Nelly Korteniemi (TaM) toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana kestävyyteen, johtamiseen ja liiketalouteen liittyvissä hankkeissa. 

EU sai vuoden 2023 alussa valmiiksi velvoittavat kestävyysraportointistandardit, joita seurasi vuoden 2024 lopussa vapaaehtoinen standardi VSME (The Voluntary standard for non-listed micro-, small- and medium-sized undertakings). Jo velvoittavaa standardia luodessa arveltiin, että suuret yritykset kuormittavat arvoverkkonsa mikro- ja pk-yrityksiä raportointiin liittyvillä tietopyynnöillä. Vapaaehtoisuuteen perustuva standardi laadittiinkin helpottamaan näihin tietopyyntöihin vastaamista. (European Financial Reporting Advisory Group, 2024) 

Vaikka VSME-raportointi on vapaaehtoista, alkoivat markkinat edetä siihen suuntaan, että yrityksille tuli painetta kestävyystietojen tuottamiseen useasta suunnasta: rahoittajalta, arvoverkosta, asiakkaalta ja tietenkin yrityksen omista kehittämistarpeista, jos kestävyysteemat haluttiin nostaa osaksi yrityksen arvontuotantoa.  

Ymmärrys näiden kahden standardin suhteesta alkoi siis jo vakiintua, kun Euroopan Komissio päätti antaa 2025 alussa Omnibus-asetuksen, joka muuttaa hieman tilannetta. Muutokset näihin raportointistandardeihin ovat viimeisellä lausuntokierroksella ja ne hyväksyttänee alkuperäisen aikataulun mukaan nyt kesäkuussa. (European Commission) 

Omnibussin suuret linjat 

Omnibus-asetuksen myötä velvoittavan kestävyysraportoinnin kohderyhmää muutettiin merkittävästi. Aiemmin velvoite koski yritystä, jos kaksi kolmesta seuravasta ehdosta täyttyi: yli 250 työntekijää, 50 miljoonan liikevaihto ja 25 miljoonaa tase. Nyt työntekijäraja on nousemassa 1000 työntekijään ja liikevaihtoraja 450 miljoonaan, mikä vähentää raportoivia yrityksiä melkein 90 prosentilla. Päivityksen jälkeen velvoitteen piiriin kuulu noin 5000 yritystä alkuperäisen 50 000 sijaan.

Jo raportoinnin aloittaneet pörssiyhtiöt jatkavat nyt entisellä mallialla raportointia. Muiden yritysryhmien aloitusta siirrettiin parilla vuodella eteenpäin siihen, että muutokset standardeihin ja kokomäärityksiin saadaan vahvistettua ja raportointi aloitetaan uudestaan vasta 2027. (Skön & Laitinen 2026) 

Vapaaehtoinen standardi 

Suomessa velvoittava kestävyysraportointi koskee jatkossa noin 140 yritystä. Velvoittavan raportoinnin piiristä tippuneet mid cap -yritykset eli pk-yritysten ja suuryritysten väliin sijoittuvat yritykset ohjataan jatkossa vapaaehtoisen raportoinnin piiriin. Samalla VSME -standardin nimestä tiputetaan viittaus mikro- ja pk-yrityksiin ja nyt nimi on VS eli vapaaehtoinen standardi. Nythän siis suuriin osa yrityksistä tulee olemaan tuon VS:n piirissä ja se määrittääkin jatkossa hyvin pitkälle sen, mitä ymmärrämme kestävyysraportoinnilla.  

Omnibus-asetuksen myötä vapaaehtoisen standardin luonne myös muuttuu. Jatkossa se rajoittaa sitä, mitä kestävyystietoja suuret yritykset voivat pienemmiltä yrityksiltä pyytää. (Euroopan Komissio 2026). 

Vaikka tietopyyntöjen sisältöjä rajoitetaan, vaikuttaa raportointi yhä pienempien yritysten asemaan markkinoilla. Suomalaiset suuryritykset ovat jo useiden vuosien ajan verranneet omia vastuullisuusvaatimuksiaan pieniin yrityksiin ja vaihtaneet sellaisia alihankintayrityksiä, jotka eivät näihin vaatimuksiin ole pystyneet vastaamaan (OP Pohjola & Nordic Institute of Business & Society NIBS, 2026). Kestävyysraportointi on siis muuttunut vapaaehtoisenakin kilpailukyvyn ehdoksi.  

Vapaaehtoinen raportointi  

Sisällöiltään vapaaehtoinen standardi ei merkittävästi nyt muutu, vaikka kohderyhmä laajeni kattamaan lähes kaikki yritykset. Standardin tavoite on auttaa sen piiriin kuuluvia yrityksiä vastaamaan raportointivelvollisilta yrityksiltä ja rahoittajilta tuleviin tietopyyntöihin, auttaa yrityksiä kestävyysteemojen johtamisessa ja kilpailukykyisenä pysymisessä sekä kestävän liiketoiminnan kehittämisessä.  

Raportoinnin rasitetta on kohdennettu uudelleen niin, että tietopisteet luokitellaan standardissa pakollisiksi, soveltuvin osin raportoitaviksi, vapaaehtoisiksi ja toimialan mukaan harkittaviksi. Energia- ja materiaali-intensiivisillä aloilla vapaaehtoinen standardi edellyttää enemmän raportointia ja toimialakohtaista olennaisuuden arviointia kuin esimerkiksi tietointensiivisillä aloilla. (Voluntary Standard 2026 s 2-3).  

Vapaaehtoisen raportoinnin sisällöt 

Vapaaehtoinen standardi kattaa samat teemat kuin velvoittava standardi. Kestävyysteemat jäsentyvät ESG-otsikon alle eli puhutaan ympäristöstä, yhteisöstä ja liiketoimintatavasta Näiden alla on yhteensä 10 alateemaa. (Voluntary Standard 2026 s 2). 

Kuva 1. Kestävyysteemojen (ESG) sisällöt  

Vapaaehtoinen standardi muodostuu kahdesta osasta eli perusmoduulista ja täydentävästä moduulista. Perusmoduuli on riittävä kokonaisuus mikroyrityksille ja muille se muodostaa raportoinnin perustan.  

Kuva 2. Vapaaehtoisen standardin rakenne: perusmoduuli ja täydentävä moduuli. 

Perusmoduuli muodostuu yhdestätoista raportoitavasta kohdasta B1-B11. B1 on perustiedot, B2 listaa kestävyysteemoihin liittyvät periaatteet, toimintaohjeet ja tavoitteet. Tästä eteenpäin kohdissa B3-B11 ovat mittarit, jotka konkretisoivat yrityksen kestävyyttä.  Mittareissa on muun muassa hiilijalanjälki eli oman toiminnan (scope 1) ja ostoenergian päästöt (scope 2).  (Voluntary Standard 2026 s 4-8). 

Täydentävässä moduulissa yritys kuvaa strategian, liiketoimintamallit ja kestävyyteen liittyvät käytännöt. Kohdassa C2 kuvataan perusmoduulissa B2 listatut periaatteet, toimintamallit ja tavoitteet kestävään talouteen siirtymiseksi. Rahoittajaa kiinnostaa täydentävässä moduulissa erityisesti C3 eli kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteet sekä tunnistetut ilmastoriskit kohdassa C4. Loput mittarit täsmentävät henkilöstöön ja toimialaan liittyviä erityiskysymyksiä. (Voluntary Standard 2026 s 8-11). 

Vapaaehtoinen raportointi ei ole laillisesti sitovaa ja sen vuoksi raportointivaatimukset eivät voi ylittää lain vaatimuksia. Jos yritys on velvoitettu raportoimaan esimerkiksi päästöjä viranomaisille, raportoidaan ne myös kestävyysraportissa. Jos velvoitteita ei ole, kyseistä raportointikohtaa ei tarvitse raportoida 

Yksinkertainenkin voi olla hyödyllinen 

VS on todella yksinkertainen raportointikehys. Sellaisenaan se voisi kuitenkin tukea pieniä yrityksiä kestävyystoimissa paremmin, jos kestävyysteemojen johtamisen ja kilpailukykyisenä säilymisen tavoitetta olisi avattu standardissa selkeämmin. 

Standardin sisällöt vastaavat yrityskehittämisen keskiöön nousseita teemoja. Samalla se käytännössä listaa markkinoiden vaatimukset. Perusmoduulissa käydään läpi kestävyysteemat ja se, onko yrityksellä periaatteita, toimintamalleja tai tavoitteita liittyen kestävyysteemoihin. Tällä yksinkertaisella KYLLÄ/EI -listauksella raportin lukija näkee yhdellä silmäyksellä sen, onko yritys reagoinut kestävyysteemoihin ja millä tavalla. 

Jos kestävyysteemoihin liittyvien periaatteiden ja toimintamallien lisäksi on asetettu tavoitteita, on teema kevyesti jo strategisella tasolla. Raportti onkin hyvä nykytila-analyysi suhteessa toimintaympäristöön ja sen pohjalta kehittämistä on hyvä jatkaa. 

Vapaaehtoinen standardi toimii pienille yrityksille, mutta mid cap -kentälle on syntymässä tyhjiö, jota markkina alkaa täyttää omilla ratkaisuillaan. Samalla hallitukselle on annettu esitys, jonka mukaan vain standardin mukaista raportointia voisi jatkossa kutsua kestävyysraportoinniksi. 

Lähteet 

European Financial Reporting Advisory Group. (2024, December 17). Voluntary reporting standard for SMEs (VSME). EFRAG. https://www.efrag.org/en/projects/voluntary-reporting-standard-for-smes-vsme/concluded 

European Commission. (n.d.). Simplification. European Commission. https://commission.europa.eu/law/law-making-process/better-regulation/simplification-implementation-and-enforcement/simplification_en 

European Commission. (2025). Commission presents voluntary sustainability reporting standard to ease burden on SMEs. https://finance.ec.europa.eu/publications/commission-presents-voluntary-sustainability-reporting-standard-ease-burden-smes_en? 

European Commission. (2026). Feedback on sustainability reporting standards: additional explanatory information regarding the value chain cap. https://finance.ec.europa.eu/news/feedback-sustainability-reporting-standards-additional-explanatory-information-regarding-value-chain-2026-05-06_en 

OP Pohjola & Nordic Institute of Business & Society NIBS. (2026). Suuryritystutkimus 2026: Kasvun käänne etenee. OP Pohjola. https://www.op.fi/documents/10208/3583144/Suuryritystutkimus-2026-OP-Pohjola.pdf/eba08b4f-c2ee-8e4c-7eb3-60d886d88410?t=1768918352771 

Segal, M. (2026, May 7). EU releases proposed finalized mandatory and voluntary sustainability reporting standards. ESG Today. https://www.esgtoday.com/eu-releases-proposed-finalized-mandatory-and-voluntary-sustainability-reporting-standards/ 

Skön, N. & Laitinen, M. (2026). Kestävyyttä koskevan raportointisääntelyn yksinkertaistaminen loppusuoralla. https://fondia.com/fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/kestavyytta-koskevan-raportointisaantelyn-yksinkertaistaminen-loppusuoralla