YTM Heikki Pantsar työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja projektipäällikkönä Pk-yritysten kasvupolku -hankkeessa. 

Mitä tulee mieleesi sanasta kasvuyritys? Liikevaihto kasvaa vauhdilla, yritys palkkaa lisää väkeä, laajentaa uusille markkinoille ja ottaa seuraavan ison harppauksen. Nuoret ja nälkäiset uraohjukset pitchaavat liikeideoitaan startup-pöhinän täyttämissä bisnesseminaareissa. Vai jotain ihan muuta?  

Suomen Yrittäjien (2026) mukaan kasvuyrityksellä tarkoitetaan usein yritystä, jonka henkilöstö tai liikevaihto kasvaa nopeasti. OECD:n ja EU:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen henkilöstömäärä on vähintään 10 henkilöä ja henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu ylittää kolmen vuoden aikana 20 prosenttia. Kasvu voi kuitenkin tarkoittaa myös uusille markkinoille laajentumista, yritysostoja, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, osaamisen vahvistamista tai TKI-yhteistyön hyödyntämistä.  

Kasvuyrityksistä on vielä eroteltava startup-yritykset, joilla tarkoitetaan yleensä nuorta ja nopeaa kasvua tavoittelevaa yritystä, joka ei välttämättä tuota vielä voittoa. Startup voi siis olla kasvuyritys, mutta kasvuyritys ei välttämättä ole startup, sillä kasvua voivat tavoitella kaikenikäiset ja eri toimialoilla toimivat yritykset. (Suomen Yrittäjät 2026.) 

Viralliset määritelmät ovat tarpeellisia, mutta erityisesti pienten yritysten arjessa kasvu ei ole vain lukuja. Siksi kasvua kannattaa ajatella laajasti myös yrittäjän oman tilanteen ja yrityksen kehittämistarpeiden kautta. 

Monenlaista kasvua 

Todellisuudessa kasvu voi olla monennäköistä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan vakiinnuttamista, oman suunnan kirkastamista, palvelun selkeyttämistä tai uusien yhteistyökuvioiden löytämistä. Tai sitä, että yrittäjän arki muuttuu hallittavammaksi tai täysipäiväiseksi yrittäjyydeksi. Kaikki riippuu siitä, miten kasvu ja kasvuyritys määritellään, ja millaisten tekijöiden avulla kasvu nähdään olevan mahdollista. Viime aikoina pk-yrityksissä kasvu on nähty rakentuvan erityisesti yrityksen sisäisten asioiden, kuten johtamisen, henkilöstön osaamisen tai strategian varaan (Kasvu Open 2026). 

Tuoreimmassa Lapin yrittäjyysstrategiassa (Lapin ELY-keskus 2025) painotetaan yritysten halua kasvaa sekä kasvun mahdollistamista mahdollisimman monelle yritykselle. Kehittämistyön osalta tämä korostaa laajaa kasvun tulkintaa, joka ei perustu ainoastaan lukuihin tai siihen, miten yritys täyttää kasvuyritykselle tunnusomaiset piirteet tai joskus stereotyyppisetkin mielikuvat. Yritykset etenevät eri tahtiin ja eri lähtökohdista, eikä kasvuun siten ole olemassa yhtä oikeaa polkua tai ennalta määrättyä aikataulua.  

Kun kasvua tarkastellaan laajasti, myös sen vaikutuksia on hyvä tarkastella laajasti. Kasvu ei ole vain liikevaihdossa tai henkilöstömäärässä näkyvä lopputulos, vaan myös yrityksen arkea, tekemisen tapoja ja yrittäjän omaa roolia muuttava prosessi. Kasvusta puhuttaessa ei riitä, että kysytään kasvaako yritys. Yrityksen toiminnan kannalta tärkeää on kysyä, mitä kasvu käytännössä tarkoittaa ja millaisia seurauksia sillä on. Usein se tarkoittaa käytännön muutoksia, valintoja ja joskus myös luopumista. Kasvun kohdalla kiinnostavaa ei ole vain se, kasvaako yritys, vaan myös se, mitä kasvu tekee yritykselle.  

Kasvun vaikutukset 

Yrityksissä kasvu ei synny tyhjästä. Käytännössä kasvu tarkoittaakin melkein aina sitä, että yrityksessä tehdään jotain toisin kuin ennen. Se voi olla vaikkapa palvelun selkiyttämistä, toimintatavan muutosta, uuden kokeilua, työn uudelleen organisointia, jostain luopumista tai yhteistyön rakentamisesta uudella tavalla. Jotain on muutettava, jotta kasvu on mahdollista. 

