TaM Nelly Korteniemi toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana kestävyyteen, johtamiseen ja liiketalouteen liittyvissä hankkeissa. 

Gro Harlem Brundtland hahmotti vuosikymmeniä sitten kestävän kehityksen tavoitteeksi sen, että meidän pitäisi toimia niin, että jotain hyvinvoinnin elementtejä jää myös tuleville sukupolville (Ympäristöministeriö). EU lähti viemään tätä ajatusta eteenpäin Vihreän siirtymän ohjelmallaan vuonna 2019 ja laati kunnianhimoisen sääntelykehyksen, johon kuuluu raportointivelvoitteita, hiilirajamekanismi, rahoitusta ohjaavaa sääntelyä sekä tuotekehitystä ja viestintää määrittäviä direktiivejä (Council of the European Union).  

Jo vuoden 2025 alussa annettiin Omnibus-asetus, jolla sääntelykehystä alettiin purkaa. Ensimmäisten purettavien direktiivien listalla oli juuri voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi.  Perusteluna tälle oli EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja yrityksiin kohdistuvan byrokratian vähentäminen. (European Commission). Perusteluissa on järkeä, mutta nopea aikataulu hämmentää. Kiireen taustalla on muitakin syitä kuin byrokratia. Kysymys on myös siitä, mikä on olennaista kestävässä kehityksessä ja kenen ehdoilla se määritellään.  

Vaikutusolennaisuus vai taloudellinen olennaisuus 

Mikä siis on olennaista? Kestävyydestä keskustellessa, olennaista on se, että tunnistetaan sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät teemat, joilla on suurin merkitys yrityksen toiminnan ja sen sidosryhmien näkökulmasta (Invest Europe). Olennaisuutta voi kuitenkin tarkastella paristakin näkökulmasta. Taloudellisen toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteisöön ovat merkittäviä ja usein taloudellinen ajattelu johtaa siihen, että nämä vaikutukset painottuvat negatiivisen puolelle. Gro Harlem Brundtlandin kestävän kehityksen tavoite tavallaan asettaa yritykset peilin eteen. Niiden tulisi tunnistaa oman toimintansa olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä korjata toimintaansa tarvittaessa. Tätä yrityksen ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelua kutsutaan vaikutusolennaisuudeksi. (SAP 2025) 

Toinen tapa arvioida yritystoiminnan kestävyyttä on taloudellinen olennaisuus, joka näkyy vaikkapa osakeyhtiölain kirjauksesta, jonka mukaan yhtiön pitää tuottaa voittoa osakkeenomistajille (Osakeyhtiölaki). Kestävyyskeskustelussa taloudellinen näkökulma korostuu nyt ilmastonmuutoksen vuoksi, sillä rahoittajat ja sijoittajat tarvitsevat tietoa yritysten kyvystä ennakoida ja varautua ilmastoriskeihin. Ilmastoriskit vaikuttavat kaikkiin yritysten omaisuuseriin, ne realisoituvat pitkällä aikajänteellä ja näkyvät tuotto-odotusten laskuna. Yrityksen kyky hallita näitä riskejä vaikuttaa suoraa rahoittajien ja sijoittajien riskeihin. (Task Force on Climate-related Financial Disclosures 2017 s 10-11). Taloudellinen olennaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kestävyyttä tarkastellaan yrityksen talouden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. 

Kaksoisolennaisuus yhdistää näkökulmat 

Nyt Omnibus-asetuksen vuoksi kevennettävä kestävyysraportointidirektiivi toi mukaan kaksoisolennaisuuden. Kaksoisolennaisuus yhdistää vaikutusolennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden yhteen analyysiin. Osakkeenomistajien lisäksi sidosryhmiä kuullaan laajemmin ja sidosryhmämääritelmää laajennetaan käsittämään myös ympäristö, jossa yritys toimii sekä ihmiset ja yhteisö. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tarkastellaan samanaikaisesti kahta näkökulmaa. Ensinnäkin arvioidaan yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteisöön. Toisaalta tarkastellaan sitä, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat yrityksen taloudelliseen menestykseen. (PwC). Kaksoisolennaisuuden systeeminen näkökulma korostaa sitä, että yrityksen hyvinvointi on sidoksissa sen toimintaympäristön tilaan. 

