Ennakoi, tunnista ja toimi

Ennakoivien toimien hyvät käytännöt ikäihmisen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemiseksi

Tekijät

• Sari Arolaakso, TtM, Väitöskirjatutkija, projektipäällikkö, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
• Tanja Marjanen-Korkala, geronomi (YAMK), lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
• Mira Oinas-Mäenalanen, sairaanhoitaja (YAMK), hoitotyön lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
• Mikko Pajula, insinööri (YAMK), asiantuntija, digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu
• Anne Rautio (KM), lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
• Heikki Sarajärvi, insinööri, asiantuntija, digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu

Tiivistelmä

Ikääntyneiden palveluista käytävä keskustelu keskittyy usein palvelutarpeen arviointiin ja raskaampien palveluiden riittävyyteen. Samalla unohdamme suuren enemmistön. Yli 65-vuotiaista suomalaisista vain alle 20 prosenttia on raskaampien palveluiden piirissä. Noin 80 prosenttia asuu itsenäisesti kotona ilman säännöllisiä sote-palveluita. Lisäksi asiakasohjaukseen tulevista yhteydenotoista arviolta noin 80 prosenttia ei johda palvelutarpeen arviointiin – saatikka palveluihin. Tällä suurelle joukolle meillä ei käytännössä ole tarjota kevyitä ja ennakoivia toimia.

Ennakoi-hankkeen tavoitteena oli edistää ennakoivaa toimintaa ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta. Hankkeessa on kehitetty ja koottu tietoa sekä käytännön työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä riskejä ajoissa sekä vahvistaa itsenäistä selviytymistä kotona.

Julkaisussa kuvataan hankkeen keskeiset tulokset, toimintamallit ja hyvät käytännöt. Erityistä huomiota kiinnitetään teknologisten ratkaisujen ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksiin ennakoivassa työssä. Lisäksi tarkastellaan, miten eri toimijat voivat hyödyntää tietoa ja yhteistyötä palvelujen kehittämisessä.

Hankkeen tulokset osoittavat, että ennakoiva toimintatapa tukee hyvinvointia, lisää turvallisuutta ja voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Julkaisu tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia ja työkaluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, kehittäjille ja päättäjille.

1. Johdanto

Väestön ikääntyminen luo haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Ikääntyneiden palveluita ohjaavissa laeissa ja suosituksissa korostuvat toimintakykyinen ikääntyminen ja teknologian hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta… 980/2012, STM & Suomen kuntaliitto 2024, Sosiaali- ja terveysministeriö [STM], 2020a.) Lisäksi painotetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja monitoimijuutta (STM, 2020a) sekä palveluiden integraatiota (Paananen ym., 2023, STM, 2020a). Kansallisen ikäohjelman yhtenä vaikuttavuustavoitteena on Teknologia lisää hyvinvointia (STM, 2020a). Potentiaalistaan huolimatta teknologian mahdollisuuksia on toistaiseksi huonosti hyödynnetty (Lähteenmäki, 2020).

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä painopisteen siirtäminen korjaavasta ennakoivaan on ollut jo pitkään tavoitteena. Valtakunnallisissa tavoitteissa painottuu sote-palveluiden laadun parantuminen, toimien vaikuttavuus, ennakointi ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä tiedon sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen digitalisaatiota hyödyntäen (STM, 2024). STM on ohjeistanut kuntia ennakoivien toimien käyttöönottoon sote-palvelujen kuormituksen hallitsemiseksi ja palvelujen riittävyyden turvaamiseksi (STM, 2020b). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024a) toteuttaman kyselyn mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimien toteuttamiseen liittyvissä yhteistyöprosesseissa ja -rakenteissa on parannettavaa tai niitä ei ole lainkaan.

Johtamiskulttuurin varovaisuus ja riskien välttely estävät uusien innovaatioiden käyttöönottoa ja ovat haaste ennakoivien toimien toteuttamiselle. Sote-palveluiden tuottamisessa painopiste on edelleen reaktiivisessa, korjaavassa toiminnassa. Lisäksi teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä ja käyttöönotto jää usein pintapuoliseksi. Tarvitaan ennakointiosaamista ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä palveluiden järjestämisessä. (Niskasaari ym., 2025.) Mallia voisi ottaa vaikka Tanskasta, jossa perinteisesti kaikille 75 vuotta täyttäneille on tarjottu ennakoiva, toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista tukeva kotikäynti kaksi kertaa vuodessa (Hendriksen & Vass, 2005). Ennakoivilla toimilla ehkäistään sairauksia, edistetään toimintakykyä ja tuetaan itsenäistä kotona asumista sekä kohdennetaan resursseja nykyistä tehokkaammin. Edellytyksenä on eri toimijoiden yhteistyö ja toimien integraatio sekä varhaisen puuttumisen ohjelmien kehittäminen.

Ikääntyneiden itsenäistä kotona asumista tuetaan kannustamalla omaehtoiseen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Tueksi tarvitaan matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta esimerkiksi liikuntaan ja kaatumisten ehkäisyyn, ravitsemukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Lisäksi tulee lisätä tunnistettuihin riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten etsintää ja ohjataan heitä hyvinvointia ja toimintakykyä edistävän toiminnan piiriin. (STM & Suomen kuntaliitto, 2024.)

Lapin ammattikorkeakoulun Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa –hankkeessa (2023–2026) pyrittiin vastaamaan tähän haasteeseen.

2. Ennakoi-hanke

Lapin ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) koordinoiman Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa -hankkeen tarkoituksena oli ennakoivien toimien toteuttamisen edistäminen hyödyntämällä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi pitkien etäisyyksien alueella.

Hankkeen tavoitteena oli:

1) Yhteiskehittää ja pilotoida eri toimijoiden (mm. vanhusneuvostot, järjestöt, srk, liikunta- kulttuuritoimi, kansalaisopistot, kunta / alue, teknologiayritykset) kanssa ennakoivan toiminnan malli ikäihmisten toimintakyvyn riskitekijöiden tunnistamiseen ja kotona asumisen tukemiseen hyödyntäen digitalisaatiota ja teknologisia ratkaisuja.

2) Lisätä eri toimijoiden tietoisuutta ja kykyä neuvoa ja ohjata ikäihmisiä hyödyntämään digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä, jotta ikäihmisiä pystyttäisiin motivoimaan entistä tehokkaammin omaehtoiseen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

3) Vahvistaa ja jatkokehittää olemassa olevien digitaalisten ja teknologisten sovellusten hyödyntämistä ikäihmisten toimintakyvyn muutosten ja kotona asumisen riskitekijöiden tunnistamisessa ja tiedon siirtämissä ja hyödyntämisessä.

4) Selvittää ja selkeyttää eri toimijoiden rooli ikäihmisten ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttamisessa ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä.

Hanke toteutui yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen (Lapha) kanssa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat Lounaisen Lapin palvelualueelle ja pilottikuntina olivat Kemi, Tornio ja Tervola.

Hankkeen toimenpiteiden ja ennakoivien toimien kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli ennakointi, proaktiivisuus, aika ennen asiakasohjauksen asiakkuuden ja palveluntarpeiden syntymistä. Esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen ja työterveyspalveluiden piiristä siirtymisen jälkeen voi seuraava toimintakykyyn ja terveyteen liittyvä arviointi olla palvelutarpeen arviointi. Tähän voi kulua vuosikymmeniä. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelman (KATI) teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun viitekehys (Kuvio 1.) on ollut keskiössä Ennakoi-hankkeen toimia kuvattaessa (Lähteenmäki, 2020).

Kuvio 1. Ennakointi, proaktiivisuus Ennakoi -hankkeessa. Kuvalähde: Lähteenmäki ym. 2020.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat sosiaali- ja terveyssektorin julkiset ja yksityiset toimijat sekä järjestöt ja liikunta- ja kulttuuritoimi. Hankkeen välillisinä kohderyhminä olivat hyvinvointiteknologiapalveluita tuottavat yritykset, ikäihmisten läheiset, omaiset, omaishoitajat sekä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja asiantuntijat. Hankkeen toimenpiteiden kohteena ja tulosten hyödyn saajina olivat ikäihmiset.

Hankkeen tuloksista kerrotaan luvussa 10.

3. Ennakointi ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa

Ennakointi ei ole tulevaisuuden tietämistä, eikä ennustamista. Se on prosessi, jonka avulla pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Ennakointi auttaa varautumaan tulevaisuuteen. Tulevaisuus on täynnä yllätyksiä, siihen liittyy epävarmuustekijöitä ja kompleksisuutta. Emme tiedä, millaisia muutoksia tulee tapahtumaan, mutta voimme valmistautua tuleviin muutoksiin ennakoimalla. (Jalonen ym., 2017.)

Ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista edistetään puuttumalla riittävän varhaisessa vaiheessa toimintakykyä heikentäviin riskitekijöihin. Erityisesti liikkumisongelmat ovat keskeisin syy ulkopuolisen avuntarpeen lisääntymiseen ja siten itsenäisen kotona asumisen uhka. Sotkanet-tilastojen mukaan vuonna 2024 koko maan tasolla tarkasteltuna 75 vuotta täyttäneistä vähintään suuria vaikeuksia itsestään huolehtimisessa koki kahdeksan prosenttia. Liikkumisongelmia ennustavana riskitekijänä ja yhtenä itsenäisen kotona selviytymisen mittarina pidetään kykyä kävellä vaikeuksitta yli 500 metrin matka. Vuonna 2024 koki 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia 18 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024b.)

Liikkumisongelmien varhaisia merkkejä on usein vaikea tunnistaa. Varhaiset muutokset liikkumisessa näkyvät liikkumiseen ja liikkeisiin käytetyn ajan lisääntymisenä, liikkumisen ja liikkeiden epävarmuutena ja hitautena sekä lisääntyneenä väsymisenä. Näitä merkkejä ei ihminen itsekään usein huomaa. (Richardson ym., 2023, Beauchamp, 2020, Weiss ym., 2012.) Toimintakyvyn ja kotona asumisen riskitekijöiden arviointi ja tunnistaminen tulee toteutua riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta esimerkiksi mahdollisiin liikkumisongelmiin pystytään puuttumaan ja ehkäisemään suurempia toimintakyvyn heikentymisiä. Riskitekijöiden tunnistamisessa tulee käyttää tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja mittareita.

