Pilvi Taskinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

ACTIVE-hankkeen hankehakemuksessa kannettiin huolta poistuvien liiketoimintamahdollisuuksien kuten turvetuotannon jättämää aukkoa Lapin alueella ja näin ollen aktivoidaan taloudellista toimintaa joko olemassa olevien yritysten kasvun tai uusien yritysten  synnyn aikaansaaman liiketoiminnan myötä. Tämä hankkeen missio on relevantti ja ollut pohjustamassa tavoiteasetantaa. ACTIVE-hankkeelle myönnettiin rahoitus ja se käynnistyi vuonna 2024.   

Luomalla ketteriä ratkaisumalleja sekä sovittamalla ja liittämällä yhteen yrityksiä ja yritysverkostoja, jossa varsinaisten tuotteiden ja palveluiden tuottajien lisäksi on laajemmin tuotekehitystä tekeviä tahoja, voidaan saada aikaan uutta toimeliaisuutta. 

Yritysten sijoittaessa nopeisiin tuotekehityskonsepteihin yritykset, yritysverkosto ja innovaatiokeskittymät muuttuvat ja kehittyvät. Hankkeella on ohjausryhmä, joka seuraa toimenpiteiden onnistumista suhteessa tavoitteeseen.  

Hankkeen toimenpiteet on paketoitu neljään erilliseen kokonaisuuteen, joita tiimit toteuttavat. Työpaketit toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina ja voivat olla osaltaan jatkumoa toisilleen, joten hankkeen projektointi on sisäänrakennettu suunnitelman kirjoittamisen yhteydessä.  

Työpakettien sisältö 

Työpaketin 1) Strateginen analyysi koskettaa kaikkia ryhmiä yhdessä ja sen tuotoksena on syntynyt toimintaympäristön kilpailuvoima-analyysi: kuvaus siitä kuinka Lapin ammattikorkeakoulu asemoituu kilpailun kenttään ja kuinka sen tulee siihen asemoitua, jotta muun muassa ACTIVE-hankkeen missio täyttyy ja silti vältetään kilpailuasetelmaa yritystoimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun perustehtävä on tukea aluekehitystä.  Työpaketteja ovat toteuttamassa Lapin AMKin osaamisryhmistä Älykäs rakennettu ympäristö, Uudistuva teollisuus, Digitaaliset ratkaisut ja Tulevaisuuden biotalous sekä FrostBit-ohjelmointilaboratorio.  

Työpaketissa 2) Yrityskontaktointi toteutetaan kontaktointia kohtaamalla erilaisissa tapahtumissa sekä viestintävälineiden ja sovellusten välityksellä. Tavoitteena on kontaktoida 45 yritystä hankkeen aikana.   

Kontaktointien perusteella muotoillaan yritysten ongelmakohdista sekä syntyvistä ideoista pilotteja, jotka vievät yritysryppäissä esiin tulleita ideoita eteenpäin tuotteiksi, palveluiksi ja tuotekehityksen tuotoksiksi. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrityksiä, joilla on potentiaali löytää “se yhteinen ongelma”.Työpaketissa 3) ryhdytään pilotoimaan.  

Pilotoinnilla nostetaan hyödynnettävyyden tasoa 

Pilotti tarkoittaa kokeilua, testiversiota, esisarjaa tai alustavaa vaihetta. Sen tarkoituksena on yleensä kerätä tietoa, tunnistaa ongelmia, arvioida toteutettavuutta ja tehdä tarvittavia muutoksia ennen laajemman mittakaavan käyttöönottoa tai täysimittaista hanketta. Esimerkiksi uutta tuotetta, palvelua, järjestelmää tai prosessia voidaan pilotoida. (Kotus, 2025) 

Ideoista muotoillaan jäsentyneitä toiminnallisia prosesseja, joiden tavoitteena on saada aikaan esimerkiksi konsepti, joka on hyödynnettävissä toistettuna ja monistettuna.

Hankkeen määrällisenä tavoitteena on tuottaa 10 pilottia, ja laadulliset ja laajuustavoitteet määritellään yhdessä kunkin yritysryppään kanssa. Pilotissa voidaan tyytyä testaamaan syntynyttä prosessia, tuottaa konsepti tai parhaimmillaan konkreettinen tuote, applikaatio tai palvelumalli. Ketterien pilotointien pohjalta syntyy idean toimintamallin/palvelukonseptin kuvaus.  

Hankepäätökseen on kirjattu seuraavaa: “Kehittämishankkeessa tuettavan toiminnan tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä. Tämä  tarkoittaa, että hankkeen tulokset ovat julkisia eikä niihin voi liittyä liike- tai ammattisalaisuuksia  eikä tulosten julkaisemista voi estää liike- tai ammattisalaisuuteen vedoten”. 

Kokonaisuus 4) Raportointi kertonee tarvittavan työpaketin sisällöstä. Jotta täytämme tehtäväämme toimia nimenomaan aluekehityksen boosterina, velvoite raportoida resurssien käytöstä on asianmukainen. Raportoinnin viitekehys on erilainen erilaisissa rahoitusinstrumenteissa. On taitolaji kirjoittaa julkisrahoitteisiin hankehakemukseen tavoiteltu tahtotila riittävän avoimesti ja toisaalta rajata toimenpiteet ja reunaehdot riittävän konkreettisesti. Hakemuksen tulee realistisesti kertoa, mihin pyrimme; kuten aluekehityksen tukeminen ja miten sen teemme; tukemalla pien- ja keskisuurten yritysten innovointia ja kehitystä alueella.  Nykyaikainen digitaalinen ympäristö kun ei hyvin tunne maantieteellisiä rajoja ja toiminta-alueena Suomikin on jo pieni. 

