Rahalla voi olla positiivisia vaikutuksia rekrytoinnissa, mutta se ei ratkaise kaikkia rekrytointiin liittyviä haasteita.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin on haasteellista saada työvoimaa, ja työvoimatilanteen ennustetaan heikkenevän entisestään. Rekrytointikorvausten käyttö haastavissa työvoimatilanteissa on yleistynyt.

Lapin ammattikorkeakoulun Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntijan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat Katariina Ulappaluoto, Kreeta Mäenpää ja Saana Söderberg selvittivät YAMK-opinnäytetyössään rekrytointikorvausten käyttöä hoitoalalla sekä rekrytointiin osallistuvien henkilöiden ja hoitohenkilöstön mielipiteitä rekrytointikorvauksista.

Tavoitteena oli tuottaa tietoa rekrytointikorvauksen hyödyntämisestä tai sen haasteista työyhteisölle sekä työnantajalle, opinnäytetyön toimeksiantajalle Attendolle. Tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako rekrytointikorvaus rekrytointiprosessiin ja kuinka rekrytointikorvaus vaikuttaa jo työssä olevien työmotivaatioon ja suhtautumiseen työnantajaansa sekä rekrytointikorvauksen saaneisiin työkavereihin.

Rekrytointikorvauksilla houkutellaan, mutta pysyvyyttä ei taata

Tuloksissa ilmeni rekrytointikorvauksien aiheuttavan haasteita työilmapiirissä, esimerkiksi kateutta ja epätasa-arvoisuuden tunnetta. Niiden käyttö herättää myös negatiivisia kokemuksia kauemmin yksikössä työskennelleen henkilökunnan keskuudessa. Työyhteisön jännitteitä voidaan lievittää avoimella keskustelulla aiheesta, sen avulla edistetään tasa-arvoisuuden tunnetta.

Haastavilla rekrytointialueilla työyhteisö ymmärtää korvausten tarpeellisuuden. Rekrytointikorvausten käyttö lisäsi työhakemusten määrää, mikä taas lisäsi niihin liittyvää työmäärää. Korvauksen päättymisen jälkeen 14 % jatkoi työskentelyä kyseisessä yksikössä. Vähäisen sitoutumisen vuoksi usein vaihtuvien työntekijöiden perehdyttäminen kuormittaa vakihenkilöstöä.

Sosiaali- ja terveysalan matalat palkat korostuivat vastauksissa, johon toivottiin muutosta. Kyselyn avoimissa vastauksissa pohdittiin paljon eri korvausmuotoja ja ettei kaikilla ammattiryhmillä ole mahdollisuutta saada rekrytointikorvausta. Kehittämisideoina nousi esiin rekrytointikorvausjärjestelmän kehittäminen ja uusien vaihtoehtokorvausten käyttö. Sitouttamiskorvaukset ja vinkkipalkkiot voisivat mahdollisesti pitkällä aikavälillä tarjota vaihtoehtoisen lähestymistavan, joka saattaa osoittautua rekrytointikorvauksia vaikuttavammaksi henkilöstön houkuttelussa ja pysyvyydessä.

Lisätietoja

Katariina Ulappaluoto kata.ulappaluoto@gmail.com
Kreeta Mäenpää kreeta.maenpaa@outlook.com
Saana Söderberg koskisensaana@gmail.com

Hoitaja juttelemassa iäkkäälle henkilölle