Aikuisten ADHD-arviointeihin kohdistuvat pitkät jonot ja henkilöstön kuormittuminen ovat lisänneet tarvetta kehittää uusia tapoja toteuttaa arviointiprosessia.

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyspalveluihin

Opinnäytetyössäni tarkastelin psykiatristen sairaanhoitajien odotuksia, valmiuksia ja kehittämistarpeita Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ADHD-digitutkimuspolulla. Tutkimus osoitti, että ADHD-tutkimuspolku voi nopeuttaa hoitoon pääsyä, selkeyttää hoitoprosessia ja lisätä työn mielekkyyttä, jos sen käyttöönotto toteutetaan suunnitelmallisesti.

Hoitajat kokivat, että selkeästi rakennettu ADHD-digitutkimuspolku vähentää päällekkäistä työtä, parantaa tiedonkulkua ja auttaa jäsentämään koko tutkimusprosessin kulkua. Digitaalisuuden nähtiin erityisesti tehostavan potilaan ohjautumista oikeaan arvioon ja vapauttavan aikaa kliiniseen kohtaamiseen.

Oikea-aikainen diagnosointi tehostuu digitaalisilla ratkaisuilla

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on yleinen neurokehityksellinen häiriö, jonka oikea-aikainen diagnosointi on potilaan toimintakyvyn ja mielenterveyden kannalta keskeistä. Digitaaliset palvelut voivat nopeuttaa arviointia, vähentää alueellisia eroja ja parantaa hoidon yhdenvertaista saatavuutta. Tutkimukseni saatujen tulosten mukaan ADHD-digitutkimuspolku ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille, mikä korostaa yksilöllistä arviointia ja vaihtoehtoisten palvelumuotojen tarvetta.

Toimiva digitutkimuspolku tukee työhyvinvointia

Hoitajat arvioivat, että hyvin suunniteltu ja helppokäyttöinen järjestelmä voi vähentää työn kuormittavuutta ja lisätä hallinnan tunnetta. Erityisesti etätyömahdollisuuksien nähtiin tukevan työssä jaksamista. Samalla he kuitenkin toivat esiin selkeän perehdytyksen ja toimivien teknisten ratkaisujen välttämättömyyden, sillä mikäli järjestelmä ei toimi, siitä tulee helposti lisäkuormaa.

Kliininen ADHD-osaaminen ja perehdytys nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi

Tutkimukseni keskeinen havainto oli tarve vahvistaa kliinistä ADHD-osaamista. Hoitajat kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta ADHD:n oirekuvasta, poissulkevista tekijöistä ja tutkimuksiin ohjaamisen periaatteista.

Myös digitaalisten työkalujen käytön tuki ja selkeät, helposti saavutettavat ohjeet nousivat tärkeiksi. Hoitajat toivoivat vaiheittaista perehdytystä, verkkokursseja ja lyhyitä ohjevideoita, joihin voisi palata työn lomassa. Säännöllisen koulutuksen koettiin ylläpitävän osaamista ja tukevan digitutkimuspolun juurtumista osaksi arjen työtä.

Tutkimus hyödyttää digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittämistä

Tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella digitutkimuspolkujen kehittämisessä, hoitohenkilöstön koulutuksen suunnittelussa sekä digitaalisten mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämisessä. ADHD-digitutkimuspolku voi toimia merkittävänä työvälineenä hoitoprosessien sujuvoittamisessa, mutta sen onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä rakenteita, käyttäjäystävällisiä järjestelmiä ja riittävää kliinistä osaamista.

Opinnäytetyön nimi:

Psykiatristen sairaanhoitajien odotukset, valmiudet ja kehittämistarpeet ADHD-digitutkimuspolulla

Tekijä:

Suvi Latva, sairaanhoitaja ylempi AMK

Koulutusohjelma:

Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntija,
Lapin ammattikorkeakoulu

Toimeksiantaja:

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Lisätietoja:

Suvi Latva
sulatva@edu.lapinamk.fi

Nainen työskentelee läppärin ääressä. Hänen sormensa ovat näppäimistöllä. Hänellä on yllään oranssi neule.