Itsearviointia hankkeen yhden tiimin silmin 

Kemin ACTIVE-tiimi kuuluu Uudistuva teollisuus -osaamisryhmään ja toimii sillä olevan ja sille kehittyvän asiantuntijuuden parissa. Kemissä paneudutaan esimerkiksi konenäköön ja 3D-tulostukseen ja niiden soveltavaan käyttöön liiketoiminnassa. Pienryhmätyö on ollut tähän saakka joustavaa ja tervehenkistä. Tarvittaessa mukaan on kutsuttu erityistä asiantuntijuutta varmistamaan valittujen menetelmien käytön sujuvuus yli erilaisten siltojen. Tällainenkin täsmäketteryys on mainio tapa kehittämistyössä ja se myös laajentaa yhteistä osaamisen tasoa. 

Ketterät menetelmät ovat iteratiivinen ja inkrementaalinen lähestymistapa kehittämistyöhön, joka painottaa yksilöiden ja vuorovaikutuksen merkitystä prosessien ja työkalujen sijaan, toimivan tuotteen tuottamista kattavan dokumentaation sijaan, asiakasyhteistyötä sopimusneuvottelujen sijaan, ja muutoksiin reagoimista alkuperäisen suunnitelman seuraamisen sijaan. Tavoitteena on tuottaa arvoa nopeasti ja jatkuvasti, mukautuen samalla muuttuviin tarpeisiin ja oppien jokaisesta kehityssyklistä. (Agile Manifesto, 2001) 

Kiinnostava aihio, jossa menetelmää käytetään, on alkava projekti työnimeltään “neulepilotti”. Pilotissa on suunniteltu hyödynnettäväksi konenäköä ja tekoälyä, neuleohjeiden digitalisoimiseksi sekä digitalisaation luoman joustavuuden hyödyntämiseksi neulemallisuunnittelussa ja mallin käyttöönotossa.   

Kuva 1. Prosessin uimaratakaavio whiteboardilla online-tiimit työskentelevät ketterästi.

Toteutusvaiheessa on sahalaatikkoa työstänyt pilotointi, jolla haluttiin ratkaista moottorisahan kuljettamisen erityisiä haasteita ja koeponnistaa 3D-tulostamisen toimivuutta koekappaleiden luomisessa. Syntyi sahalaatikko erityisominaisuuksin täsmälliselle kohderyhmälle sekä konsepti vastaavien tuotteiden valmistamisesta 3D-tulostuksen keinoin.  

Kuva 2. Moottorisahan kuljetuslaatikko, jonka mallia on työstetty hankkeessa. 

Menestystarinat tarvitsevat mielikuvitusta, ideoita, tarpeita, ongelmia ja halua ratkaista niitä mahdollisimman kestävällä tavalla. Kuvatut esimerkit toivottavasti kannustavat pieniä- ja keskisuuria yrityksiä ja organisaatioita ottamaan yhteyttä hanketyötä tekeviin tahoihin, jotta mahdollisimman usea yrittäjä voisi löytää raikasta potentiaalia omasta yritystoiminnastaan uusien menetelmien kannattelemana.  

ACTIVE-hankkeen tavoitteena on luoda nopeita, vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja digitalisaatiota edistäen ja samalla luoden mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Tuloksena syntyy 10 teknologiakokeilua.  Näiden ketterien kokeilujen myötä alennetaan pk-yritysten kynnystä käynnistää omia innovaatiotoimiaan, tarjotaan kokeilujen tuloksia yritysverkoston hyödynnettäväksi ja mahdollistetaan yritysten tulevien menestystarinoiden synty. Samalla Lapin ammattikorkeakoulun innovaatiotoiminta paranee. Hankkeeseen osallistuu tiimejä viidestä osaamisryhmästä. Hankeen toteutusaika on 1.2.2024 – 28.2.2026 ja sen kokonaisbudjetti on 1 211 190 €, josta Euroopan unionin tukea on 968 946 €. Rahoituksen myöntäjänä toimii Lapin liitto. 

Viittaukset 

[1] Kotimaisten kielten keskus (Kotus). Kielitoimiston sanakirja. Haettu [Tänään, esim. 25. kesäkuuta 2025] osoitteesta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pilotti 

[2] Agile Manifesto. (2001). Manifesto for Agile Software Development. Haettu 25. kesäkuuta 2025 osoitteesta https://agilemanifesto.org/ (Huomaa: Alkuperäinen manifesti on ohjelmistokehitykseen keskittyvä, mutta sen periaatteet ovat laajasti sovellettavissa.) 

Yhteystiedot 

ACTIVE-hanke  

Hankepäällikkö jyrki.huhtaniska@lapinamk.fi, +358 40 546 8856  

Uudistuva teollisuus:  Asiantuntija veli-matti.pelimanni@lapinamk.fi, +358 40 729 7079 

Digitaaliset ratkaisut:  Asiantuntija marjo.jussila@lapinamk.fi , +358 50 461 1355 

Älykäs rakentaminen:  Asiantuntija riku.narhi@lapinamk.fi, +358 40 635 4272 

Tulevaisuuden biotalous:  Asiantuntija sirja.sarkkinen@lapinamk.fi, +358 40 512 5745 

Digitaaliset ratkaisut:  Asiantuntija joel.koutonen@lapinamk.fi  , +358 40 543 2793