Lapin AMK:n ylemmän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Anu Karvosen opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja johtajien näkemyksiä työilmapiirin yhteydestä johtamiseen ja yksikön toimintaan.

Tavoitteena oli tuottaa johtajien käyttöön tietoa aiheesta sekä ehdotuksia, miten edistää positiivista työilmapiiriä ja siten yksikön toimintaa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä erään Pohjois-suomalaisen kunnan varhaiskasvatuksen kanssa.

Tärkeimpänä tuloksena tutkimuksessa oli selkeä yhteys työilmapiirin ja johtajan työn sekä johtajan ajankäytön välillä. Lisäksi sillä todettiin olevan yhteyttä yksikön toimintaan ja varhaiskasvatuksen asiakkaisiin sekä työntekijöiden työhyvinvointiin. Myös työn olosuhteet, resurssit ja johtaminen olivat tulosten mukaan yhteydessä työhyvinvointiin.

Työilmapiiriin panostaminen luo toimivaa yhteistyötä

Taloustavoitteet ja uudet lakien tuomat säädökset voivat kääntyä varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin kanssa vastakkain. Siihen peilaten työilmapiiriin panostaminen näyttäytyi positiivisena.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että positiivinen työilmapiiri luo varhaiskasvatusyksikköön toimivaa yhteistyötä työntekijöiden ja ryhmien välille, aitoa ja rehellistä vuorovaikutusta johtajan ja työntekijöiden välille sekä työn kehittämisen kulttuuria. Sen todettiin lisäävän positiivista yhteistyötä vanhempien kanssa sekä yksilöllistä lasten hoitoa ja kasvatusta.

Työilmapiirin ollessa positiivinen, työntekijät kanavoivat työaikansa lasten hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen. Sen todettiin näyttäytyvän lapsille ja vanhemmille positiivisena ja aktiivisena toimintana ja vaikuttavan lasten oppimiseen ja käyttäytymiseen. Tulosten mukaan myös johtaja saa käyttää työaikansa yksikön kehittämiseen ja oikeanlaiseen henkilöstöjohtamiseen.

Avoimella ja rehellisellä johtamisella positiivinen vaikutus

Negatiivisen ilmapiirin todettiin työllistävän johtajaa suhteiden selvittämisen ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta ja vaikuttavan työntekijöiden väliseen yhteistyöhön sekä työhön lasten kanssa. Sen todettiin aiheuttavan vanhemmille negatiivista tunnetta lastansa hoitavan tiimin toiminnasta ja lapsille turvattomuuden tunnetta ja ei-toivotun käytöksen lisääntymistä.

Tutkimus osoitti, että johtajilla on keinoja edistää yksikkönsä työilmapiiriä esimerkiksi panostamalla enemmän avoimeen ja rehelliseen johtamiseen, työntekijöiden aitoon kohtaamiseen ja riittävän ajan varaamiseen keskustelulle. Nämä vaikuttavat tutkimuksen mukaan positiivisesti työilmapiirin kehittymiseen. Vastauksissa nousi esiin ilmapiirin kannalta oleellisina myös työhyvinvointipäivät ja -tempaukset, mutta enemmän arvostettiin johtajan aitoa läsnä olemista työntekijöille ja mukana olemista yksikön arjessa.

Tuloksia hyödyntämällä taloudellista hyötyä

Tuloksia hyödyntämällä johtajat voivat panostaa tulevaisuudessa työilmapiiriä parantaviin menetelmiin ja pyrkiä vähentämään työntekijöiden henkistä kuormittumista ja työhyvinvoinnin heikentymistä. Sen avulla voidaan tavoitella vähemmän sairauspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuutta sekä parantaa koko alan pito- ja vetovoimaa.

Positiivisen työilmapiirin kehittämisellä voidaan katsoa olevan myös taloudellista hyötyä organisaatioille työyhteisöä korjaavien tekijöiden kustannusten, työterveyskulujen, sairauspoissaolojen ja sijaisten hankkimisen kautta.

Lisätietoja:

Anu Karvonen
anu.karvonen@rovaniemi.fi