Tuore opinnäytetyö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella osoittaa, että lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa hoitokäytännöt ovat monipuolistuneet ja osin yhtenäistyneet. Kehityksellä on merkitystä terapiatakuun toimeenpanossa ja palvelujen yhdenvertaisuuden parantamisessa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettu opinnäytetyö selvitti lasten ja
nuorten perustason mielenterveyspalveluissa käytettäviä hoitokäytänteitä
vuosina 2024 ja 2025. Tutkimus tuotti kokonaiskuvan siitä, millaista hoitoa
tarjotaan, miten käytännöt eroavat alueittain ja millaisia muutoksia
kehittämistoimet ovat tuottaneet vuoden aikana. Tutkimus perustui kahteen
laajaan asiakasanalyysiin (n=749 ja n=884) ja analyysimenetelminä käytettiin
klusterianalyysiä ja ristiintaulukointia.

Tutkimuksessa muodostui kolme hoitoprofiilia: pitkäkestoinen seurantahoito,
tavoitteellinen ja arvioiva hoito sekä rakenteinen ja menetelmällinen hoito.
Kehittämistoimien myötä intensiivisten lyhytterapeuttisten menetelmien käyttö
lisääntyi hieman, mutta niiden hyödyntäminen jäi edelleen epätasaiseksi.

Parannuksia hoidon tarpeen arviointiin

Tulosten mukaan hoitokäytänteet monipuolistuivat ja osin yhtenäistyivät, mutta
alueellisia eroja jäi erityisesti strukturoitujen menetelmien käytössä ja
hoitojaksojen kestossa. Hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen parani selvästi
Koillismaalla sekä Eteläisen ja Rannikon alueella, mikä viittaa yhtenäisten
arviointikäytäntöjen juurtumiseen. Hoitosuunnitelmat laadittiin kattavasti, mutta
kirjaamiskäytännöissä ilmeni vaihtelua.

Tulokset tukevat terapiatakuun toimeenpanoa ja kansallisia hoitosuosituksia. Ne
tarjoavat hyvinvointialueelle ajantasaista tietoa palvelujen kehittämiseksi,
yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi ja hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.

Myönteisiä vaikutuksia hoitokäytäntöihin

Tietoa voidaan hyödyntää hoitosuunnitelmien laadun kehittämisessä,
menetelmäosaamisen vahvistamisessa ja alueellisten erojen tasoittamisessa.
Kehittämistoimet, kuten Terapiat etulinjaan – mallin käyttöönotto, systemaattinen
hoidon tarpeen arvio ja digitaalinen Interventionavigaattori, ovat jo tuottaneet
myönteisiä vaikutuksia hoitokäytäntöihin.

Opinnäytetyön perusteella hoitokäytännöt ovat kehittyneet kohti
suunnitelmallisempaa ja menetelmällisempää työotetta, mutta yhtenäistämistä
tarvitaan edelleen. Tulokset korostavat hoidon tarpeen arvioinnin ja
hoitosuunnitelmien merkitystä, sekä menetelmien systemaattista käyttöönottoa,
jotta psykososiaaliset hoidot toteutuvat oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti koko
hyvinvointialueella.

Lisätietoja:

Ida Alaraappana
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sähköposti: ida.alaraappana@pohde.fi

Petri Luolavirta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sähköposti: petri.luolavirta@pohde.fi

Kaksi naista keskustelee, toinen ottaa muistiinpanoja