Usein ongelmiin puututaan kuitenkin vasta, kun henkilö on jo kaatunut, hänellä on kaatumishistoriaa tai hän itse ilmoittaa vaikeuksista liikkumisessa. Näin menetetään mahdollisuus ennakointiin. (Beauchamp, 2020.) Kotona asuvien, ei säännöllisten sote-palveluiden piirissä olevien ikäihmisten liikkumisen ja fyysisen suorituskyvyn arvioiminen on haasteellista, koska vakiintuneita käytäntöjä arviointien toteuttamiseen ei ole olemassa. Lapset ja nuoret tavoitetaan ja heidän liikkumistaan ja kuntoa arvioidaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Työikäisten työ- ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti työterveyshuollon toimesta. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen terveydentilan ja hyvinvoinnin arviointimahdollisuudet vähenevät ja seuraava arviointikohta voi olla vasta palvelutarpeenarviointi. Tällöin on usein tapahtunut jo merkittäviä muutoksia esimerkiksi toimintakyvyn fyysisissä edellytyksissä ja ulkopuolinen apu on välttämätöntä.

Ennakoi-hankkeen käynnistyttyä kartoitettiin Laphan alueella olemassa olevia ennakoivia toimia ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Lisäksi selvitettiin, mitä teknologisia ratkaisuja on käytössä ja millaisia teknologisia ratkaisuja tarvitaan. Kysely lähetettiin Laphan ikääntyneiden palveluiden vastuuyksikköjohtajille välitettäväksi kunkin alueen palveluohjauksessa työskenteleville. Kyselyyn saatiin 17 vastausta.

Laphan alueella toteutuneita ennakoivia toimia vuonna 2023 olivat matalan kynnyksen kohtaamispaikat 60–65-vuotiaille, terveystarkastukset 65–75-vuotiaille, ennakoivat kotikäynnit 75–80-vuotiaille, ikäneuvola 65–75-vuotiaille sekä etsivä seniorityö 80-vuotiaille. Vastauksissa liikunta-, keskustelu- ja käsityöryhmät oli useimmin mainittu ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävänä ja toimintakykyä tukevana toimintana. Yleisimmin käytössä olevia teknologisia ratkaisuja olivat turvapuhelin, ovihälytin, lääkerobotti, etähoito sekä kaatumisten seurantalaitteisto. (Kuvio 2.) Teknologiatarpeet liittyivät viriketoimintaan, puolesta asiointiin, etäkotihoidon laitteisiin (tabletit, kamerat), kaatumisten seurantaan, ennakoivaan kartoitustyöhön, etäluettaviin mittareihin ja sensoreihin, vuorovaikutteisiin teknologisiin ratkaisuihin sekä muistuttaviin laitteisiin.

Kuvio 2. Laphan alueella käytössä olevia teknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi.

Ennakoi-hankkeessa olemassa olevia ennakoivia toimia ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi kehitettiin edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja tarkasteltiin teknologisten ratkaisujen hyötyjä ja mahdollisuuksia toimintakyvyn edellytysten arvioinnissa, tiedon keruussa, tiedon siirtämisessä ja hyödyntämisessä.

Ennakoinnista ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa voi lukea lisää SOTE-palveluissa painopiste tulee siirtää korjaavasta ennakoivaan – Lapin ammattikorkeakoulu

4. Ennakoivan toimintamallin yhteiskehittäminen

Ennakoi-hankkeen tavoitteena oli yhteiskehittää ja pilotoida eri toimijoiden (mm. vanhusneuvostot, järjestöt, srk, liikunta- kulttuuritoimi, kansalaisopistot, kunta / alue, teknologiayritykset) kanssa erilaisia ennakoivan toiminnan malleja, jotka tukevat ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista hyödyntämällä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.

Hankkeen alussa kartoitettiin yhteiskehittämiseen osallistuvat toimijat, jotka nimesivät edustajansa ennakoivan toimintamallin kehittämistyöryhmään. Yhteiskehittäminen toteutettiin työpajatyöskentelyllä, jossa hyödynnettiin soveltaen LFA-menetelmää (Logical Framework Approach). LFA on apuväline kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen ja soveltuu myös yksittäisen kehittämistyöhön liittyvän työpajan fasilitoinnin apuvälineeksi. Työpajatyöskentelyllä ja LFA-menetelmällä pyrittiin saamaan eri toimijoiden ääni kuuluviin ja saavuttamaan yhteinen ymmärrys ennakoivan toiminnan sisällöstä ja tarvittavista teknologisista ratkaisuista. (European Integration Office, n.d.) Kehittämistyöryhmä aloitti työskentelyn tammikuussa 2024, ja alkuvuoden aikana järjestettiin viisi työpajaa. Työpajoissa tarkasteltiin ennakoivan toiminnan malleja, eri toimijoiden rooleja ja vastuita sekä hyödynnettäviä teknologisia ratkaisuja. Työpajat toteutettiin pilottikunnissa ja ne tarjosivat mahdollisuuden tutustua toisten toimijoiden toimintaan ja työympäristöihin.

Kehittämistyöryhmään osallistuneet kokivat työpajat hyödyllisinä ja omaan työhön ja kehittämistyön toteuttamiseen innostavina ja motivoivina. Työpajat tarjosivat mahdollisuuden verkostoitua, vaihtaa ideoita ja oppia uutta. Työpajoissa saatiin tietoa hankkeesta, ammattilaisten työtavoista, apuvälineistä sekä teknologioista ja lisäksi osallistujat kokivat saaneensa uusia työkaluja omaan arkeen ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen. Työpajojen toteutus koettiin hyvin onnistuneena ja tehokkaana tapana perehtyä uuteen aiheeseen. Työpajat edistivät alueellista yhteistyötä ja loivat monipuolisen oppimisympäristön.

Työpajoissa nousi esiin konkreettisia tarpeita erilaisille teknologisille ratkaisuille, joita lähdettiin kartoittamaan hankkeessa pilotoitavaksi. Tavoitteena oli löytää ja kokeilla erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat muun muassa nopeamman ja paremmin hyödynnettävän toimintakykytiedon keräämisen ja seurannan, kaatumisriskin tunnistamisen ja tasapainon sekä lihasvoiman mittaamisen ja fyysisen aktiivisuuden seurannan.

5. Teknologiset ratkaisut ennakoivien toimien piloteissa

5.1 Toimintakykytiedon kerääminen ja seuranta

Toimintakykytiedon keräämisessä ja seurannassa hyödynnettiin Lapin AMKin aiemmissa hankkeessa kehitettyä HEKO-mobiilia (Arolaakso, Hirvonen, Siimes & Valtonen, 2017), joka on puhelimella, tabletilla tai tietokoneella käytettävä verkkosivu. HEKO-mobiili on suunniteltu korvaamaan paperilomake toimintakykytiedon keräämisessä, tallentamisessa ja hyödyntämisessä hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä (HEKO). Sovelluksen edelleen kehittämisessä ja käytön suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti toimivuus tablet-laitteen ruutukoossa sekä kosketusnäytöllä. HEKO-mobiilia kokeiltiin kaikissa hankkeen aikana toteutetuissa piloteissa.

HEKO-mobiilin arviointikohteet on linkitetty toimintakyvyn ICF-luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health) (WHO & THL, 2004) ja arviointi kohdistuu toimintakyvyn fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin edellytyksiin. Toimintakyvyn itsearviointitietoa kerätään päivittäisistä toiminnoista ja suorituksista, joita ovat: liikkuminen, kaatumiset, ruokailu, asioidenhoito, itsestä huolehtiminen, sosiaaliset suhteet, yksinäisyys harrastukset, näkö, kuulo, kipu, mieliala, muisti, uni, pelot ja raha-asiat. Itsearviointi toteutuu 4-portaisella Likert-asteikolla (ei ongelmaa, lievä ongelma, kohtalainen ongelma, ehdoton ongelma) (Kuvio 3). HEKO-mobiiliin on integroitu fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB, Short Physical Performance Battery) sekä yhdellä jalalla seisomisen testi. (Kuvio 4).

Kuvio 3. HEKO-arvioinnin kysymyksiin vastaaminen suunniteltiin kosketusnäyttöystävälliseksi suurilla painikkeilla, jotta vastaaminen onnistuu yhdellä sormen painalluksella.

Kuvio 4. SPPB-testistön kävelynopeutta mittaava osatesti HEKO-mobiilissa, jossa on integroituna ajanottotyökalu.

Kerätyn toimintakykytiedon perustella sovellus tuottaa visuaalisen yhteenvedon henkilön toimintakyvyn edellytyksistä. Yhteenvedon avulla voidaan tarkastella toimintakyvyn osa-alueiden voimavaroja ja mahdollisia ennakoivien toimien tarpeita. (Kuvio 5)

Kuvio 5. HEKO-mobiilin käyttöliittymä yhteenvetovälilehdellä.

Toimintakykytiedon seuraamisen työkaluksi hankkeessa kehitettiin HEKO-admin (Kuvio 6). HEKO-admin mahdollistaa eri ajankohtina kerätyn toimintakykytiedon muutosten seuraamisen (Kuvio 7).

Kuvio 6. HEKO-admin käyttöliittymän aloitusnäkymä. Asiakkaiden listanäkymä ja mahdollisuus rajata tunnisteen tai ajan mukaan sekä ladata näkymä taulukkotiedostona.

Kuvio 7. Toimintakykytiedon muutos visuaalisesti esitettynä HEKO-adminissa.

HEKO-adminissa tutkittiin esitystapoja, jotka selkeästi esittäisivät HEKO-mobiilin tulokset ja vertaisi niitä edeltävään arviointikertaan. HEKO-admin-sivustoa kehitettäessä tutkittiin eri tiedon esitystapoja. Tavoitteena oli toteuttaa käyttöliittymä, missä eri vastausluokkien jakaumat ja muutokset saadaan näkyviin mahdollisimman selkeästi.