Kasvu on siis aina myös muutostilanne. Siksi se voi vaikuttaa yritykseen myös tavoilla, joita ei voi täysin ennakoida. Jatkuvaa kasvua ei kannata miettiä yrityksen itseisarvona, koska se vaatii myös hallittavuutta ja ennakointia. Jos kasvu irtoaa yrityksen arjesta ja resursseista, se voi kääntyä itseään vastaan ja alkaa syödä niitä asioita, joiden varaan koko toiminta on alun perin rakentunut. Toiminnan kasvaessa muuttuvat samalla myös roolit, vastuut ja tarpeet. 

Kasvusta puhuttaessa unohtuu helposti, että se ei ole vain ulkoapäin annettu ihanne tai tavoite, vaan sen pitää olla myös yrittäjän oma ajatus. Ulkopuolelta voidaan tarjota tukea, näkökulmia ja työkaluja, mutta kukaan ei voi lopulta määritellä yrityksen puolesta, millainen kasvu on järkevää, kestävää tai tavoiteltavaa. Siksi kasvun ja kehittämisen äärellä pitäisi ensin pysähtyä kysymään, mitä yritys itse tarvitsee ja mihin yrittäjä on valmis sitoutumaan. 

Kasvun esteet 

Kasvulla on myös esteensä. Pelkkä halu kasvuun ja riskinottoon ei riitä. Joskus esteenä voi olla esimerkiksi rahoituksen saamisen vaikeus. Tuoreimman mikroyritysbarometrin (Mikro – ja yksinyrittäjät ry 2026) mikroyrityksistä puolet haluaisi kyllä kasvaa, mutta erityisesti kaikkein pienimmissä ja vasta alkuvaiheessa olevissa yrityksissä rahoitus voi tuntua niin vaikeasti saavutettavalta, ettei sitä välttämättä edes haeta. 

Kasvun esteet eivät kuitenkaan liity aina rahoitukseen tai riskinottoon. Etenkin yksinyrittäjällä kehittäminen voi pysähtyä hyvin arkisiin asioihin, kuten ajan puutteeseen, työn kuormittavuuteen, epäselvään suuntaan tai siihen, ettei oman yrityksen kehittämistä edes mielletä kasvuksi. Pienet muutokset voivat olla yrityksen kannalta merkittäviä, vaikka ne eivät näy ulospäin suurina kasvutekoina.  

Kaikki yrittäjät eivät myöskään halua kasvaa siinä merkityksessä, jossa kasvu yleensä ymmärretään. Yritys voi olla rakennettu toimeentulon, vapauden, elämäntilanteen tai työn mielekkyyden ympärille, jolloin laajentuminen tai henkilöstön palkkaaminen ei välttämättä tunnu järkevältä. Siksi kasvusta puhuttaessa olisi tärkeää tunnistaa, ettei kyse ole vain yrittäjän rohkeudesta tai asenteesta, vaan myös siitä, millaiset edellytykset hänellä on pysähtyä, arvioida tilannettaan ja kehittää yritystä omilla ehdoillaan. 

Kasvun odotukset 

Yrittäjyyteen liittyy laajemmin nykytyöelämään vahvasti liitettäviä kulttuurisesti rakentuneita merkityksiä, kuten yrittäjämäisen asenteen ja epävarmuuden sietämisen korostamista. Yrittäjyyttä koskeva julkinen puhe myös heijastaa ja tuottaa laajempia yhteiskunnallisia ihanteita, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjyys voi toimia eräänlaisena ihannekansalaisuuden metaforana. (Koskinen 2021; Koskinen & Saarinen 2019.) 

Samaan aikaan myös kasvusta on tullut yksi keskeinen tapa puhua yritysten ja koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. Yrityksen ei odoteta vain toimivan, vaan uudistuvan, kehittyvän ja tavoittelevan seuraavaa askelta. Siksi kasvusta puhuttaessa on hyvä kysyä, millaisia odotuksia kasvupuhe yrityksille asettaa ja millaisilla käytännön teoilla kasvua voidaan tukea niin, ettei se jää vain yleiseksi vaatimukseksi ja ihanteeksi. 

