuun yhteydessä alhaisemmat. Nyrkkisääntönä hakkuutähteiden kannattavalle korjuulle pidetäänkin vähintään 50 kiintokuution hehtaarikertymää ja alle 500 metrin metsäkuljetusmatkaa tienvarsivarastoon (Tapio 2024). Tämän artikkelin laskelmat perustuvat puhtaasti teoreettisiin skenaarioihin. Käytännön olosuhteissa puun eri osien biomassan arviointi on metsien monirakenteisuuden takia haastavaa, mikä aiheuttaa haasteita korjuun suunnittelussa. Laskuri toimii yhtenä työkaluna suuruusluokkien hahmotuksessa, mutta sen antamiin tuloksiin liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Repolan (2009) menetelmässä ei mitata massaa suoraan, vaan puun eri osien (kuten neulasten ja oksien) biomassa ennustetaan allometrisillä malleilla, jotka perustuvat rinnankorkeusläpimitan, puun pituuden ja latvussuhteen kaltaisiin mittasuhteisiin. Tämän takia yksittäisen puun tai metsikön todellinen neulaskertymä voi vaihdella luontaisen hajonnan puitteissa. Tulevaisuudessa sensoriteknologian halventuessa ja kaukokartoitusaineiston kehittyessä biomassan määritykseen voitaisiin kehittää entistä tarkempia ja dynaamisempia menetelmiä, jolloin esimerkiksi koneoppimista hyödyntäen tarkkaa dataa saataisiin kuviotasolla, joka voisi edesauttaa metsätalouden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Avaa MEBIP neulasbiomassalaskuri. Lähteet Alakangas, E. (2013). Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia (VTT-M-07608-13). VTT Teknologian tutkimuskeskus. https://cris.vtt.fi/en/publications/suomessa-k%C3%A4ytett%C3%A4vien-polttoaineiden-ominaisuuksia Alaviilamo, M. (2016). Hakkuutähteen arvoketjun analysointi ja kannattavuuden tehostaminen. LUT School of Business and Management. Tuotantotalouden koulutusohjelma. Diplomityö. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/123479 Bioenergia-lehti. (2026). Polttoaineiden hintataso. Tilastot. https://bioenergialehti.fi/statistic/ Hakkila, P. (1978). Pienpuun korjuu polttoaineeksi (Folia Forestalia 342). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0326-8 Laasasenaho, J. (1982). Taper curve and volume functions for pine, spruce and birch (Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 108). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0589-9 Klavins, L., Almonaitytė, K., Šalaševičienė, A., Zommere, A., Spalvis, K., Vincevica-Gaile, Z., Korpinen, R. & Klavins, M. (2023). Strategy of coniferous needle biorefinery into value-added products to implement circular bioeconomy concepts in forestry side stream utilization. Molecules, 28(20), 7085. https://doi.org/10.3390/molecules28207085 Laitila, J. (2004). Kokopuuhakkeen kustannuslaskentaohjelma. Metsäntutkimuslaitos. Metsäkeskus. (päiväämätön). Paikkatietoaineistot. https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/aineistot-paikkatieto-ohjelmille/paikkatietoaineistot Metsälehti. (päiväämätön). Energiapuun hinta. https://www.metsalehti.fi/puunhinta/energiapuun-hinnat/ Metsäteho. (2026). Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2025. https://www.metsateho.fi/puunkorjuu-ja-kaukokuljetus-vuonna-2025/ Nurmi, J. (2000). Characteristics and storage of whole-tree biomass for energy (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 758). Metsäntutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-1721-8 Repola, J. (2009). Biomass equations for Scots pine and Norway spruce in Finland. Silva Fennica, 43(4), 625–647. https://doi.org/10.14214/sf.184 Routa, J., Brännström, H., Anttila, P., Mäkinen, M., Jänis, J. & Asikainen, A. (2017). Wood extractives of Finnish pine, spruce and birch – availability and optimal sources of compounds: A literature review (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 73/2017). Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-495-3 Tapio. (päiväämätön). Hakkuutähteen korjaaminen uudistushakkuualoilta: toteutus. Metsänhoidon suositukset. Haettu 24.8.2026 osoitteesta https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjaaminen-uudistushakkuualoilta/toteutus Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 12.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Aarnio-Keinänen, Johanna Uudistuva teollisuus rakentaa tietä kohti resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä Insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. Tekniikka ja teollisuus 9.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Lepistö, Anu & Mustonen, Reetta Logistiikan tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä ja teknologiasta DI Anu Lepistö ja DI Reetta Mustonen työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä. Liiketoiminta ja johtaminen 5.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Vesterinen, Valtteri Hakkuutähteistä raaka-aineeksi – latvusmassan korjuu ja käyttö Metsätalousinsinööri (AMK) Valtteri Vesterinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä. Matkailu, ruoka ja luonto
12.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Aarnio-Keinänen, Johanna Uudistuva teollisuus rakentaa tietä kohti resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä Insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. Tekniikka ja teollisuus
9.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Lepistö, Anu & Mustonen, Reetta Logistiikan tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä ja teknologiasta DI Anu Lepistö ja DI Reetta Mustonen työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä. Liiketoiminta ja johtaminen
5.11.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Vesterinen, Valtteri Hakkuutähteistä raaka-aineeksi – latvusmassan korjuu ja käyttö Metsätalousinsinööri (AMK) Valtteri Vesterinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä. Matkailu, ruoka ja luonto