Kongnitiivisten taitojen havainnointiin hankkeessa kehitettiin digitaalinen palapeli (Kuvio 8). Sen kehitti Lapin AMKissa vaihto-opiskelijana ollut biomedikaalisen tekniikan opiskelija. Digitaalinen ratkaisu mahdollisti ikäihmisen kognitiivisten taitojen havainnoinnin ja niiden harjoittelun hauskasti pelaamisen kautta. Pelistä saadaan tuloksena osumatarkkuus ja pelaamisen nopeus.

Kuvio 8. HEKO-mobiilin palapeli.

Palapelistä voi lukea lisää blogiartikkelista Palapeli ennakoivan vanhustyön avuksi – Lapin ammattikorkeakoulu.

5.2 Kaatumisriskin tunnistaminen

Riittävä lihasvoima ja tasapaino ovat keskeisiä edellytyksiä liikkumiselle ja heikentyessään ne kasvattavat riskiä kaatumiselle. Tasapainon hallinta ja erityisesti alaraajalihasten voima ovat itsenäisen liikkumisen kannalta merkityksellisiä, koska se mahdollistavat kävelyn, tuolilta ylösnousun, portaissa liikkumisen ja tasapainon ylläpidon. (Piirtola ym., 2024.) Näitä ominaisuuksia vahvistamalla voidaan kaatumisia ehkäistä merkittävästi. Lihasvoiman ja tasapainon heikentymisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa edellyttää riittävän herkkiä mittareita.

Lihasvoiman tarkempaan arviointiin hankkeen piloteissa kokeiltiin lihasaktiivisuutta mittaavaa Myontec MSleeve älysäärystintä ja tasapainon tarkempaan arviointiin, harjoittelun yksilölliseen suunnitteluun ja harjoittelun vaikutusten arviointiin Ainone Balance –tasapainon mittaussovellusta sekä iBalance -laitteistoa.

Ainone Balance

“Ainone Balance -tasapainon mittaussovelluksella voi mitata kehon huojuntaa Movesense -sensorin ja Ainone Balance -sovelluksen avulla. Sovelluksen avulla huojuntaa voidaan arvioida useilla eri tavoilla ja muokattavilla parametreilla, joiden tulokset ovat mitattavia, toistettavia että kustannustehokkaita. Ainone Balance tuottaa nopeasti ja tehokkaasti objektiivisen tuloksen, jota terveydenhuollon ja urheilun ammattilaiset voivat hyödyntää potilaiden tai asiakkaiden toimintakyvyn arvioinnissa, kuntoutuksessa tai valmennuksessa.” (https://ainone.eu/fi/solutions/)

iBalance Smart Combo

HUR Oy:n “iBalance Smart Combo (Kuvio 9) on suunniteltu vaativaan tasapainotestaukseen ja harjoitteluun. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida mahdollista kaatumisriskiä sekä ohjata mitattavalle oikeanlaisia tasapainoa ja lihasvoimaa vahvistavia harjoitteita. (http://www.hurlabs.fi/ibalance-smart-combo) (HUR, 2023).

Kuvio 9. IBalance tasapainon mittaus.

Myontec MSleeve

Myontecin MSleeve on säärystin, jonka sisäpuolella on puettavaa EMG-teknologiaa (elektromyografia, lihaksen sähköinen aktiivisuus) mittaavia sensoreita. Sensorit mittaavat liikkeen aikana molemmista sääristä lihasaktiivisuutta säären etuosan ja pohkeen alueen kolmesta lihasryhmästä: tibialis anterior, gastrocnemius ja soleus. EMG signaali kertoo säären alueen hermo-lihasjärjestelmän tilasta ja liikekoordinaatiosta. Siten mittausmenetelmällä voidaan seurata tarkasti henkilön liikuntakykyä ja sen muutoksia. (Myontec. n.d. Sports, 2025.)

5.3 Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja seuranta

Ikäihmisten liikkumisen tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Liikkumisen suositusten mukaan kaikki monipuolinen liikkuminen on hyödyllistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ikäihmisten liikkumisen suosituksessa painotetaan erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on merkitystä muun muassa arjessa selviytymiseen ja kaatumisen ennaltaehkäisyyn. Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen kokeiltiin YetiCare oy:n YetiMiniä, joka on kosketusnäytöllinen, kotiin vietävää pelillinen sovellus. Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen, arviointiin ja seurantaan kokeiltiin Polarin älykelloa. (UKK-instituutti, 2025.)

Yeticare YetiMini

YetiCare Oy on suomalainen teknologiayritys, joka kehittää osallistavaa hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalle. Sen omat sovellukset on kehitetty yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja käyttäjien kanssa. YetiMini on YetiCare Oy:n kehittämä yksilökäyttöön suunniteltu digilaite (Kuvio 10). YetiMinissä yhdistyvät suurikokoinen kosketusnäyttö, helppokäyttöinen käyttöliittymä sekä monipuolinen valikoima sovelluksia muun muassa kognitiiviseen ja fyysiseen aktivointiin. YetiMinillä on laajat käyttömahdollisuudet esimerkiksi kotihoidossa sekä liikkuvissa palveluissa, kuten jalkautuvassa päivätoiminnassa ja kuntoutuksessa. (YetiCare, 2025.)

Kuvio 10. Ikäihminen pelaamassa YetiMini –laitteella.

Polar-älykello

Polar-älykellon (Kuvio 11) avulla voidaan seurata muun muassa oman päivittäisen aktiivisuuden sekä unen ja palautumisen määrää ja laatua. (Polar, 2025). https://www.polar.com/fi/

Kuvio 11. Ohjaustilanne Polar-älykellon käyttöön.

5.4 Digitaalisten laitteiden käytön neuvonta ja ohjaus

Digitalisaatio on yhä vahvemmin läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja nykyään puhutaankin digitaalisista päivittäisistä toiminnoista (Mois & Rogers, 2024.) Palvelut digitalisoituvat ja tämä edellyttää digitaitoja kuhunkin palveluun tarvittavien sovellusten käyttämiseen. Selvitysten mukaan ikääntyneiden digitaidot ovat kohtuulliset, mutta edelleen on ihmisiä, jotka eivät käytä internettiä lainkaan. (Fried, 2025.) Edelleen tarvitaan neuvontaa ja ohjausta digilaitteiden ja –palveluiden käyttöön. Ennakoi –hankkeessa digiohjaukseen hankittiin tablet-laitteita. Tablet on helppokäyttöinen ja sopii erilaisissa tilaisuuksissa ja kotikäynnillä esimerkiksi verkkopalveluiden käytön harjoitteluun. Lisäksi tabletille ladattiin erilaisia vapaasti saatavilla olevia sovelluksia, joita voi hyödyntää aktivoinnissa kuten Muistipuisto, Vahvike, Vuorovaikutus ja kommunikointi kuuluvat kaikille – Papunet

6. Ennakoivien toimien pilotointi

Yhteiskehittämisen kautta (kappale 4.) suunniteltuja ennakoivia toimia pilotoitiin Kemissä, Torniossa ja Tervolassa (Kuvio 12). Pilottikohtaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hankkeen asiantuntijat yhdessä kuntien yhteistyöhenkilöiden kanssa.

Kuvio 12. Ennakoi-hankkeen pilotit paikkakunnittain (Kuva: Anne Rautio)

6.1 HEKO-käyntien pilotoinnit Kemissä ja Tervolassa

Lapin AMK ja Kemin kaupunki ovat yhteistyössä toteuttaneet hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (HEKO) vuodesta 2010 lähtien. Kotikäynnin tavoitteena on ollut ikäihmisten voimavarojen, osallisuuden ja kotona asumisen tukeminen, mikä on toteutunut toimintakyvyn arvioinnin ja liikuntaan, ravitsemukseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan kautta. Lisäksi ikäihmisille on annettu tietoa alueen palveluista ja tarvittaessa ohjattu oikeanlaisten palvelujen piiriin. Ennakoi-hankkeessa haluttiin edelleen kehittää HEKO-käyntien toimintamallia ja hyödyntää niiden toteutuksessa erilaisia teknologisia ratkaisuja.

Ennakoi-hankkeen piloteissa HEKO-käyntiä tarjottiin molemmissa kunnissa kaikille kuluvana vuotena 75-vuotta täyttäville kuntalaisille, jotka eivät vielä kuuluneet säännöllisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Kohderyhmään kuuluvia oli Kemissä 303 ja Tervolassa 49 henkilöä. Kemissä kotikäynnin otti vastaan 49 ja Tervolassa 10 henkilöä (1. kotikäynti). Toteutusten sisältö oli molemmissa kunnissa samanlainen (Taulukko 1).

Taulukko 1. HEKO-pilotit Kemissä ja Tervolassa.

	Sisältö	Arviointi- tai mittausmenetelmä, teknologia	Materiaali, muu lisätieto
1. kotikäynti	Toimintakyvyn arviointi	HEKO-mittari (mobiilisovellus)
	Ohjaus ja neuvonta; terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat Tietoa alueen palveluista		Mm. liikunta ja ravitsemus
2. kotikäynti (halukkaille)	Tarkempi toimintakyvyn fyysisten edellytysten arviointi	SPPB, yhdellä jalalla seisomisen testi + AinoneBalance
	Ohjaus ja neuvonta: tasapainon ja lihasvoiman itsenäinen harjoittaminen		Ikäinstituutti: Tasapaino taitavaksi Kävely kevyemmäksi
	Osalle tasapainon harjoitteluun pelisovellus	YetiMini	Sovellus käyttöön hankkeelta
Itsenäinen harjoittelujakso 2 kk
3. kotikäynti (2. käynnin valinneille)	Uusintamittaukset	HEKO –mittari (mobiilisovellus) + AinoneBalance

Lisää ikäihmisten pelisovelluksen kokeilusta voit lukea Vanhustyön uudelleen muotoilu –blogista. Pelisovelluksen kokeilu Ennakoi –hankkeessa – Vanhustyön uudelleen muotoilu ja Tervolan HEKO-pilotin toteutuksesta Tervola-lehden artikkelista TERVOLA_A_20241002_01.pdf

Keväällä 2025 HEKO-pilotti toteutettiin Kemissä uudelleen. Kutsuttuja ikäihmisiä oli tuolloin 330 ja pilottiin heistä osallistui 29. Aikaisemmin toteutettuun sisältöön lisättiin ohjaus OnniTV:n kokeiluun (Taulukko 2). OnniTV tarjoaa ikäihmisille liikunnallista etäkuntoutusta, virikkeellistä muistikuntoutusta sekä kulttuuria ja opetuksellista sisältöä (OnniTV, 2023).