Tuskin kukaan yhteiskunnallista keskustelua seuraava ihminen on voinut välttyä kuulemasta, että tarvitsemme kasvua. Kasvua tehdään monella tasolla. Sitä edistetään poliittisilla päätöksillä, mutta yhtä lailla se rakentuu ruohonjuuritasolla pienistä teoista, jotka auttavat yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen omassa arjessaan ja toiminnassaan. Käytännönläheiset kohtaamiset, neuvot, verkostot ja rohkaisut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kasvu tarvitsee isoja rakenteita, mutta se tarvitsee myös arjen tasolla tehtävää työtä, jossa yrityksen tilanne otetaan tosissaan ja apu tuodaan riittävän lähelle. 

Kestävää kasvua 

Vaikka yrittäjyyteen ja kasvuun liitetään helposti myönteisiä mielikuvia, kuten rohkeutta, uudistumista, kunnianhimoa ja elinvoimaa, on samalla kuitenkin aiheellista kysyä, miten hyvin nämä ihanteet sopivat yhteen etenkin pienten yritysten ja etenkin yksinyrittäjien arjen kanssa. Siksi on tärkeää puhua kasvusta myös tavalla, joka tunnistaa sen rajat ja ehdot. Yksinyrittäjän kohdalla tämä tarkoittaa myös omien voimavarojen tunnistamista. 

Yksinyrittäjän kohdalla yrityksen kehittäminen ei ole koskaan irrallaan yrittäjän omasta elämästä, vaan yrityksen toiminta ja kehittäminen rakentuu pitkälti yrittäjän omien voimavarojen varaan. Siksi yksinyrittäjien kohdalla kasvusta puhuttaessa pitäisi puhua myös palautumisesta, työn rajaamisesta, taloudellisesta turvallisuudesta, ihmissuhteista ja siitä, jääkö yrittäjälle elämään muutakin sisältöä kuin yrityksen pyörittäminen.  

Kasvu ei ole kestävää, jos se perustuu jatkuvaan venymiseen ja siihen, että yrittäjä paikkaa rakenteiden puutteet omalla jaksamisellaan. Tässä myös vertaistuella ja verkostoilla on merkitystä, sillä toisten yrittäjien kanssa omaa tilannetta voi usein tarkastella tavalla, joka tekee arjen haasteista näkyvämpiä ja helpommin käsiteltäviä. (Hannonen ym. 2022.) 

Yhdessä kohti kasvua 

Kun yritysten kasvu ymmärretään laajasti, yritysten tukeminen ei voi perustua yhteen valmiiseen malliin. Tarvitaan tietoa yritysten omista tarpeista, tilaa oman tilanteen jäsentämiselle ja mahdollisuuksia oppia myös muilta yrittäjiltä. 

Pk-yritysten kasvupolku -hankkeessa on kevään aikana kartoitettu yritysten kehittämistarpeita kyselyillä ja haastatteluilla. Yrityksiltä kerätty tieto on auttanut hahmottamaan, millaisiin kysymyksiin ja tilanteisiin yrityksissä tarvitaan tukea. Vastausten pohjalta on rakennettu kolme sparrausryhmää eri tilanteissa oleville yrityksille.  

Lapin ammattikorkeakoulun Kohti kasvua -sparrausryhmä käynnistyy elokuussa 2026. Ryhmä on tarkoitettu mikroyrityksille ja yksinyrittäjille, jotka haluavat kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ja omista lähtökohdistaan. Ryhmässä käsitellään esimerkiksi myyntiä ja markkinointia, työn organisointia, verkostojen kehittämistä sekä kasvun esteiden tunnistamista. 

Sparrausryhmän toiminta nojaa vahvasti vertaisoppimiseen ja yhteiskehittämiseen. Se on avoin toimialasta riippumatta ja tarjoaa tilan pysähtyä, jäsentää omaa tekemistä ja pohtia yrityksen seuraavia askeleita omista lähtökohdista käsin. Tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan tarjota ajattelun tukea niihin kysymyksiin, joita yritysten arjessa oikeasti kohdataan. Usein ne liittyvät järjestelmällisempään tekemiseen, oman toiminnan jäsentämiseen tai uusien näkökulmien löytämiseen ja verkostojen rakentamiseen. Ennen kaikkea kyse on halusta tarkastella omaa toimintaa rehellisesti ja kehittää sitä yrityksen omilla ehdoilla, ei ulkopuolelta tulevien kasvuihanteiden mukaan. 

