Insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Resurssiviisaus on uudistuvan teollisuuden keskeinen lähtökohta, jossa yhdistyvät vihreä siirtymä, kiertotalous, digitalisaatio ja uusien teknologioiden hyödyntäminen. Teollisuuden uudistuminen edellyttää ratkaisuja, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia, tehostavat luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä vahvistavat yritysten kilpailukykyä. Yhteistyössä yritysten kanssa voidaan kehittää innovaatioita, jotka tukevat kestävää ja resurssiviisasta teollisuutta.

Teollisuuden päästöt osana Suomen kasvihuonekaasupäästöjä

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää teollisuuden päästöjen merkittävää vähentämistä sekä riippuvuuden vähentämistä fossiilisista energialähteistä ja raaka-aineista. Tämä vaatii teollisuudelta entistä suurempaa resurssiviisautta eli luonnonvarojen, raaka-aineiden, energian, tuotteiden ja palveluiden sekä tilojen ja ajan harkittua ja tehokasta käyttöä. Lisäksi tarvitaan teollisuuden laajamittaista sähköistämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. (Sitra, 2025)

Vuonna 2025 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria olivat noin 46 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia. Tästä noin neljännes eli 11,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia oli energiaintensiivisen teollisuuden päästöjä (kuvio 1). Teollisuuden ja prosessien päästöt korostuvat erityisesti paikkakunnilla, joille on keskittynyt raskasta teollisuutta. Esimerkiksi Raahessa terästeollisuus ja Porvoossa öljynjalostus aiheuttavat merkittäviä päästöjä. (Tilastokeskus, 2026)

Kuvio 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2025. Tilastokeskus, 2026.

Teräksen tuotanto on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, sillä yhtä terästonnia kohti syntyy keskimäärin noin 1,6 tonnia hiilidioksidia. SSAB:n Raahen tehtaan päästöjä vähennetään vaiheittain muun muassa siirtymällä vähäpäästöisempiin polttoaineisiin ja kokeilemalla biohiilen käyttöä masuunin raaka-aineena. Nykyisin käytössä olevaan masuunitekniikkaan perustuvaa rautaa on valmistettu jo yli tuhannen vuoden ajan, joten siirtymä fossiilivapaaseen teräksentuotantoon merkitsee merkittävää muutosta perinteisessä teollisuusprosessissa. (SSAB, 2026)

Nesteen Porvoon jalostamolla on seurattu ympäristövaikutuksia lähes 60 vuoden ajan. Jalostamo on yksi Suomen suurimmista yksittäisistä hiilidioksidipäästöjen lähteistä, ja sen vuotuiset päästöt ovat perinteisesti olleet noin 2,7 miljoonaa tonnia. Käynnissä olevilla investoinneilla pyritään vähentämään päästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta. Jalostamo käyttää uusiutuvaa sähköä ja fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla ja kierrätetyillä vaihtoehdoilla. (Kilpilahti, 2024) Neste kehittää sekä uusia teknologioita että perinteisiä öljynjalostusprosesseja. Vuoden 2026 aikana yhtiö on ottanut Porvoon jalostamollaan käyttöön nesteytetyn jätemuovin jalostuslaitoksen, jonka vuosikapasiteetti on jopa 150 000 tonnia. Maailman suurimman laatuaan olevan laitoksen tuotantoa kasvatetaan vaiheittain. (Neste, 2026)

Resurssiviisaus tukee teollisuuden päästöjen vähentämistä

Resurssiviisauden tavoitteena on elää maapallon kantokyvyn rajoissa ja pitää luonnonvarojen kulutus kestävällä tasolla. Samalla edistetään ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää vastuullisesti valmistettuja tuotteita, puhtaan energiantuotannon lisäämistä sekä uusien teknologioiden ja teollisten prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa. Samalla teollisuuden sähköistyminen, energiantuotannon uudistuminen ja digitalisaation kehitys lisäävät luonnonvarojen tarvetta ja tuovat mukanaan uusia haasteita, kuten maankäytön muutoksia, metallien kysynnän kasvua ja kaivostoiminnan lisääntymistä.

Vihreän siirtymän edellyttämä energia- ja teollisuussektorin uudistuminen vaatii siksi huolellista huoltovarmuuden, turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointia. Kestävän talouden perustana tulee olla ratkaisut, jotka huomioivat luonnonvarojen riittävyyden ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. (Ympäristöministeriö, 2024)

Resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto ovat välttämättömiä teollisuuden kestävän uudistumisen kannalta. Yrityksille ne tarjoavat myös mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyään ja saavuttaa etua markkinoilla. Suurimman hyödyn saavat ne, jotka tarttuvat muutokseen ja toimivat edelläkävijöinä.

Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Aiemmin noin 80 prosenttia Suomen rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä aiheutui rakennusten energiankäytöstä. Energiantuotannon vähäpäästöisyys ja rakennusten energiatehokkuuden parantuminen ovat kuitenkin muuttamassa tilannetta. Kun yhä suurempi osa rakennuksista käyttää vähäpäästöistä energiaa, rakennusmateriaalien valmistuksen osuus rakentamisen elinkaaren aikaisista päästöistä korostuu. Nykyisin jo lähes puolet näistä päästöistä syntyy materiaalien valmistuksessa.

Päästöjä voidaan vähentää kehittämällä uusia ja vähähiilisiä materiaaleja, hyödyntämällä kierrätyksessä talteen otettuja kriittisiä mineraaleja sekä edistämällä digitaalisesti ohjattavaa valmistusta ja 3D-tulostusta. Myös materiaalien tehokkaampi käyttö, uudelleenkäyttö ja kierrätys tukevat resurssiviisasta rakentamista ja vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Rakennusteollisuuden tavoitteena on, että vuonna 2035 asuin- ja julkisten rakennusten sekä infra- ja taitorakenteiden suunnittelukäyttöikä on lähtökohtaisesti 100 vuotta. Lyhytikäiset rakennukset ja rakenteet suunnitellaan purettaviksi ja niiden osat uudelleenkäytettäviksi. Pitkäikäiset rakennukset puolestaan suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi, jotta ne voivat vastata muuttuviin tarpeisiin ilman tarpeetonta purkamista ja uudisrakentamista.

Resurssiviisas suunnittelu yhdistää kestävyyden, materiaalitehokkuuden ja taloudellisen kannattavuuden sekä luo yrityksille mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia tuotteita, vähentää kustannuksia ja vahvistaa kilpailukykyään muuttuvassa toimintaympäristössä. (Rakennusteollisuus, 2020)

Vihreän siirtymän investointihankkeet

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ylläpitämä vihreiden investointien dataikkuna kokoaa vuodesta 2021 lähtien julkistettuja yritysten investointisuunnitelmia. Hankkeita voi tarkastella teknologioittain, paikkakunnittain ja maakunnittain sekä niiden etenemisvaiheen mukaan. Investoinnit liittyvät muun muassa puhtaaseen energiaan, materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiin teknologioihin ja kiertotalouteen. Vihreän siirtymän investoinnit edistävät kestävää kehitystä vähentämällä ympäristövaikutuksia, tehostamalla resurssien käyttöä ja kehittämällä ratkaisuja materiaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Dataikkuna on suuntaa antava, sillä se perustuu julkisiin tietoihin eikä kata kaikkia Suomessa vireillä olevia hankkeita, kuten palveluihin ja aineettomiin investointeihin liittyviä hankkeita. Aineistoa päivitetään yritysten julkistaessa uusia investointisuunnitelmia ja niiden etenemistä koskevia tietoja. Esimerkiksi lokakuussa 2026 päivitetystä (kuvio 2) dataikkunasta voidaan tarkastella Suomessa ilmoitettujen vihreän siirtymän investointien kokonaisarvoa.

Kuvio 2. Vihreän siirtymän investoinnit Suomessa lokakuu 2026. Elinkeinoelämän keskusliitto, 2026.

Lappi on yksi Suomen johtavista maakunnista puhtaan siirtymän ja uusiutuvan energian investoinneissa. Alueelle suunnitellaan jopa 17 miljardin euron edestä vihreän siirtymän hankkeita. Hyvät sähköntuotanto-olosuhteet, runsaat luonnonvarat sekä tiivis alueellinen yhteistyö tekevät Lapista houkuttelevan investointikohteen. (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2025)

Hankkeiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta, uusien teknologioiden käyttöönottoa, muuttuvaan sääntelyyn sopeutumista ja sidosryhmien sitoutumista. Lisäksi on varmistettava energian saatavuus, vastuulliset toimitusketjut, osaaminen ja ympäristövaikutusten luotettava arviointi. Näiden tekijöiden huomioiminen auttaa luomaan pitkäaikaisia ympäristöhyötyjä sekä taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa.

Miten me suomalaiset suhtaudumme vihreään siirtymään?

Suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen torjuntaa yhteisenä eurooppalaisena tavoitteena ja näkevät vihreässä siirtymässä myös taloudellisia mahdollisuuksia Suomelle. Toisaalta he kokevat, ettei EU energia- ja ilmastopolitiikassa huomioida riittävästi Suomen erityisolosuhteita ja tiukkojen ympäristötavoitteiden pelätään heikentävän eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Suomalaiset eivät siis torju vihreää siirtymää, vaan suhtautuvat kriittisesti sen toteutustapoihin. EU-tason ilmastopolitiikalle on vahvaa kannatusta, mutta kun keskustelu siirtyy luonnonvarojen käyttöön, metsiin ja käytännön toimenpiteisiin, korostuu tarve huomioida kansalliset erityispiirteet ja liikkumavara. Vihreä siirtymä saa hyväksyntää, kun se nähdään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämättömänä, taloudellisesti toteuttamiskelpoisena ja Suomen olosuhteet huomioivana. Tutustu Sitran tuoreen kyselytutkimuksen tuloksiin: Vihreä siirtymä tienhaarassa (Sitra, 2026)

Yritysten kiinnostus ja yhteistyö vievät kohti resurssiviisaampaa teollisuutta

Lapin ammattikorkeakoulun ARHI-Arktinen resurssiviisaus ja hiilijalanjälkilaskenta -hankkeeseen on saatu mukaan pilottiyrityksiä, joiden kanssa kehitetään hiilijalanjälkilaskentatyökalua tuotteiden ja palveluiden elinkaarilaskennan tueksi.

Hanketiiminä olemme ilolla saaneet havaita yritysten aidon kiinnostuksen hankkeen toimintaa kohtaan sekä vahvan halun kehittää elinkaarilaskentaan liittyvää osaamista. Yritykset etsivät aktiivisesti uusia keinoja resurssiviisaan ja vastuullisen liiketoiminnan edistämiseen. Lapin maakunnassa ja erityisesti Meri-Lapin alueella teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen onkin keskeinen osa kiertotaloutta, resurssiviisautta ja uuden liiketoiminnan kehittämistä.

Lokakuun lopulla järjestetyssä hankkeen elinkaarilaskennan sparrauspajassa nousi esiin, että yritykset näkevät teollisuuden sivuvirrat merkittävänä mahdollisuutena erityisesti kierrätettävyyden ja uudelleenkäytön näkökulmasta. Jalostettuja sivuvirtoja voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden raaka-aineina, energiantuotannossa tai maanparannusaineina. Alueella onkin käynnissä useita kokeiluja ja testauksia, joissa selvitetään sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia eri teollisuudenaloilla.

Sivuvirtojen hyödyntämistavat määräytyvät pitkälti niiden laadun ja ominaisuuksien perusteella. Sivuvirroilla tarkoitetaan tuotantoprosessien yhteydessä syntyviä materiaaleja ja aineita, jotka eivät ole varsinaisen tuotannon päätuotteita. Ne voivat olla olomuodoltaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia. Oikein tunnistettuina ja hyödynnettyinä sivuvirrat voivat muodostaa arvokkaita raaka-aineita uusille käyttökohteille ja samalla vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta. (Kuusamon kaupunki, 2026.)

Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esille muun muassa tekoälyn, robotiikan, digitaalisten ratkaisujen ja energiatehokkuutta parantavien teknologioiden hyödyntäminen osana teollisuuden uudistumista. Näillä ratkaisuilla voidaan tehostaa resurssien käyttöä, parantaa toiminnan tehokkuutta ja edistää yritysten siirtymää kohti resurssiviisaampaa liiketoimintaa. Yritysyhteistyö tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden tunnistaa käytännön kehittämistarpeita ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä ympäristövaikutusten arviointia että teollisuuden kilpailukykyä. Yhteinen kehittämistyö vahvistaa osaamista, luo pohjaa uusille toimintatavoille ja edistää vastuullisemman ja kestävämmän teollisuuden rakentamista.

Lähteet:

Elinkeinoelämän keskusliitto, 2025. EK:n dataikkuna Rovaniemellä: Vihreä siirtymä on tuomassa Lappiin investointibuumin. Viitattu 22.10.2026. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/ekn-dataikkuna-rovaniemella-vihrea-siirtyma-on-tuomassa-lappiin-investointibuumin/

Elinkeinoelämän keskusliitto, 2026. Vihreiden investointien dataikkuna. Viitattu 22.10.2026. https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/

Kilpilahti, 2024. Viitattu 21.10.2026. https://www.kilpilahti.fi/porvoon-jalostamon-ymparistotulos-2023-oli-paastojen-osalta-edellisvuosien-tasolla/

Kuusamon kaupunki, 2026. Viitattu 3.11.2026. https://www.kuusamo.fi/tiedostot/tyopaketti-1-materiaalivirtojen-analyysi-loppuraportti/

Neste, 2026. Kierrätetty Neste RE. Viitattu 21.10.2026. https://www.neste.com/fi-fi/tuotteet-ja-innovaatio/muovit/kierratetty-neste-re

Rakennusteollisuus, 2020. Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 Osa 1. Rakennetun ympäristön hiilielinkaaren nykytila. Viitattu 20.10.2026. https://rt.fi/wp-content/uploads/2023/11/rt-1-rakennetun-ympariston-hiilielinkaaren-nykytila.pdf

Sitra,2025. Resurssiviisaus. Viitattu 19.10.2026. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/resurssiviisaus/

Sitra, 2026. Vihreä siirtymä tienhaarassa. Viitattu 20.10.2026. https://www.sitra.fi/artikkelit/vihrea-siirtyma-tienhaarassa/

SSAB, 2026. Kohti fossiilivapaata terästuotantoa. Viitattu 19.10.2026. https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/tietoja-ssabsta/tuotantopaikkakunnat-suomessa/raahe/kohti-fossiilivapaata-terastuotantoa

Tilastokeskus, 2026. Kasvihuonekaasut. Viitattu 19.10.2026. https://stat.fi/fi/tilasto/khki

Ympäristöministeriö, 2024. Kiertotalouden Green deal: pelisäännöt ja muutosalueet. Viitattu 20.10.2026. https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Kiertotalouden+green+dealin+pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf/3274dbde-a324-461d-64f7-449fff25aba2/Kiertotalouden+green+dealin+pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf?t=1727783956205