Kuva 1. Kaksoisolennaisuus

Omnibus-asetuksen tavoite oli byrokratian vähentäminen, mutta se avasikin uudelleen arvioitavaksi sen, mikä on olennaista kestävyyttä määritellessä. Onko merkittävää se, miten yritys menestyy taloudellisesti vai se, miten yritys vaikuttaa toimintaympäristöön taloudellista tulosta tehdessään. Kestävyysraportointidirektiivi ei tätä tärkeysjärjestystä ratkaissut ja jotain epäselvyyksiä siitä siis on olemassa. 

Kun kevennetty kestävyysraportointidirektiivi lähti nyt toukokuussa viimeiselle kommenttikierrokselle, nousi keskusteluun yllättäen International Sustainability  Standards Boardin ehdotus taloudellisen olennaisuuden nostamisesta ensisijaiseksi analyysin kohteeksi. Vaikutusolennaisuus ja siihen liittyvät sidosryhmien näkemykset pitäisi selkeästi erottaa taloudellisesta olennaisuudesta. Perusteluna tälle oli se, että vaikutuksia on paljon ja ne eivät kaikki vaikuta talouteen. Samalla sidosryhmillä voi olla sellaisia vaatimuksia, joita ei voi tai kannata tarkastella taloudellisesta näkökulmasta. (Azizuddin 2026a). Valmiiksi sovitut ja tiukat aikataulut estivät ehdotuksen käsittelyyn ottamisen ja EU:n raportoinnissa tarkastellaan jatkossakin yrityksen toimintaa riippuvuussuhteessa toimintaympäristöön eli kaksoisolennaisuutta (Azizuddin 2026b). 

Omnibus, vapaaehtoistuminen ja raportoinnin keventyminen 

Vaikka kaksoisolennaisuus jäi määrittämään kestävyyttä, tapahtui Omnibus-asetuksen vuoksi paljon muuta. Raportointia kevennettiin ja ehdotuksen mukaan jopa 70 % vaadituista datapisteistä poistuu, arvoketjun raportointi muuttuu riskiperusteiseksi ja raportoivien yritysten määrä vähenee merkittävästi. Esimerkiksi Suomessa aiemmin raportointivelvoite koski noin 1000 yritystä ja nyt jäljelle jää vain 140 yritystä.  (Rasche 2026).  

Syynä yritysten määrän vähenemiseen on se, että aiemmin raportointivelvoite koski tietyin ehdoin yrityksiä, jotka työllistivät yli 250 työntekijää. Nyt raja on nostettu 1000 työntekijään. Raportointivelvoitteen ulkopuolelle jääneet yritykset voivat jatkossa käyttää vaikkapa mikro- ja pk-yrityksille suunnattuna vapaaehtoista standardia. (Euroopan Komissio 2026) Kyseinen standardi on raportoinnin minimitaso ja tähän minimitasoon ei kuulu systemaattinen olennaisuusanalyysi. Toki yrityksiä kannustetaan soveltamaan velvoittavaa standardia, jotta kestävyystoiminnasta muodostuisi mahdollisimman kattava kuva. Tätä kuvaa ei välttämättä heti synny, sillä Omnibus-asetus antaa parin vuoden hengähdystauon yrityksille raportoinnista stop-the-clock -aloitteen myötä (European Parliament, 2025). 

Asenteet muuttuvat 

Vaikka velvoittavassa raportoinnissa yhä tehdään kaksoisolennaisuusanalyysi, tippui suurin osa yrityksistä vapaaehtoisuuden piirin ja kaksoisolennaisuuden ulottumattomiin. Vilkkaana käyneen kestävyyskeskustelun jälkeen näyttää siltä, että käytännöt painottuvat taloudellisen olennaisuuden puolelle. Rahoittajan ja sijoittajan näkökulmasta kestävyys ei enää olekaan tuotto-odotuksia vahvista elementti tai selkeä lisäarvon lähde, vaan enemmänkin taloudelliseen olennaisuuteen liittyvä riskiarviointia. (Larcker, Tayan & Seru 2026).  

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja sääntelykehikon purkaminen näkyvät siinä, että yrityksillä menee nyt energiaa näihin muutoksiin reagointiin. Samalla pitkällä aikavälillä kehittyvät haasteet, kuten ilmastonmuutos, jäävät helposti välitöntä reagointia vaativien ilmiöiden varjoon. Yritykset myös vetäytyvät kunnianhimoisista kestävyyttä koskevista tavoitteistaan, koska ne pelkäävät oikeudellisia seuraamuksia, viherpesusyytöksiä ja mainehaittoja tilanteissa, joissa tavoitteita ei saavuteta. Tämä näkyy myös siinä, että kestävyysviestintää vähennetään, jotta vääriltä tulkinnoilta vältyttäisiin. (Trellis Group 2026 s 6). 

Muuttuiko tavoite vai keinot? 

Pyrkimykset vahvistaa uudelleen taloudellisen olennaisuuden roolia kestävyyskeskustelussa kuulostavat kovin tutulta teemalta. Toisaalta tätä taloudellista ajattelua edistäneet TCFD ja nyt ISSB ovat nimenomaan pyrkineet siihen, että yritykset kiinnittäisivät huomiota pitkällä aikavälillä vaikuttaviin kestävyysriskeihin. Nopeasti muuttuvat vaatimukset ja visiot ovatkin saaneet aikaan täysin päinvastaisen liikkeen. 

Yritykset käyttävät energiansa reagointiin ja samalla kunnianhimo tavoitteiden suhteen vähenee, koska pelätään epäonnistumisen seurauksia. Kuitenkaan pelkkä taloudellinen ajattelu ei kestävyyshaasteita ratkaise. Kestävyys yritystoiminnassa voi hyvinkin yhdistää molemmat olennaisuudet eli vaikutusolennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden. Ehkä yrityksiäkin puhuttelee kestävyysmääritelmä, jossa toiminta kestää kannattavana ajassa ja toimintaympäristön muutoksissa samalla huomioiden ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin.  

Lähteet 

Azizuddin K. (2026a). EU weighing last-minute move to adopt ISSB sustainability standards. Responsible investor. https://www.responsible-investor.com/eu-weighing-last-minute-move-to-adopt-issb-sustainability-standards/ 

Azizuddin K (2026b). EU rejects ISSB compliance in near-final sustainability reporting standards. Responsible investor. https://www.responsible-investor.com/eu-opts-against-issb-compliance-in-near-final-sustainability-reporting-standards/ 

Council of the European Union. (n.d.). European Green Deal. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/european-green-deal/ 

European Commission. (n.d.). Simplification, implementation and enforcement. European Commission. https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/simplification-implementation-and-enforcement/simplification_en 

European Commission. (2025). Proposal for a directive of the European Parliament and of the Council amending Directives (EU) 2022/2464 and (EU) 2024/1760 as regards certain corporate sustainability reporting and due diligence requirements for undertakings (COM(2025) 80 final). European Commission. https://eur-lex.europa.eu 

European Commission. (2026). Commission seeks feedback on revised sustainability reporting standards. 
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/mex_26_1001.  

European Parliament. (2025). First omnibus package on sustainability. Legislative Train Schedule. https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/package-simplification-business/file-first-omnibus-package-on-sustainability 

Invest Europe. (n.d.). What is materiality? Invest Europe ESG Reporting Standards Guide. https://www.investeurope.eu/invest-europe-esg-reporting-guidelines/getting-started/assessing-materiality/what-is-materiality/ 

Larcker, D., Tayan, B., & Amit, S. (2026). Research Reveals a Fundamental Shift in How Investors View ESG. https://hbr.org/2026/02/research-reveals-a-fundamental-shift-in-how-investors-view-esg. 

Osakeyhtiölaki 624/2006. (2006). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/624 

PwC. CSRD – Double Materiality Assessment. https://www.pwc.nl/en/topics/sustainability/esg/corporate-sustainability-reporting-directive/csrd-double-materiality-assessment.html. 

Rasche, A. (2025). The proposal moves 80% of companies out of the reporting regime. https://www.linkedin.com/posts/andreasrasche_omnibus-csrd-csddd-activity-7302226893750038528-hQ6c 

SAP 2025. Mikä on Global Reporting Initiative? https://www.sap.com/finland/resources/global-reporting-initiative. 

Task Force on Climate-related Financial Disclosures. (2017). Recommendations of the Task Force on Climate-related Financial Disclosures. Financial Stability Board. https://assets.bbhub.io/company/sites/60/2021/10/FINAL-2017-TCFD-Report.pdf 

Trellis Group. (2026). The state of the sustainability profession 2026. Trellis Group. https://info.trellis.net/rs/211-NJY-165/images/Trellis%20State%20of%20the%20Sustainability%20Profession%202026.pdf?version=0&mkt_tok=MjExLU5KWS0xNjUAAAGhxCFPCyXs79Tsk3djn7zDGEaodY1uADK3_fDMi7Of-QTqy8RmyQMZAxlUp9TFwrUOkSNshwhlptorAZBlFLhNEhXAqPf3LF1_TnWdPIILHuemoV4 

Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys? https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys