KTM Päivi Kilpimaa työskentelee asiantuntijana ja kuntoutuksen YAMK Riikka Wikström projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Lapin matkailu kasvaa voimakkaasti ja luo uusia mahdollisuuksia matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Vuonna 2024 Lapin lentoasemien kautta kulki yhteensä 1,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (Finavia 2025). Kasvu näkyy uusina asiakkaina, palveluina ja liiketoimintamahdollisuuksina. Samalla yritysten on pystyttävä vastaamaan kasvavaan kysyntään ja matkailijoiden odotuksiin sujuvasta palvelusta sekä laadukkaista asiakaskokemuksista. 

Tekoäly nähdään yhtenä keinona vastata näihin odotuksiin. Siihen kohdistuu paljon odotuksia työn tehostajana, vaikka matkailu- ja ravintola-alan ydin on edelleen ihmisten tekemässä palvelutyössä. Tekoäly ei siivoa hotellihuoneita, valmista aterioita eikä tuota elämyksiä asiakkaalle. Sen sijaan se voi tukea työn taustalla olevia prosesseja ja vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä alalla on tärkeintä: asiakkaan kiireettömään kohtaamiseen. 

Ensin työ, sitten tekoäly 

Ennen uuden teknologian käyttöönottoa on hyvä tarkastella nykyisiä prosesseja, jotta tekoäly voidaan liittää luontevasti osaksi arjen työtä. Tällöin on helpompi nähdä, miten tieto kulkee, missä työ hidastuu ja mitkä tehtävät kuormittavat eniten. 

Matkailu- ja ravintola-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstöhallinnon, markkinoinnin, myynnin ja muiden liiketoiminnan keskeisten prosessien tarkastelua. Kun työn pullonkaulat ovat selvillä, voidaan samalla kehittää ja uudistaa toimintatapoja sekä löytää ne kohdat, joissa tekoäly tuo aidosti lisäarvoa. 

Myös Anthropicin (2026) mukaan onnistunut tekoälyn hyödyntäminen perustuu teknologian, työprosessien ja henkilöstön osaamisen yhteensovittamiseen. Tämän vuoksi pelkkä uuden tekoälytyökalun hankinta ei vielä tuota tuloksia. Hyödyt syntyvät vasta silloin, kun tekoäly tukee päivittäistä työtä, tiedonkulkua ja yhteistyötä osana yrityksen normaalia toimintaa (Brynjolfsson ym. 2023; ILO 2026; Jaffe ym. 2024). 

Kun tieto on kunnossa, tekoäly löytää paikkansa 

Työn sujuvuutta haastaa usein se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, kansioissa ja dokumenteissa. Tällöin aikaa kuluu tiedon etsimiseen, päällekkäiseen työhön ja työn keskeytymiseen. Vaikka tekoäly voi helpottaa tiedon hyödyntämistä, sen vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, miten tieto organisaatiossa tuotetaan, ylläpidetään ja jaetaan. 

Brynjolfssonin ym. (2023) mukaan tekoäly tukee työn tekemistä tehokkaimmin silloin, kun organisaation tieto on helposti löydettävissä ja yhteisessä käytössä. Tekoäly ei siis korvaa toimivia prosesseja tai hyvää tiedonhallintaa, vaan rakentuu niiden varaan. Selkeä tiedonkulku, yhteiset toimintatavat sekä hyvin määritellyt tietosuojakäytännöt ja vastuut luovat perustan tekoälyn hyödyntämiselle arjen työssä. 

Tällaisessa ympäristössä tekoäly voi tehdä kokeneiden työntekijöiden hiljaista tietoa näkyväksi, nopeuttaa perehdytystä, vähentää epävarmuutta uusissa työtehtävissä ja auttaa vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nopeammin ja yhdenmukaisemmin. Samalla se voi tasata osaamiseroja työyhteisössä ja helpottaa tiedon hyödyntämistä riippumatta työntekijän kokemuksesta. (Brynjolfsson ym. 2023.) 

Kun tiedon etsimiseen ja rutiinitehtäviin kuluu vähemmän aikaa, työntekijöille jää enemmän mahdollisuuksia keskittyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Tekoälyn avulla tapahtuva työn painottuminen enemmän asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin voi lisätä työn mielekkyyttä, onnistumisen kokemuksia ja työhyvinvointia samalla, kun työn tuottavuus paranee (Brynjolfsson ym. 2023; Jaffe ym. 2024; ILO 2026). 

Työhyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä on myös työn merkityksellisyyden kokemus. Kun omaa osaamista pääsee hyödyntämään paremmin ja työssä voi keskittyä asiakkaiden kohtaamiseen sekä laadukkaan palvelukokemuksen rakentamiseen, vahvistuu samalla työn merkityksellisyys. Björnin ym. (2026) mukaan työn merkityksellisyyden kokemus lisää työn imua, sitoutumista sekä alan veto- ja pitovoimaa pitkällä aikavälillä. 

Miten tekoälyä on hyödynnetty matkailu- ja ravintola-alan tarpeisiin TyhyTeko-hankkeessa? 

Näitä tutkimuksissa tunnistettuja periaatteita on tarkasteltu myös käytännössä Euroopan unionin osarahoittamassa TyhyTeko-hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa matkailu- ja ravintola-alan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia tekoäly- ja robotiikkaratkaisujen avulla. Ratkaisuja on pilotoitu valtakunnallisesti 75 yrityksessä. 

Hankkeen aikana on testattu ja arvioitu 30 tekoäly- ja robotiikkaratkaisun soveltuvuutta matkailu- ja ravintola-alan yritysten käyttöön. Arviointi perustui osallistuneiden yritysten kokemuksiin siitä, miten ratkaisut tukivat työn sujuvuutta ja paransivat työhyvinvointia.  

Kokemusten perusteella hankkeessa pilotoidut ratkaisut ovat tukeneet erityisesti tiedonhallintaa, markkinointia, asiakasviestintää ja sisäistä yhteistyötä. Esimerkiksi: 

  • Perehdytysbotti on nopeuttanut tiedon löytämistä ja hallinnointia.  
  • AI:llä some toimimaan -työkalu on tehostanut brändin mukaista markkinointiviestintää.  
  • Chatbase-botti on vastannut asiakkaiden kysymyksiin verkkosivuilla silloin, kun yrittäjä ei ole ollut tavoitettavissa.  
  • Tekoälyavusteinen sisäinen tiimikaveri on sujuvoittanut sisäisiä työprosesseja, ja tiedonkulkua sekä tukenut asiakaspalvelua erityisesti tilanteissa, joissa henkilöstö vaihtuu usein tai kausityöntekijät aloittavat kiireisessä sesongissa. 

TyhyTeko-hankkeen pilotointien perusteella tekoälyn vaikutukset eivät rajoitu yksittäisten työtehtävien nopeuttamiseen tai automatisointiin, vaan ne voivat tukea myös yrityksen liiketoiminnan tuottavuutta parantamalla suunnittelua ja työn organisointia. Esimerkiksi liiketoiminnan vuosisuunnittelua tukeva Valmis prompti vuosikellon rakentamiseen -työkalu auttaa jäsentämään tekemistä, ennakoimaan matkailualan sesonkivaihteluita ja suunnittelemaan työtä pitkäjänteisesti. 

Hankkeessa kertyneet kokemukset osoittavat, että käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja voidaan tarjota myös uusien yritysten käyttöön. Tämä on linjassa kansainvälisten suositusten kanssa, joissa korostetaan käytännön kokeiluista saatavan kokemuksen merkitystä tekoälyn hallitussa käyttöönotossa (Anthropic 2026). 

Tekoälyn hyödyntäminen on jatkuva oppimisprosessi 

Parhaat tulokset syntyvät organisaatioissa, joissa tekoälyn käyttöä kehitetään pitkäjänteisesti osana työn arkea. Hyödyt syntyvät siitä, että henkilöstöä rohkaistaan kokeilemaan, jakamaan kokemuksia ja kehittämään uusia toimintatapoja yhdessä. Näin tekoäly mukautuu yrityksen tarpeisiin ja sen tuottama arvo kasvaa ajan myötä. (ILO 2026; Jaffe ym. 2024.) 

TyhyTeko-hankkeen kokemusten perusteella tekoälyn suurin arvo ei synny yksittäisestä työkalusta, vaan siitä, miten yritys ottaa tekoälyn mahdollisuudet käyttöön omassa toiminnassaan. Hankkeessa on havaittu, että tärkeintä on luoda yhteistä ymmärrystä tekoälystä ja käydä säännöllistä keskustelua sen hyödyntämisestä. Näin avoin kokeilukulttuuri luo ympäristön, jossa yrityksen osaaminen ja tieto yhdistyvät tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tuloksena syntyy uusia oivalluksia, ideoita ja liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia.  

Hankkeessa syntynyttä osaamista ja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää nyt myös uusissa yrityksissä, jolloin kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä.  TyhyTeko-hanke hakee mukaan uusia lappilaisia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä ottamaan käyttöön käytännössä testattuja tekoälyratkaisuja.  

Lähteet 

Anthropic 2026. Building trusted AI in the enterprise: Anthropic’s guide to starting, scaling, and succeeding based on real-world examples and best practices. Anthropic. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa e5c9de22bc8884089970bd262ca0c8b952cb9136.pdf 

Björn, L., Boedeker, M., Kilpimaa, P., Kylänen, M., Lausto, R.-M., Lehtola, I., Nikula, M., Ruokoski, E. & Tanner, K. 2026. Vetoa ja pitoa – Opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-529-2 

Brynjolfsson, E., Li, D. & Raymond, L. 2023. Generative AI at Work. NBER Working Paper No. 31161. National Bureau of Economic Research. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://www.nber.org/papers/w31161 

Finavia 2025. Statistics 2024: A peak year for Lapland airports. Newsroom, 16.1.2025. Viitattu 27.7.2026. Saatavissa https://www.finavia.fi/en/newsroom/2025/statistics-2024-peak-year-lapland-airports-finlands-passenger-numbers-are-growing  

International Labour Organization (ILO) 2026. The Impact of GenAI on Jobs, Productivity and Work Organization: A Review of Empirical Evidence. Research Brief. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.54394/00034628 

Jaffe, S., Shah, N. P., Butler, J., Farach, A., Cambon, A., Hecht, B., Schwarz, M. & Teevan, J. (toim.) 2024. Generative AI in Real-World Workplaces: The Second Microsoft Report on AI and Productivity Research. Microsoft Research. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://www.microsoft.com/en-us/research/publication/generative-ai-in-real-world-workplaces/ 

TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanke toteutetaan 1.9.2024–30.6.2027. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina toimivat Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut.