Ammattikorkeakoulut ovat elinkeinoelämän keskeisiä kehittäjäorganisaatioita alueillaan, ja Lapin AMK on sitä erityisesti. AMK tekee vuosittain yhteistyötä yli 600 yrityksen tai muun yhteisön kanssa, mutta harvat tietävät, miten käänteentekevää amk-yhteistyö voi laajimmillaan olla.   

Keskisuurena ammattikorkeakouluna Lapin AMK järjestää korkeakouluopetusta lähestulkoon kaikilla Pohjois-Suomen kannalta keskeisillä aloilla. Laajan alakirjon myötä myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö (TKI) koskettaa elinkeinoja matkailusta teollisuuteen, luonnonvaroista digitalisaatioon ja hyvinvointialoista liiketoimintaosaamiseen.

Jotta yritysten kynnys ottaa yhteyttä Lapin ammattikorkeakouluun olisi jatkossa vielä matalampi, on amkille palkattu elinkeinoelämän yhteyksiä hoitamaan yhteyspäällikkö. Insinööri Raimo Pyyny on aloittanut tehtävässä lokakuussa.

Henkilö nojaa porraskaiteeseen ja hymyilee kameralle korkeakoulun aulassa.

Torniolaisella Raimo Pyynyllä on yli 20 vuoden kokemus kehittämis- ja yrityspalvelutehtävistä. Yhdeksän vuotta yrittäjänäkin toiminut Raimo tunnetaan ammattikorkeakoululla mutkattomana ja ratkaisukeskeisenä työkaverina.  

Yhteyspäällikön yksiselitteisenä tehtävänä on tehdä ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä (TKI) ja niihin liittyviä yrityspalveluita tutuksi sekä alueen elinkeinotoimijoille että yrityksille ja yhteisöille laajemminkin. Raimo on asettanut tavoitteekseen, että jokainen yrittäjät Lapissa tietää, mitä amkilla on yrityksille tarjota.

– Lapin AMK on ennen kaikkea kumppani yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn tukemisessa, hän tiivistää.

Työharjoitteluista tutkimushankkeisiin

Yritykset ja muut yhteisöt saavat suoraa hyötyä AMK-yhteistyöstä: uutta osaamista, tietoa, innovaatioita ja resursseja toimintaansa. Yrityksille tutuimmat yhteistyömuodot ovat amk-opiskelijoiden työharjoittelut ja opinnäytetyötoimeksiannot. Näiden lisäksi monet osaavat jo hyödyntää muitakin pienimuotoisia opiskelijatyönä tehtäviä toimeksiantoja.

Hankeyhteistyössä on kyse toiminnan pitkäjänteisemmästä kehittämisestä. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on Lapin AMKissa käynnissä reilut 150, joissa lähes kaikissa on mukana muitakin organisaatiota. Tutkimusyhteistyö onkin amk-yhteistyön muodoista pitkäkestoisinta ja vaikuttavinta.

– Tällä hetkellä autamme esimerkiksi teollisuusyrityksiä kehittämään tuotantoprosessejaan, matkailualan toimijoita hyödyntämään vastuullisuusdataa ja hyvinvointialan yrityksiä kokeilemaan uusia digitaalisia palvelumalleja. Myös vihreä siirtymä, energiatehokkuus, biotalous, elämyksellisyys, huoltovarmuus, kaksoiskäyttö ja tekoälyn soveltaminen ovat nyt ajankohtaisia teemoja monilla aloilla, Raimo Pyyny listaa.

AMK voi olla myös väylä kansainvälistymiseen. Hankeyhteistyö avaa tietä kansainvälisiin tapahtumiin ja verkostoihin, joista saa usein ideoita, rahoitusta ja kumppaneita oman yrityksen kehitystyön tueksi.

– Yritys voi tulla mukaan pienellä kokeilulla tai osaksi isompaa kokonaisuutta – aina tarpeidensa mukaan.

Rahoitusta ja osaamista kasvuhakuisille yrityksille

Raimo Pyynyn mukaan kasvuhakuisille yrityksille on tarjolla runsaasti rahoitusmahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii usein yhteisiä ponnistuksia.

Esimerkiksi Business Finlandin, Horizon Europen ja muun kilpaillun rahoituksen turvin voidaan käynnistää yritysten kasvua tukevia kehittämishankkeita, mutta ne edellyttävät yleensä useamman yrityksen ja organisaation muodostamaa yhteistyöverkostoa. Yritykset ovat näissä hankkeissa tasavertaisia toteuttajakumppaneita. Tätä toimintatapaa Lapin AMK haluaa erityisesti vahvistaa.

– Yksittäisellä yrityksellä voi olla haasteita löytää itselleen sopivia kumppaneita tällaisiin kokonaisuuksiin. Siinä kohtaa voimme amkina olla suuri apu – me hyödynnämme omia kotimaisia ja kansainvälisiä verkostojamme ja autamme kokoamaan oikeat toimijat yhteen. Tällainen verkottaminen on yksi keskeisimmistä tehtävistäni, Raimo Pyyny kertoo.

Asiantuntijapalvelut täydentävät yrityksen omaa osaamista

Lapin AMK tarjoaa yrityksille myös osaamisen kehittämiseen liittyviä maksullisia palveluja, esimerkiksi henkilöstövalmennuksia ja mittaus-, testaus-, tuotekehitys- ja innovaatiopalveluja. Ammattikorkeakoululla on lisäksi 40 kehittämisympäristöä, laboratorioita ja palvelukonseptia, joita yritykset voivat hyödyntää tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja pilotoinnissa.

– Voimme tuoda erikoisosaamista ja asiantuntijapalveluja myös yritysten omiin tiloihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa asiantuntijan hankkimista alueelle muutamaksi päiväksi, jolloin yrityksen henkilöstön ei tarvitse matkustaa kauemmas koulutuksiin tai kehittämispäiviin. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä ajassa että kustannuksissa, Raimo Pyyny valottaa.

Palveluja ei hänen mukaansa luoda tyhjästä, vaan niiden kehittämisessä ja räätälöinnissä kuullaan asiakkaiden toiveita tiiviissä vuoropuhelussa. Yhteistyö on avainsana laajemminkin.

Tehemmä pois -asennetta tarvitaan

Suomessa tavoitellaan tutkimus- ja kehitysinvestointien nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Raimo Pyynyn mielestä tämä luo myös Lapin yrityksille uudenlaista kasvupotentiaalia.

– Lappilaiset yritykset ovat monella tapaa innovatiivisia ja rohkeita kokeilijoita. Me haluamme olla se taho, joka tekee tutkimus- ja kehitystoiminnasta helppoa, hyödyllistä ja saavutettavaa – olipa yritys iso tai pieni, hän kiteyttää.

FAKTA

Oppilaitosyhteistyön muodot yrityksille

  • Opiskelijatyöt ja opinnäytetyötoimeksiannot: Ilmoita kehittämistehtävä- tai opinnäytetyöideasta Tuudossa . Ilmoituksen jättäminen on maksutonta, mutta vaatii ensimmäisellä kerralla rekisteröitymisen.
  • Harjoittelija– ja työntekijärekrytointi: Ilmoita myös avoimista tehtävistä Tuudossa.  Sote-alan harjoittelupaikat välitetään ammattikorkeakoulujen yhteisen Jobiili-palvelun kautta.