Taulukko 2. Kemin HEKO-pilotin toteutus 2025.

	Sisältö	Arviointi- tai mittaus-menetelmä, teknologia	Lisätieto
1. kotikäynti	Toimintakyvyn arviointi	HEKO-mittari (mobiiliversio)
	Ohjaus ja neuvonta; terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat Tietoa alueen palveluista		Mm. liikunta ja ravitsemus
	Ohjaus OnniTV:n seuraamiseen arkiaktiivisuuden lisäämiseksi	OnniTV
Itsenäinen harjoittelujakso 3 kk
Palaute- ja kehittämis- tilaisuus (osalle kotikäyntinä)	Uusintamittaukset Palaute ONNI-TV:n hyödyntämisestä	HEKO –mittari (mobiilisovellus) + AinoneBalance

6.2 Kunto65 pilotin toteutus Kemissä

Syksyllä 2024 toteutettiin Lapin AMKin Hyvinvointipysäkillä Kemissä Kunto65 terveystarkastuksia yhteistyössä Laphan kanssa. Niissä 65-vuotiaita kemiläisiä kävi yhteensä 76. Terveystarkastuksiin osallistuneilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua hankkeen Kunto65 – pilotin toteutukseen. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Kunto65 pilotti Kemissä 2024.

	Sisältö	Arviointi- tai mittaus-menetelmä, teknologia	Lisätieto
Kunto 65-terveys-tarkastukset	Terveyden- ja hyvinvoinnin kartoitus.	Terveysmittaukset SPPB-testi
Tarkempi toimintakyvyn arviointi halukkaille (n=15)	Toimintakyvyn arviointi Tasapainon tarkempi arviointi     Älykellon käyttöohjaus Ohjaus itsenäisten tasapaino- ja lihasvoimaharjoitusten tekemiseen.   Ohjaus liikunta- ja rentoutusvideoiden itsenäiseen hyödyntämiseen.	HEKO-mittari (mobiilisovellus) IBalance (nyk. SmartBalance) Polar-älykello	Mahdollisuus älykellon käyttökokeiluun harjoittelujaksolla.   Ikäinstituutti: Tasapaino taitavaksi Kävely kevyemmäksi   Opiskelijoiden tuottamat videot.
Itsenäinen harjoittelujakso 2 kk
Uusintamittaus	Tasapaino- ja lihasvoimamittaukset   Palaute älykellon käytöstä	HEKO –mittari IBalance (nyk. SmartBalance) Polar älykello

6.3 IkäTerve-terveystarkastusten pilotin toteutus Kemissä

IkäTerve-terveystarkastukset toteutettiin keväällä 2025 Lapin AMKin Hyvinvointipysäkillä yhteistyössä Laphan kanssa. Terveystarkastuksiin osallistui 70-vuotiaita kemiläisiä, jotka eivät vielä olleet säännöllisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Tarkastuksissa käynneillä oli mahdollisuus osallistua Ennakoi-hankkeen Ikäterve-pilottiin, mikäli toimintakyvyn arvioinneissa ilmeni haasteita tasapainon hallinnassa ja lihasvoimassa. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. IkäTerve -terveystarkastusten pilotti Kemissä vuonna 2025.

	Sisältö	Arviointi- tai mittaus-menetelmä, teknologia	Lisätieto
IkäTerve-tarkastukset	Terveyden- ja hyvinvoinnin kartoitus.	Terveysmittaukset SPPB-testi
Tarkempi toimintakyvyn arviointi halukkaille (n=11)	Toimintakyvyn arviointi Tasapainomittaus   Lihasvoiman mittaus   Älykellon käyttöohjaus Ohjaus itsenäisten tasapaino- ja lihasvoimaharjoitusten tekemiseen.   Ohjaus liikunta- ja rentoutusvideoiden itsenäiseen hyödyntämiseen.	HEKO-mittari IBalance (nyk. SmartBalance) Myontec MSleeve äly-säärystin Polar älykello	Mahdollisuus älykellon käytön kokeiluun harjoittelujaksolla.   Ikäinstituutti: Tasapaino taitavaksi Kävely kevyemmäksi   Opiskelijoiden tuottamat videot.
Harjoittelujakso 2 kk
Uusintamittaus	Tasapainomittaus Lihasvoimamittaukset Palaute älykellon käytöstä	IBalance (nyk. SmartBalance) Myontec MSleeve älysäärystin Polar-älykello

6.4 Etsivän seniorityön pilotointi Torniossa

Etsivän seniorityön pilotti toteutettiin syksyn 2024 aikana yhteistyössä Tornion seurakunnan, Torniotuvan ja Laphan asiantuntijoiden kanssa. Pilotissa toteutettiin erilaisia ikäihmisille suunnattuja teemallisia tapahtumia, joihin osallistui yhteensä yli 200 alueen asukasta. (Taulukko 5.)

Pilotissa pyrittiin muun muassa kehittämään toimijoiden tietoisuutta erilaisista teknologisista ja digitaalisista ratkaisuista sekä antamaan heille valmiuksia ikäihmisten ohjaamiseen niiden käytössä. Yhteistyötahot kokivat saaneensa ideoita oman toimintansa kehittämiseen ja erityisen tärkeänä pidettiin toimijoiden välisen alueellisen yhteistyön syntymistä. Esille nousi myös tarve toimijoiden väliseen yhteydenpitoon ja tiedonsiirrossa päädyttiin käyttämään salattua sähköpostia ja puhelinyhteyttä. Asiakkaita koskevien tietojen siirtoon pyydettiin aina lupa asiakkaalta. Pilotin tuloksena eri toimijat jatkavat säännöllisiä tapaamisia alueen Etsivän seniorityön tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi.

Taulukko 5. Etsivän seniorityön pilotti Torniossa 2024.

Etsivän seniorityön pilotin toimet	Sisältö	Arviointi- tai mittausmenetelmä, käytetty teknologia, muu lisätieto
Laphan asiakas- ja palveluohjauksen yksikkö	Ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille Toimintakyvyn arviointia etänä	HEKO-mittari (mobiilisovellus)
Torniotupa	Digi tutuksi-päivä, jossa digiohjausta mm. digiturvallisuudesta	YetiMini Tabletit
Tornion SRK	Yhteisöllisyyttä tukevat tapahtumat, joissa osallistujat saivat ohjausta mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä mobiililaitteiden ja digitaalisten palveluiden käyttöön.	Tabletit
Saarenvire	Eväitä aktiiviseen ikääntymiseen-päivä (Tornio ja Kemi) Teknologian teemapäivät, ohjausta mobiililaitteiden ja digitaalisten palveluiden käyttöön	Tabletit YetiMini

6.5 Pilotteihin osallistuneiden ikäihmisten kokemuksia

Jokaisen pilotin jälkeen toteutettiin palaute- ja kehittämistyöpaja osallistujien kokemusten ja palautteiden keräämiseksi. Tervolan HEKO-käynteihin osallistuneiden palautteet kerättiin puhelinhaastattelulla. Osallistujat kokivat saaneensa tietoa omasta terveydestä ja toimintakyvystä sekä alueen palveluista. Osallistujien motivaatio oman hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyi. Motivaation lisääntymiseen oli vaikutusta toimintakyvyn edellytysten arvioinnilla ja seurannalla. Erilaiset ohjeet (tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteet, ravitsemus, aivoterveys) koettiin tarpeellisiksi ja sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi. Nämä kaikki ovat osa vanhuuteen varautumista, ennakointia. (Taulukko 6.)

Tornion Etsivän seniorityön pilotissa teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen käyttöön annetun ohjauksen myötä ikääntyneet kokivat teknologisten taitojensa vahvistuneen ja niiden käyttö koettiin varmemmaksi. Lisäksi he saivat arvokasta tietoa tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä asioista. Osaamisen vahvistumisen myötä osa ikäihmisistä hankki tabletteja omaan käyttöönsä.

Taulukko 6. Ikäihmisten kokemuksia ennakoinnista ja pilotteihin osallistumisesta.

Mitä on ennakoiva toiminta mielestänne?	Mitkä asiat ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoisessa tukemisessa?	Mitkä tekijät voivat olla kotona asumisen riskitekijöitä?	Mitä hyötyä koette olleen pilottiin osallistumisesta?
Omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimista.	Ravitsemuksen huomioiminen.	Fyysinen kunnon heikkeneminen, jos ei tee harjoitteita ja liiku.	Sai tietoa omasta terveydestä ja toimintakyvystä.
Vanhuuteen varautumista (laitteet, välineet, asuminen).	Mielekäs tekeminen (käsityöt, puutyöt, ristikot).	Lihasvoiman heikkeneminen riski tapaturmille.	Sai lisätietoa eri asioista ja palveluista.
Ajan varaamista asioiden työstämiseksi.	Säännöllinen liikkuminen (tanssi, kuntosali, kävely, selkäryhmä.	Tasapainon harjoittaminen tärkeää -vähentää kaatumisriskiä.	Motivoi kiinnittämään huomiota oman hyvinvointiin.
Osallistumisen vahvistamista.	Sosiaaliset suhteet, ystävät ja kanssakäyminen.	Puutteet ravitsemuksessa.	Sai hyviä jumppa- ja tasapaino-ohjeita.
Vuodenaikojen huomioimista.	Uusien asioiden opettelu (kielet, digitaidot).	Kodin turvallisuuteen liittyvät asiat – esim. korkealle kurottelut, liukastumiset, kaatumiset, kynnykset, matonreunat tms.	Sai miettimään omaa tulevaisuuttaan.
Palveluiden hyödyntämistä.	Mielen hyvinvointi (rentoutus, riittävä uni, positiivisuus)	Teknologian käyttöön ja digiturvallisuuteen liittyvät haasteet.	Toimintakyvyn seuranta lisäsi motivaatiota.
Sosiaalista kanssakäymistä.	Toiminnalliset harrastukset (liikunta, kulttuuri.		Ohjeistukset olivat tarpeellisia omaan arkeen.
Oman terveydentilan seurantaa ja reagointia hyvissä ajoin.	Sairauksien hoito.		Sai tutustua uusiin ihmisiin – ryhmäytyä.