Ryhmässä muilta oppien ja muita kannustaen 

Ryhmämuotoinen sparraus sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa yrityksellä ei ole yhtä yksittäistä ongelmaa ratkaistavana, vaan tarve jäsentää kokonaisuutta. Usein yrityksen kehittäminen ei ala suuresta strategiasta, vaan siitä, että yrittäjä saa sanoitettua oman tilanteensa ääneen muille. Silloin ryhmästä voi nousta esiin samanlaisia kysymyksiä, samoja ongelmia ja joskus myös hyvin käytännöllisiä ratkaisuja, joita ei olisi yksin tullut ajatelleeksi. 

Yksi sparrausryhmään mukaan hakenut yrittäjä kuvasikin tärkeäksi motiivikseen sen, että ryhmämuotoinen toiminta tuo tekemiseen myös sopivaa myönteistä painetta. Kun mukana on muita samassa tilanteessa olevia, omien tavoitteiden edistäminen ei jää yhtä helposti pelkäksi aikomukseksi. Samalla vertaisoppiminen nähdään ryhmän suurena vahvuutena. Arvo ei synny vain vetäjien tuomasta sparrauksesta, vaan myös siitä osaamisesta, kokemuksesta ja näkökulmista, joita osallistujat voivat jakaa toisilleen. 

Jokaisella yrityksellä on oma kasvupolkunsa 

Kasvusta puhuminen on lopulta myös valintojen tekemistä. Jos kasvu ymmärretään vain nopeana laajentumisena, moni pieni yritys jää helposti kasvupuheen ulkopuolelle, vaikka yrityksessä tehtäisiin jatkuvasti viisasta ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Laajempi kasvun tulkinta antaa tilaa erilaisille yrityksille, erilaisille tavoitteille ja erilaisille elämäntilanteille. 

Ehkä olennaisinta ei ole kysyä, kuuluuko yritys kasvuyritysten joukkoon jonkin ulkoisen määritelmän perusteella. Tärkeämpää on kysyä, mitä yritys haluaa seuraavaksi vahvistaa, mitä sen pitää uskaltaa muuttaa ja millainen kasvu tukee sekä yrityksen tulevaisuutta että yrittäjän omaa arkea. Kasvupolku ei ole kaikille sama, eikä sen tarvitsekaan olla. 

Lopuksi 

Kohti kasvua – sparrausryhmään haku: https://forms.office.com/e/PpJmGKNfhE 

Ryhmän toiminta käynnistyy elokuussa 2026 ja sen vetäjinä toimivat Lapin AMK:n liiketalouden ja matkailun asiantuntijat. Sparraukseen mahtuu mukaan 8 yritystä. 

Lisätietoja Kohti kasvua – sparrausryhmästä:  

Kohti kasvua – ryhmämuotoinen sparraus mikroyrityksille ja yksinyrittäjille

Pk-yritysten kasvupolku -hanke on käynnistynyt syksyllä 2025. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen kaupunki. Euroopan unionin osarahoittaman hankkeen rahoituksen on myöntänyt Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanke jatkuu syyskuuhun 2027 asti. Kirjoittajan lisäksi Lapin AMK:lla hankkeessa työskentelevät Marja Lempiäinen ja Santeri Huttunen. 

Hankkeen tarkemmat tiedot: https://lapinamk.fi/hanke/pk-yritysten-kasvupolku-2/ 

Lähteet 

Hannonen, H., Luokkala, K., Mänttäri, S., Perälä, A., Leinonen, E., & Väänänen, M. (toim.). (2022). Yrittäjän työkirja hyvään elämään. Työterveyslaitos & Oulun yliopisto. Osoitteessa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/yrittajan-tyokirja-hyvaan-elamaan 

Kasvu Open (2026). Näkymä pk-yritysten kasvusta: kevät 2026. Kasvu Open -julkaisut. Osoitteessa https://kasvuopen.co/julkaisut/. Viitattu 10.6.2026 

Koskinen, H. (2021). Startup-yrittäjyys työn muutosdiskurssien valossa. Kulttuurintutkimus, 38(2–3). 

Koskinen, H., & Saarinen, A. (2019). Innovaatioita, kasvua ja yrittäjämäisiä kansalaisia. Yrittäjyyspuhe suomalaisissa hallitusohjelmissa 1979–2015. Sosiologia, 56(2), 141-156. 

Lapin ELY-keskus (2025). Lapin yrittäjyysstrategia 2025-2030+. Osoitteessa https://lapinluotsi.fi/lapin-yrittajyysstrategia/. Viitattu 13.5.2026. 

Suomen Yrittäjät (2026). Kasvu ja kehitys. Osoitteessa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/liiketoiminta/kasvu-ja-kehitys/. Viitattu 29.5.2026