6.6 Sote-alan opiskelijoita mukana hankkeen piloteissa

Ennakoi-hankkeen pilottien toteutuksiin osallistui Lapin ammattikorkeakoulun fysioterapeutti-, geronomi- ja hoitotyön opiskelijoita Kemin ja Rovaniemen kampuksilta. Hankkeessa mukana olo tarjosi opiskelijoille autenttisen oppimisympäristön vahvistaa tulevaan ammattiinsa liittyvää ydinosaamista, kuten toimintakyvyn arviointiosaamista, ohjaus- ja neuvontataitoja sekä moniammatillisen yhteistyön valmiuksia. Lisäksi se vahvisti opiskelijoiden itseohjautuvuutta, projektityöskentelytaitoja ja kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa – osaamista, jota tarvitaan yhä enemmän tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työssä. Keskeistä oli mahdollisuus ikäihmisten aitoon kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen heidän kanssaan.

Opiskelijoiden kokemuksista hankkeessa työskentelystä voit lukea lisää Vanhustyön uudelleen muotoilu –blogista. Opiskelijana Ennakoi-hankkeessa – Vanhustyön uudelleen muotoilu

7. Tietosuoja ja tietoturva hankkeen piloteissa

Piloteissa saatiin runsaasti käytännön kokemuksia ennakoivien toimien toteuttamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kun ennakointia halutaan tehdä aiempaa tarkemmin, järjestelmällisemmin ja tiedolla johdetusti, kasvaa erilaisten digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen merkitys. Hankkeen kehittämisen keskiössä oli ikäihmisten toimintakyvyn arviointi, digitaalinen tiedonkeruu ja erilaisten teknologisten laitteiden hyödyntäminen. Tietojen suojaamiseen ja turvalliseen käsittelyyn liittyvät kysymykset nousivat keskeisiksi. Tietojen käsittelyn prosessit, käytettävät tekniset ratkaisut ja toiminta oli varmistettava sellaisiksi, että pilotoinnin tavoitteet ja lakisääteiset velvoitteet tulivat huomioiduksi.

Hankkeen piloteissa HEKO-mobiilista saadut tiedot kerättiin pilveen ja esitettiin HEKO-adminissa. Samalla järjestelmään haluttiin tuki tietojen yhdistämiseen esimerkiksi Myontec- ja Ainone-alustoista. Tavoitteena oli tehostaa ja helpottaa kerätyn toimintakykytiedon hyödyntämistä. Tähän kehitetystä ratkaisusta ja arkkitehtuurista käytetään tässä luvussa termiä pilottijärjestelmä. Järjestelmä sisältää HEKO-mobiilin, HEKO-adminin sekä tekniset ratkaisut, joilla eri toimijoiden tuottamia tietoja liitetään tähän järjestelmään.

Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyn oikeuksia ja tietoturvalla puolestaan teknisiä keinoja toteuttaa tietosuojaa käytännössä. Sähköinen tunnistautuminen on kattotermi, joka sisältää vahvan sähköisen tunnistautumisen sekä kaksivaiheisen varmentamisen. Vahva sähköinen tunnistautuminen on Suomen lainsäädännössä määritelty siten, että se tarkoittaa henkilöllisyyden tunnistamista (Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 2009/617). Kaksivaiheinen varmentaminen tarkoittaa sitä, että kirjautuminen sisältää esimerkiksi salasanan lisäksi (mitä tiedät) puhelimen kautta saadun kertakäyttöisen koodin syöttämisen (mitä sinulla on). Varmennus voi sisältää myös sormenjälkikirjautumisen (mitä olet) jonkin toisen tavan tilalla (F-Secure, 2023). Tietosuojan määrittelyssä on tärkeää huomioida EU:n asettama säätely ja erityisesti GDPR, eli General Data Protection Regulation. GDPR määrittää, olennaisesti, miten henkilötietoja tulee käsitellä (GDPR.eu, 2025). Tietoturvan rakentamisessa on tärkeää, että salasanoihin ei enää ole järkevä nojata ainoana tapana tunnistaa käyttäjä. Käyttäjien yleinen tapa käyttää samaa salasanaa eri alustoilla tai tehdä liian lyhyitä salasanoja, heikentää salasanapohjaisen tunnistautumisen turvallisuutta (White, 2023). Ennakoi-hankkeessa kaksivaiheinen varmentaminen koettiin tästä syystä välttämättömäksi.

Ennakoi-hankkeessa lähdettiin rakentamaan tietoturvaa seuraavien eri tasojen kautta: fyysinen turvallisuus, verkkoturvallisuus, käyttöjärjestelmä, sovellus ja data. Hankkeessa kukin näistä tasoista huomioitiin tietoturvaa rakennettaessa. Tietoturvan peilaaminen eri tasojen kautta auttaa hahmottamaan sitä, miten tietoturva oikeastaan vaikuttaa kaikkeen ja toimii eräänlaisena tarkistuslistana. Käytännössä tietoturva kattaa kaiken tablettien käyttöjärjestelmäpäivityksistä pilvipalveluiden sopimusehtoihin.

Ennakoi-hankkeessa todettiin varhaisessa vaiheessa, että ulkoistamalla pilottijärjestelmän toimintoja mahdollisimman paljon pilvipalveluun, on mahdollisuus varmistaa tietoturva riittävälle tasolle kustannustehokkaasti. Pilvipalvelun käyttämisestä saatu hyöty tietoturvan toteuttamisessa tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkoistetaan tasot fyysinen turvallisuus, verkkoturvallisuus ja käyttöjärjestelmä ulkoiselle palveluntarjoajalle (Valtiovarainministeriö, 2020).

Päädyimme hankkeessa käyttämään GDPR-yhteensopivaa Microsoft Health Data Service -pilvipalvelua, sillä Lapin AMKilla oli jo olemassa asiakkuussuhde Microsoftin kanssa. Lisäksi Health Data Service -palvelu on suunniteltu terveystietojen käsittelyyn ja tarjoaa valmiin terveystiedon käsittelyn rajapinnan käyttäen FHIR-standardia (Fast Healthcare Interoperability Resources). Valmis standardin mukainen rajapinta tarjosi myös teknisen ratkaisun kehittää eri toimijoiden yhteistyötä siten, että kukin toimija voisi käyttää standardin mukaista rajapintaa eri tavoin kerätyn digitaalisen tiedon keskitettyyn varastoon parhaan tilannekuvan saavuttamiseksi (Kuvio 13). (Microsoft, 2025.)

Kuvio 13. Kokonaiskuva pilottijärjestelmän rajapinnoista ja datan hallinnasta.

Lapin AMKin Microsoft-palveluiden ympäristöön liitetty Health Data Services mahdollisti käyttäjätasoilla tietoturvan rakentamisen sellaiseksi, että tiedon syöttäjälle annettiin vain kirjoitusoikeus. Lukuoikeus sallittiin vain Ennakoi-hankkeessa kehitystyötä tekeville henkilöille. Kirjautuminen toteutettiin korkeakoulukonsernin Microsoft-kirjautumisella, missä kaksivaiheinen kirjautuminen on määritetty pakolliseksi. Microsoft Health Data Services on PaaS (Platform as a Service) -palvelussa Microsoft vastaa tiedon varastoinnin tietoturvasta fyysiseltä tasolta rajapintaan asti. Fyysisesti data on varastoitu Microsoftin datakeskukseen, jonka tietoturvallisuus on koettu luotettavaksi.

Ennakoi-hankkeen pilotointien pohjalta voidaan todeta, että pilvipalveluiden käyttö madaltaa kynnystä terveysteknologian TKI-kehittämiseen. Pilotointi on monesti luonteeltaan nopeaa kokeilua, jolloin valmiiden pilvipalveluiden sekä vakiintuneiden tiedonsiirtostandardien käyttö helpottaa pilotointia. Myös monialaisen yhteistyön merkitys on korostunut ja digitaalisia ratkaisuja mietittäessä on olennaista ylläpitää jatkuvaa dialogia TKI-työssä teknisen toteuttajan sekä substanssiosaajan välillä.

Tietoturvan toteutuksessa tulevaisuudessa korostuu yhä suuremmin valppauden tarve. Pilvipalveluiden merkitys tulee korostumaan lisääntyvän sähköisen tiedon yhdistämisen tarpeen kautta. Standardin mukaiset rajapinnat ovat taas tulevaisuudessa lähes pakollisia erityisesti tulevan European Health Data Space Regulation (EHDS) myötä. Regulaatio pyrkii luomaan yhtenäisen kehyksen sähköisen terveystiedon käytölle sekä vaihdolle EU:ssa. Tämän taustalla tulevat olemaan tekniset standardit. (Euroopan komissio, 2025.)

Pilotoinnin aikana tehtyjä tietoturva- ja tietosuojaratkaisuja ohjasi myös pidemmän aikavälin tavoite. Mallin tuli olla helposti käyttöönotettavissa ilman, että tietosuojan näkökulmasta joudutaan aloittamaan alusta. Kun tekninen toteutus rakennettiin valmiiksi lakisääteisille vaatimuksille ja tuleville standardeille sopivaksi, pyrittiin luomaan samalla edellytyksiä sille, että toimintamallin juurruttaminen voitaisiin myöhemmin tehdä mahdollisimman vähällä lisätyöllä.

Tarkempi kuvaus tietoturvasta, pilvipalveluratkaisuista, käytetyistä teknologioista sekä niiden vaikutuksista terveysteknologian kehittämiseen löytyy Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ennakoi-hankkeen verkkojulkaisusta Tietoturva ja pilvipalvelut terveysteknologiassa: https://lapinamk.fi/e-kirja/tietoturva-ja-pilvipalvelut-terveysteknologiassa/

8. Ennakoivien toimien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen

Alueelliset työpajat toteutettiin Laphan neljällä palvelualueella yhteistyössä Laphan hyte-koordinaattoreiden ja kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Torniossa, Rovaniemellä, Kemijärvellä toteutettuihin työpajoihin oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteyden kautta ja Inarin työpaja toteutettiin etätoteutuksena. Työpajoihin kutsuttiin ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen toimijoita, teknologiayritysten edustajia, alueen asukkaita ja muita asiasta kiinnostuneita. Tarkoituksena oli lisätä tietoa ennakoinnin merkityksestä ikääntyvien kotona asumisen tukemisessa, edelleen kehittää hankkeessa pilotoituja ennakoivia toimia ja jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä. Lisäksi työpajoissa haluttiin jakaa tietoa erilaisista teknologisista ratkaisuista ikääntyneen kotona asumisen tukemiseksi.

Työpajoissa osallistujat pohtivat yhdessä seuraavia ennakoivaan toimintaan liittyviä kysymyksiä:

• Millaisia asioita tulisi ennakoida ikääntyneen kotona asumisen tukemiseksi? (Kuvio 14).
• Ketä toimijoita alueella voisi hyödyntää ennakoinnin toteuttamisessa? (Kuvio 15).
• Millaista teknologiaa tulisi/ voisi hyödyntää ennakoinnin mallissa? (Kuvio 16).

Kuvio 14. Ennakoitavat tekijät kotona asumisen tukemiseksi.

Kuvio 15. Ennakoinnin mahdolliset toimijat.

Kuvio 16. Mahdollinen teknologia ennakoinnin tukena.

Työpajoissa kuullut puheenvuorot ja teknologiayritysten esittelyt ovat kuunneltavissa ja katsottavissa Ennakoi-hankkeen verkkosivuilta. Sivustolta löytyy myös työpajoissa osallistujille jaettu materiaali. Ennakoi hankkeen sivu |

Kansalaisraatitoiminta ennakoinnin hyvänä käytäntönä

Ennakoinnin näkökulmasta hyvänä käytäntönä esille nousi Kemijärven kaupungissa käytössä oleva kansalaisraatitoiminta, jonka kautta kuntalaisia on osallistettu heitä koskevan päätöksenteon valmisteluun.

Kansalaisraatitoiminnasta kertovat seuraavassa Kemijärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Essi Maaninka-Mäkinen (sosionomi YAMK) ja Kemijärven Järjestökiehinen ry:n projektipäällikkö Mikko Kellokumpu (KT).

Kemijärvellä toteutetut kansalaisraadit edustavat keskustelevaa demokratiaa (deliberaatio), joka eroaa perinteisistä kuulemistilaisuuksista pitkäkestoisuudellaan ja osallistujien demografisella edustavuudella. Kansalaisraati on työmuoto, jossa tavalliset kuntalaiset pääsevät osallistumaan päätöksenteon valmisteluun ja vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Malli pohjautuu Ned Crosbyn 1970-luvulla Yhdysvalloissa kehittämään kansalaisosallistumisen tapaan, ja Suomessa se otettiin käyttöön Vaasan yliopiston hankkeissa vuonna 2010. Kemijärvellä raateja on järjestetty useita vuosina 2012–2015, 2019 ja 2025. Teemoina ovat olleet muun muassa palveluiden järjestäminen, maankäyttö sekä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman päivitys.

Miksi kansalaisraati ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman valmisteluun?

Ikääntyneen väestön kansalaisraati tarjosi vaihtoehdon perinteisille kuulemistilaisuuksille. Raadin tavoitteena oli vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja luoda tasavertainen keskusteluyhteys hallinnon ja kansalaisten välille. Raadissa tuotettiin punnittuja kansalaismielipiteitä hyvinvointisuunnitelman valmisteluun.

Raadin toteutus

Rekrytoinnissa painottui erityisesti henkilökohtaiset yhteydenotot, jotta mukaan saatiin tavallisia kuntalaisia – erityisesti palveluiden loppukäyttäjiä. Raadin osallistujat valittiin edustamaan paikallisyhteisöä pienoiskoossa iän, sukupuolen, koulutuksen ja muiden demografisten tekijöiden mukaan. Raadin kesto on kolme päivää:

• Ensimmäinen päivä: osallistujat muotoilevat kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.
• Toinen päivä: asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja antavat faktatietoa ymmärrettävässä muodossa.
• Kolmas päivä: osallistujat tekevät parannusesityksiä ja kommentteja suunnitelmaan.

Tilaisuuksissa käytetään fasilitaattoreita, jotka auttavat muotoilemaan kysymykset, keräämään asiantuntijatietoa ja muotoilemaan parannusesitykset selkeään kirjalliseen muotoon.

Hyödyt ja kokemukset

Raadin rooli oli neuvoa-antava: se tuotti tietoa päättäjille ja toi kuntalaisten näkemykset esiin hyvinvointisuunnitelman valmistelussa. Kokemukset Kemijärveltä olivat erittäin myönteisiä. Osallistujat kokivat raadin vahvistavan heidän osallisuuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Lisäksi syntyi uudenlaista dialogia kuntalaisten ja hallinnon välille. Osallistujat saivat asiantuntijoilta paljon uutta tietoa ymmärrettävässä muodossa, millä he tuottivat parannusesityksiä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaan.

Kansalaisraati osoitti, että puolueiden ja etujärjestöjen ulkopuolella olevat kuntalaisetkin voivat tuottaa parannusesityksiä hyvinvointisuunnitelman valmisteluvaiheessa. Se lisäsi luottamusta hallintoon ja vahvisti yhteisöllisyyttä. Raadin pitkäkestoisuus ja toimintatapa varmistivat sen, että osallistujat voivat riittävän syvällisesti perehtyä aiheeseen. Näin toimien he tuottivat punnittuja kuntalaisten parannusesityksiä, joita hyödynnettiin lopullisessa suunnitelmassa.

Lisätietoja Kemijärvellä toteutetuista kansalaisraadeista:

• Mikko Kellokummun väitöskirja (Lapin yliopisto, 2023) Nimi: Kansalaisvaikuttaminen kansalaisraadilla: osallistuminen ja vaikuttaminen kriittisen pedagogiikan näkökulmasta.
• Elli Manninen Pro gradu (Lapin yliopisto, 2020) Työn nimi: ”Me tehdään oikeita asioita, vaikka vähän väärinkin, mutta me tehdään niitä. Me kuullaan asiakasta” Etnografinen tutkimus Kemijärvellä syksyllä 2019 järjestetystä kansalaisraadista.

9. Ennakoivien toimien vaikutusten arviointi

Ennakoivien toimien vaikutuksia arvioitiin SROI-menetelmällä (Social Return on Investment) sekä Lapin AMKin geronomiopiskelijoiden opinnäytetyönä toteutuneena selvityksenä.

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien vaikutuksia arvioitiin vaikuttavuuslaskennalla (SROI), joka asettaa saavutetut hyödyt ja kustannukset vastakkain (Kuvio 17). Tulokset osoittivat, että ennakointiin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Laskennassa huomioitiin pelkästään kaatumisista ja lonkkamurtumista koituvat kustannukset ja ennakoinnin tuottamat säästöt. Kuitenkaan kyse ei ole vain euroista, vaan myös ikäihmisten elämänlaadusta, inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä ja perusterveydenhuoltoamme kuormittavan pyöröovi-ilmiön hillitsemisestä.

Kuvio 17. Ennakoinnin hyödyt vaikuttavuuslaskennalla (SROI) arvioituna.

Geronomiopiskelijoiden opinnäytetyö Kunto65-pilottiin osallistuneiden kokemuksia pilotin vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen osoitti, että ennakoivilla toimilla oli merkittäviä myönteisiä vaikutuksia osallistujien fyysiseen aktiivisuuteen ja oman hyvinvoinnin havainnointiin. Osallistujien fyysinen aktiivisuus lisääntyi ja monipuolistui ja osa osallistujista koki pilottiin osallistumisen myötä merkittävän kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen. Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan, että Kunto65-pilotti tuki osallistujien fyysistä aktiivisuutta monipuolisesti ja että pilottimalli on hyödynnettävissä laajemmin ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisessä. (Lehto & Nikola, 2026.) Koko opinnäytetyö on luettavissa verkossa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601251741

10. Hankkeen tuloksia

Hankkeen valmisteluvaiheessa uutuusarvona nähtiin ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä heikentävien riskitekijöiden tunnistamisessa sekä kotona asumisen tukemisessa. Hankkeessa kokeiltiin ja edelleen kehitettiin erilaisia ennakoivia toimia ja selkiytettiin eri toimijoiden rooleja ennakoivien toimien toteuttamisen kokonaisuudessa. Hankkeessa pilotoitiin ennustemallia, jolla riittävän ajoissa pystytään puuttumaan kotona asumisen riskitekijöihin ja siirtämään palvelutarpeita. Ennustemallissa ennakoivaa tietoa kerätään ja hyödynnetään jo proaktiivisessa vaiheessa, ennen asiakasohjauksen asiakkuutta. Näin kotona asumisen riskitekijöihin pystytään vaikuttamaan aidosti ennakoivasti.

Henkilöstöresurssien ja työvoiman saatavuuden heikentyessä digitaalisten ja teknologisten ratkaisuiden käyttö ohjauksessa ja neuvonnassa mahdollistavat henkilöstöresurssien tehokkaan käytön. Mobiilikäytettävä web-sovellus tuottaa ennakoivaa tietoa ikäihmisten toimintakyvystä ja kotona asumisen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarpeesta hyvinvointialueelliseen päätöksentekoon. Digitalisaation ja teknologian käytön lisääminen ikääntyneiden palveluiden toteuttamisessa voi omalta osaltaan lisätä myös alan veto- ja pitovoimaa.

1) Ennakoivan toiminnan malli, jolla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä hyödyntäen digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.

Ennakoi-hankkeen tulokset osoittivat, että ennakoiva toiminta:

• Parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua.
• Vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
• On kustannustehokasta (SROI: investointi maksaa itsensä moninkertaisesti).

Ennakointi tulee vakiinnuttaa osaksi palvelujärjestelmää. Kyse ei ole lisäpalvelusta, vaan välttämättömästä rakenteellisesta muutoksesta. Ennakoivien toimien rahoitus tulee turvata ja toteuttaa aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee vahvistaa seurakuntien, järjestöjen, vapaaehtoisten, oppilaitosten sekä teknologiatoimijoiden kanssa.

Ennakoi-hankkeen tulosten perusteella laadittiin suositus ennakoivien toimien toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista ikäihmisten toimintakyvyn edellytysten ja kotona asumisen tukemisessa.

Kuntakohtaiset ennakoivan toiminnan mallit voivat vaihdella (Kuvio 18), riippuen kunnan tarpeista, alueen toimijoista sekä yhteistyömahdollisuuksista (kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, oppilaitokset ja muut toimijat tarjoavat). Ennakoivien toimien toteuttaminen oppilaitosyhteistyönä hyödyttää kaikkia osapuolia. Oppilaitosmalli on erityisen vaikuttava ja kustannustehokas. Toteuttamisvaihtoehtoina voi olla myös yhteistoteutus pienillä paikkakunnilla sekä toteutus etä- ja liikkuvia palveluita hyödyntäen.

Kuvio 18. Suositeltavia ennakoivia toimia ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi.

Ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen omatoimiseksi tukemiseksi hankkeessa tuotettiin Ennakoi-reppu. Reppuun on kerätty materiaalia, jota on hyödynnetty hankkeen piloteissa ikäihmisille suunnatun ohjauksen ja neuvonnan tukena. (Kuvio 19.) Reppuja on kaksi ja ne on sijoitettu Lapin ammattikorkeakoulun Kemin (Hyvinvointipysäkki) ja Rovaniemen kampuksille (Hyvinvointipiste Vire), josta repun voi tarvittaessa lainata tutustuttavaksi. Reppua voivat hyödyntää kaikki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeen verkkosivuilta löytyy tarkempi esittely repun sisällöstä, jonka avulla repun sisältö on myös tarvittaessa koottavissa.

Kuvio 19. Ennakoi–reppu sisältää hankkeen aikana hyödynnettyä ja kehitettyä ennakointiin liittyvää materiaalia.

Hyvien käytäntöjen sekä ennakoinnin merkityksen ja vaikutusten jakamista on tarkoitus jatkaa Ennakoinnin verkostofoorumissa hankkeen päättymisen jälkeen. Verkostofoorumin käynnistymistä koskevat linjaukset ovat vielä tarkasteltavana Laphan kanssa. Hankkeen loppuseminaarissa (17.3.2026) toteutettiin paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin ennakoivan toiminnan merkitystä ikäihmisten toimintakyvyn tukemisessa ja kotona asumisen edistämisessä niin kunta- kuin aluetasolla. Lisäksi paneelikeskustelun tavoitteena oli käynnistää aiheeseen liittyvää keskustelua sekä arvioida Ennakoinnin verkostofoorumin tarpeellisuutta.

2) Eri toimijoiden tietoisuus digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista on lisääntynyt ja toimijoilla on valmiuksia neuvoa ja ohjata ikäihmisiä niiden käytössä.

Hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia ennakoivien toimien pilotoinneista ja niiden vaikutuksista selvitettiin pilotteihin osallistuneille järjestetyissä palautetyöpajoissa. Osallistujien kokemusten perusteella voidaan todeta, että hankkeella on pystytty lisäämään tietoisuutta digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista ja niiden hyödyistä ikäihmisten toimintakyvyn arvioinnissa, seurannassa ja edistämisessä sekä kotona asumisen tukemisessa. Eri toimijoiden valmius neuvoa ja ohjata ikäihmisiä digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen käytössä on lisääntynyt.

3) Toimintakykyyn liittyvän ennakoivan tiedon keräämisessä, seurannassa sekä hyödyntämisessä on otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja ja tämä nopeuttaa toimintakykyyn ja kotona asumiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista.

Teknologisia ratkaisuja hyödynnettiin hankkeen toimien yhteydessä toimintakykytiedon keräämisessä ja seurannassa, kaatumisriskin tunnistamisessa, tasapainon ja lihasvoiman tarkemmassa mittaamisessa, fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja seurannassa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa. Piloteissa teknologian hyödyntäminen näyttäytyi pääosin myönteisenä ja teknologia koettiin helposti lähestyttäväksi. Myös mittausten toteuttaminen koettiin helpoksi, mikä madalsi osallistumiskynnystä ja tuki osallistumista pilotteihin.

Ikäihmiset olivat kiinnostuneita ja innostuneita kokeilemaan uusia teknologisia ratkaisuja. Erityisesti tieto omasta toimintakyvystä koettiin merkitykselliseksi ja motivoivaksi. Oman hyvinvoinnin ja arjen suoriutumisen seuranta lisäsi ymmärrystä omasta hyvinvoinnin ja terveyden tilanteesta. Pilottiin osallistuneet toivat esiin sen, että esimerkiksi älykellon käyttö lisäsi motivaatiota liikkumiseen. Tämä näkyi osalla osallistujista konkreettisesti parempina mittaustuloksina. Lisäksi unen laadun seuranta koettiin hyödylliseksi, sillä se tarjosi uutta tietoa palautumisesta ja jaksamisesta.

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti kerätyn datatiedon hyödyntämisessä. Vaikka mittaaminen sujui hyvin ja dataa kertyi, sen tulkinnassa, hyödyntämisessä ja toimintaan kytkemisessä on vielä kehittämisen varaa. Jatkossa on tärkeää huomioida toiminta, jossa, kerätty tieto tukee entistä vahvemmin yksilön hyvinvointia ja ammattilaisten työtä. Kokonaisuutena pilotit osoittivat, että teknologian hyödyntämiselle on selkeä tarve ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Teknologiavälineiden hyödyntämisellä ja niiden käytön tukemisella on motivoiva sekä hyvinvointia edistävä vaikutus.

4) Eri toimijat ja ikäihmiset ovat tietoisia teknologisten ratkaisujen hyödyistä fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja niitä on otettu käyttöön.

Ikäihmisten tietoisuus ja eri toimijoiden kyky ohjata netissä vapaasti hyödynnettävien sovellusten käytöstä aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi on lisääntynyt. Myös eri toimijoiden tietoisuus pelillisten ratkaisujen hyödyntäminen on lisääntynyt ja pelillisiä ratkaisuja on otettu käyttöön yhteistyöorganisaatioissa. Lapin AMKin koulutuksissa tietous ja osaaminen teknologisten ratkaisujen hyödyistä on lisääntynyt ja tieto on siirtynyt suoraan opetuskäyttöön.

Kehittämistyöryhmän jäsenten ajatuksia

“Minulla on ollut etuoikeus saada edustaa Alueellista vanhusneuvostoa Ennakoi-hankkeen ohjausryhmässä.

Minulla oli jo ennen tätä hanketta positiivinen asenne teknologian luomiin mahdollisuuksiin ikäihmisten hoivan ja terveyspalveluiden tuottamisen apuvälineenä, joka on varmaankin vaikuttanut osallistumiseeni ja siihen, miten olen kokenut hankkeen sekä alla oleviin mielipiteisiini.

Minulla ei kuitenkaan ollut tietoa, kuinka tuo olisi käytännössä toteutettavissa, eikä siitä, miten merkittäviä taloudellisia vaikutuksia teknologialla on, kun sitä käytetään sen kaikki mahdollisuudet hyödyntäen.

Julkisuudessa on ollut paljon kirjoituksia, joissa epäillään, ja jopa pelotellaan, teknologian ja robottien korvaavan ihminen hoivatyössä, että vanhukset ja hoivaa tarvitsevat oltaisiin jättämässä vaille ihmisen tuomaa läheisyyttä ja hoitoa. Olen aina suhtautunut tällaisiin kirjoituksiin ja ajatuksiin kriittisesti, ja Ennakoi-hankkeen myötä tämä suhtautumiseni on vahvistunut.

Olen saanut huomata, kuinka paljon apua näistä teknologisista apuvälineistä on koko hoito- ja hoivaketjuun, ja teknologia ja digitaaliset apuvälineet tulevat olemaan yhä merkittävämmässä roolissa mahdollistamaan ikäihmisten kotona asumisen jatkumisen mahdollisimman pitkään, turvallisesti.

Hankkeessa mukana olleiden innovaatioiden avulla mitataan, dokumentoidaan, ennakoidaan ja parannetaan ikäihmisten fyysisiä ja henkisiä kykyjä hallita itseään, mm. tasapainoa, muistia, sosiaalisia valmiuksia, jne, ja näin ikäihmisten mahdollisuudet asua kotonaan myös tulevaisuudessa paranevat.

Hankkeen myötä on saatu luotua yhteistyöverkostoja eri organisaatioissa työskentelevien välillä, kuntien kesken, sekä kuntien ja Hyvinvointialueen toimijoiden välillä. Ja ennen kaikkea näiden eri tasoilla toimivien hoiva-alan henkilöiden ja yrityselämän sekä kolmannen sektorin järjestöjen, ml. seurakunnat ja eläkeläisjärjestöt, kesken. Hankkeen myötä on saatu ajantasaista tietoa alan viimeisimmistä tuotannossa olevista tuotteista, sekä kehitysnäkymistä suunnitteilla oleviin projekteihin. Uskoisin myös yritysten saaneen hankkeesta hyvää palautetta ja virikkeitä uusien tuotteiden suunnitteluun.

Ennakoi-hankeen antamia kokemuksia ja innovaatioita sovellettaessa ja saataessa laajemminkin käytäntöön, Hyvinvointialueilla on paremmat mahdollisuudet saada säästöohjelmansa toteutettua.

Toiveeni on, että tämä kehitys- ja yhteistyö kaikilla tasoilla tulee jatkumaan edelleen jossain muodossa ja hankkeen myötä saadut hyvät kokemukset ja käytännöt saataisiin käyttöön laajemminkin ainakin koko Hyvinvointialueellamme.” (Jorma Winter.)

“Hei!

Olen 81v nainen ja olen ollut kokemusasiantuntijana Ennakoi-hankkeessa. On ollut mielenkiintoista tutustua digitaalisiin laitteisiin, joiden avulla voi pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Kokemusasiantijuus on myös poistanut ennakkoluuloja digipalveluita kohtaan. Olen myös itse valmis käyttämään niitä, kun tarvetta ilmaantuu. Verkostoituminen/ yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää ikäihmisten palveluiden kehittämisen kannalta. Odotan mielenkiinnolla Ennakoi -hankkeen tukoksia. Yhteistyöterveisin Eila Järvinen.”

11. Lopuksi

Teknologisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto ennakointitiedon keräämisessä ja ikäihmisten kotona asumisen tukemissa edellyttää monialaista yhteistyötä. Ennakoi-hanke oli todellinen pikakurssi monialaiseen yhteistyöhön ja osoitti käytännössä yhteistyön tärkeyden. Hankkeeseen osallistui asiantuntijoita Lapin AMKin fysioterapian, vanhustyön, hoitotyön sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksista. Lisäksi tiivis yhteistyö eri toimijoiden ja alueen asukkaiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, jotta kehittämistyö toteutui aitoon tarpeeseen. Toimivan yhteistyön onnistumiseksi hankkeessa luotiin avoin, tasavertainen ja toimiva ympäristö osallistavien työpajojen avulla. Tämä edisti kehittämistyötä teknologisten ratkaisujen eteenpäin viemisessä ja uusien innovatiivisten toimintamallien löytymisessä.

Hanke vahvisti ennakoivien, hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien merkitystä kokonaisuudessaan sekä lisäsi tietoa olemassa olevista teknologisista laitteista ja niiden käyttöönotosta. Saatua osaamista on viety suoraan käytäntöön sekä Lapin AMKin eri koulutusten opetukseen.

Hankkeen alusta lähtien hanke on kiinnostanut laajasti ja hanke on ollut esillä useissa aiheeseen liittyvissä webinaareissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Hankkeen tulokset ja ennakoivien toimien vaikutus on kiinnostanut myös päättäjiä ja hankkeen projektipäällikkö osallistui kutsuttuna eduskuntaan asiantuntijoiden pyöreään pöytään keskustelemaan vanhustenhuollon tulevaisuudesta. Lisäksi hanke sai Hyvil Oy:n pyynnöstä valmisteltavaksi kuvauksen esille tulleista tiedonsiirron haasteista toimitettavaksi Valtionvarainministeriön Digiesteiden purkaminen – hankkeen valmisteluun.

Ennakointi on vaikuttavaa, onko meillä varaa jättää ennakointia toteuttamatta. Hankkeessa tuotettujen hyvien käytäntöjen jakaminen ja kehittäminen jatkuu Ennakoinnin verkostofoorumissa sekä käynnistyneenä yhteistyönä eri toimijoiden kanssa.

12. Lähteet

Ainone. (2023). Ainone -neurologisen toimintakyvyn asiantuntija. Haettu10.9.2025 osoitteesta https://ainone.eu/fi/

Arolaakso, S., Hirvonen, J., Siimes, A. & Valtonen, J. (2017). Ikäihmisten Hyvinvointia Edistävät Kotikäynnit Digiaikaan, pilottikokeilu. Teoksessa L. Viinamäki & E. Jumisko (toim.), Hyvinvointipalvelut SOTEmyllyssä, 14 puheenvuoroa lappilais-sotesta (Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 25/2017). Lapin ammattikorkeakoulu.

Arolaakso, S. & Rautio, A. (7.6.2024). Pelisovelluksen kokeilu Ennakoi-hankkeessa [blogikirjoitus]. Vanhustyön uudelleen muotoilu -blogi. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/tyohyve/?p=437

Beauchamp, M.K. (2020). Screening for Preclinical Balance Limitations in Younger Older Adults: Time for a Paradigm Shift? Physical Therapy, 100(4).

European Integration Office (n.d.). Guide to the Logical Framework Approach. Belgrade: Government of the Republic of Serbia, European Integration Office. Haettu 24.4.2026 osoitteesta http://www.evropa.gov.rs/Evropa/ShowDocument.aspx?Type=Home&Id=525

Euroopan komissio. (n.d.). Eurooppalaista terveystietoaluetta koskeva asetus (EHDS). Haettu 1.2.2026 osoitteesta https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space-regulation-ehds_fi

Fried, S. (2025). Digitaidot arjessa eli DADL – digital activities of daily living. https://vtkl.fi/digitaidot-arjessa-eli-dadl-digital-activities-of-daily-living/

F-Secure. (2023). Mikä on kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA)? Haettu 1.12.2025. osoitteesta https://www.f-secure.com/fi/articles/what-is-two-factor-authentication

GDPR.eu. (2025). What is GDPR?. Viitattu 1.12.2025. https://gdpr.eu/what-is-gdpr/

Hendriksen, C., & Vass, M. (2005). Preventive home visits to elderly people in Denmark. Zeitschrift für Gerontologie und Geriatrie, 38 (Suppl 1), I31–I33. https://doi.org/10.1007/s00391-005-1109-9

HUR. (2023). HUR SmartBalance. Haettu 14.10.2025 osoitteesta https://hur.fi/product/hur-smartbalance

Ikäinstituutti. (2017). Kävely kevyemmäksi. Haettu 13.10.2025 osoitteesta https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/KAVELY_KEVYEMMAKSI_Suomi-Saav.pdf

Ikäinstituutti. (2019). Tasapaino taitavaksi. Haettu 13.10.2025 osoitteesta https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2019/12/Saav_A3_TASAPAINO_TAITAVAKSI_2-puol.pdf

Jalonen, H., Lehti, M., Tonteri, A., Koskelo, M., Nousiainen, A.K. & Jäppinen, T. (2017). Signaaleista tulevaisuustarinoihin, Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 109, 2017

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 2009/617. Haettu 1.12.2025 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2009/617

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali‑ ja terveyspalveluista 980/2012. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120980

Lehto, A.-M. & Nikola, J. (2026). Kunto65-pilottiin osallistuneiden kokemuksia pilotin vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen. (Opinnäytetyö). Lapin ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/910083

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K., & Anttila, H. (2020). Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI‑malli) (VTT Technology 373). VTT. https://doi.org/10.32040/2242‑122X.2020.T373

Microsoft. (2025). What is the FHIR service? Azure Health Data Services – FHIR service documentation. Haettu 6.12.2025 osoitteesta https://learn.microsoft.com/en-us/azure/healthcare-apis/fhir/overview

Mois, G. & Rogers, W. (2024). Developing a Framework for Digital Activities of Daily Living. The Gerontologist, 64(10), gnae110. https://doi.org/10.1093/geront/gnae110

Myontec. n.d. Sports. (2025). Haettu 20.9.2025 osoitteesta https://myontech.com.sports

Nikula, K., Rautio, A. & Rytky, R. (13.10.2025). Opiskelijana Ennakoi-hankkeessa. [blogikirjoitus]. Vanhustyön uudelleen muotoilu -blogi. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/tyohyve/?p=462

Niskasaari, E., Cansel, A., Kemppainen, T., Lehto, P. & Tiihonen, T. (2025). Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi. Haettu 11.2.2026 osoitteesta https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollon-edellakavijaksi/

OnniTV. (2023). Haettu 20.9.2025 osoitteesta https://www.onnitv.fi

Paananen, H., Satokangas, M., Karreinen, S., Paatela, S., Huhtakangas, M., Keskimäki, I. & Tynkkynen, L-K. (2023). Integraation ulottuvuudet hyvinvointialuestrategioissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2023.

Piirtola, M., Äijö, M., Pitkänen, T., Ylitörmänen, T., Hartikainen, S. & Koivula, R. (2024). Kaatumisen ehkäisyn maailmansuositukset iäkkäiden henkilöiden tueksi. Fysioterapia. https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2025/01/Piirtola_kaatumisten-maailmansuositukset-Fysioterapia_2024.pdf

Polar. (2025). Polar. Haettu 13.10.2025 osoitteesta https://www.polar.com/fi

Richardson J, Beauchamp M, Bean J, Brach J, Chaves PHM, Guralnik JM., et al. (2023). Defining and Measuring Preclinical Mobility Limitation: An Expert Consensus Exercise Informed by a Scoping Review. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2023;78:1641–50.

STM & Suomen Kuntaliitto. (2024). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6

STM. (2024). Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön JULKAISUJA | 2024:2.

STM. (2020a). Kansallinen ikäohjelma 2030. Sosiaali‑ ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-0000-0

STM. (2020b). STM ohjeistaa kuntia ottamaan käyttöön ennakoivia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamiseksi. Haettu 11.2.2026 osoitteesta https://stm.fi/-/stm-ohjeistaa-kuntia-ottamaan-kayttoon-ennakoivia-toimia-sosiaali-ja-terveydenhuollon-vahvistamiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024a). Iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä rakenteissa puutteita kunnissa ja hyvinvointialueilla Viitattu 11.2.2026 https://thl.fi/-/iakkaiden-terveytta-ja-hyvinvointia-edistavissa-rakenteissa-puutteita-kunnissa-ja-hyvinvointialueilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024b). Sotkanet – hyvinvoinnin tilasto- ja indikaattoripankki. https://sotkanet.fi

UKK-instituutti, (2025). Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille

Valtiovarainministeriö. (2020). Tuottavuutta pilvipalveluilla. Ohje julkisen hallinnon pilvipalvelujen hyödyntämiseen. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:66. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Haettu 1.12.2025 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-327-4

Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry. (2024). Konstikoppa-kiertävä teknologianäyttely. Haettu 13.10.2025 osoitteesta https://www.valli.fi/tyomuotomme/ikateknologiakeskus/tietopankki/konstikoppa/

Vääräniemi, A. (2.10.2024). Tervolan ikäihmisten toimintakykyä kartoitetaan ennakolta. Tervola-lehti. https://visualdesing.fi/wp-content/uploads/2024/10/TERVOLA_A_20241002_01.pdf

YetiCare. (2025). Ikäihmiset. Haettu 15.9.2025 osoitteesta https://yeticare.fi/fi/kayttajaryhmat/ikaihmiset/

Weiss, C.O., Wolff, J.L., Egleston, B., Seplaki, C.L. & Fried, L.P. (2012). Incident preclinical mobility disability (PCMD) increases future risk of new difficulty walking and reduction in walking activity. Arch Gerontol Geriatr. 2012;54(3).

White, M. 2023. päivitetty (25.4.2025). [New Research] How hard is the MD5 hashing algorithm to crack? Specops Software. Haettu 1.12.2025 osoitteesta https://specopssoft.com/blog/best-password-practices-to-defend-against-modern-cracking-attacks/

World Health Organization & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2004). Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF): Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Haettu 2.10.2025 osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77744/ICF_2013_2503verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y