Energiatehokkuuslain muutos tuo sekä velvoitteita että mahdollisuuksia

DI Sini Kuula työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs Rakennettu Ympäristö -osaamisryhmässä.

Energiatehokkuuslakiin on tullut merkittäviä päivityksiä vuoden 2026 tammikuusta alkaen ja moni yritys on siirtynyt velvoitteen piiriin, vaikka itse yrityksen koko olisikin pysynyt muuttumattomana.

Tässä artikkelissa käydään läpi voimaan astuneet muutokset ja pohditaan, millaisia mahdollisuuksia nämä uudistukset voivat tuottaa itse yrityksille, mutta myös palveluiden tarjoajille.

Mikä on muuttunut

Keskeisin muutos on, että yritysten energiatehokkuusvelvoitteet perustuvat jatkossa ensisijaisesti energiankulutukseen, ei yrityksen kokoon. Aikaisemmin energiakatselmusvelvoitteiden piirissä on ollut yritykset, jotka määriteltiin EU:n komission kokoluokkakriteerien perusteella suuriksi yrityksiksi. Tämä tarkoitti toimijoita, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 250 työntekijää tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa. (Energiavirasto, 2026b)

Uusi määritelmä tarkastelee ainoastaan yrityksen energiankulutusta ja pakollisen energiakatselmuksen kynnysarvoksi on määritelty 2 700 MWh vuodessa. Lisäksi yritykset, joiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa, ovat velvoitettuja ottamaan käyttöönsä sertifioidun energiahallintajärjestelmän (ISO 50001 tai ETJ+). Määräpäivä tämän 2 700 MWh kynnyksen ylittävillä yrityksillä on 11.10.2026. Muutosten taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. (Energiavirasto, 2026b)

Ketä muutos koskee ja miten kynnysarvo määritellään

Kynnysarvon ylitys lasketaan kolmen edellisen vuoden energiankulutuksen perusteella. Kulutuslaskelmassa huomioidaan sähkö, lämpö, ajoneuvojen käyttö sekä muut mahdolliset käytössä olevat polttoaineet.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös sellainen yritys, joka ei koskaan mieltäisi itseään suureksi energiankuluttajaksi, voi ylittää rajan yllättäen. Yksittäinen kulutuserä voi jäädä pieneksi, mutta summa voi silti ylittää 2 700 megawattitunnin rajan. Tästä syystä kynnysarvon tarkistaminen kannattaa tehdä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti, ei pelkän sähkölaskun perusteella. Lisäksi yritys on velvollinen ilmoittamaan energiankulutustietonsa Energiavirastolle. (Energiavirasto, 2026b)

Taulukko 1. Energiatehokkuusvelvoitteessa huomioitavat kulutuserät

Kulutuserä	Mitä tarkistaa
Sähkönkulutus	Kiinteistö- ja prosessisähkö viimeisen 3 vuoden ajalta (MWh/vuosi)
Lämmönkulutus	Ostettu kaukolämpö sekä lämmitykseen käytetyt polttoaineet (öljy, kaasu, puu ym.)
Ajoneuvot ja työkoneet	Yrityksen omistamien tai käytössä olevien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus (diesel, bensiini, kaasu)
Muut prosessipolttoaineet	Tuotannossa käytettävät polttoaineet, esim. kivihiili, koksi, maakaasu, nestekaasu tai teollisuuden sivutuotekaasut

Alle kynnysarvon jäävät yritykset voivat edelleen toteuttaa vapaaehtoisen energiakatselmuksen, jolle on mahdollista hakea Business Finlandin myöntämää tukea. Tukimäärä on 40–50 % riippuen siitä, kuuluuko hakija energiatehokkuussopimukseen. Tuen hakija voi olla kunta, seurakunta, säätiö tai pk-yritys. (Energiavirasto, 2026a) Lapin Ammattikorkeakoulu tuottaa niin vapaaehtoisia kuin yrityksille pakollisia energiakatselmuksia palveluliiketoimintanaan ja kehittää tarjontaansa vuoden 2026 ajan strategiahankkeen avulla.

Intressit vapaaehtoiseen katselmukseen

Miksi yritys tai kiinteistötoimija suorittaisi vapaaehtoisen energiakatselmuksen kohteessaan? Hyödyt ja intressit voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: ennakointi, investointien ohjaus sekä kilpailu- ja rahoitusetu.

Yrityksen on hyvä ennakoida omia kasvusuunnitelmiaan myös tuetun energiakatselmuksen osalta. Mikäli toimijalla on suunnitelmissa toteuttaa esimerkiksi kiinteistökauppoja tai tuotannon laajennusta, on järkevää arvioida, siirtyykö yritys mahdollisesti laajennuksen myötä pakollisen energiakatselmuksen piiriin ja hyödyntää saatavissa oleva tuki ennakoiden. Toimijan omien laajennussuunnitelmien lisäksi on ennakoitava, että EU:n energiatehokkuustavoitteet kiristyvät jatkuvasti, joten mikäli yritys lähentelee kynnysarvoa, voi olla järkevää hyödyntää saatavilla oleva tuki jo ennen kuin tavoitteet jatkavat kiristymistään.

Vapaaehtoinen energiakatselmus tuottaa toimijalle myös työkalun investointien priorisointiin. Jos kohteessa tiedossa on tarpeita isommille korjaushankkeille, energiakatselmus antaa tähän dataa tueksi, jonka avulla toimenpiteet voidaan toteuttaa tärkeysjärjestyksessä. Katselmus voi myös antaa aihetta pohtia korjaustoimenpiteitä, vaikka näitä ei etukäteen olisikaan tiedossa, sillä usein katselmusten yhteydessä löydetään erinäisiä rahareikiä esimerkiksi paineilmavuotojen muodossa.

Kiinteistön energiatehokkuustieto on yhä useammin edellytys tai kilpailuetu rahoituksen saannissa ja isojen vuokralaisten kiinteistövalinnoissa. Yritys, jolla on dokumentoitu energiakatselmus ja toimenpidesuunnitelma, näyttäytyy vastuullisempana ja ennakoivampana kumppanina.

Katselmusmallit, mitä, kenelle ja millä tuella?

Kuvassa 1 voidaan tarkastella, mitä selvitysmalleja yrityksen tilanteeseen on saatavissa, ja kuinka paljon kyseiseen toimenpiteeseen on saatavissa energiatukea. Lapin Ammattikorkeakoulu on toteuttanut sekä Motiva-mallin energiakatselmuksia että aikaisemmin niin kutsuttuja suuren yrityksen energiakatselmointeja. HULAP-hankkeen aikana syntyi idea, että ammattikorkeakoulu voisi laajentaa tarjontaansa myös täsmäkatselmusten tarjoamiseen. Alueen yrityksillä ja toimijoilla havaittiin usein olevan tarve selvittää yksittäistä, rajattua osa-aluetta energiankäytöstään ilman, että koko kiinteistön tai tuotannon kattava katselmus olisi tarpeen tai edes taloudellisesti perusteltu.

Kuva 1. Energiakatselmukset ja energiatuet 2026 (Motiva, 2026).

Yksi konkreettinen esimerkki tästä tarpeesta on hukkalämpö. Monessa kohteessa syntyy prosessien tai kiinteistötekniikan yhteydessä lämpöä, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta jonka määrää tai talteenottomahdollisuuksia yrityksellä ei ole ollut keinoja arvioida. Täyden Motiva-katselmuksen sijaan tällaiseen kysymykseen vastaa paremmin kevyempi, kohdennettu selvitys (täsmäkatselmus), joka voidaan rajata esimerkiksi juuri hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksiin. Näin yritys saa nopeasti ja kustannustehokkaasti vastauksen juuri siihen kysymykseen, joka sen toimintaa käytännössä askarruttaa, ja tulokset voivat toimia myöhemmin myös laajemman katselmuksen tai investointipäätöksen pohjana.

Miksi tämä on mahdollisuus myös TKI-toiminnalle?

Lakimuutos ei ole merkittävä ainoastaan yrityksille, vaan se muuttaa myös koko katselmuspalveluiden markkinaa. Kun velvoite ei enää rajaudu harvoihin, kokoluokaltaan suuriin toimijoihin vaan määräytyy energiankulutuksen perusteella, katselmusten kysyntä laajenee merkittävästi myös pk-yrityskentässä. Tämä avaa Lapin AMK:lle mahdollisuuden kasvattaa jo olemassa olevaa palveluliiketoimintaansa juuri sillä hetkellä, kun kysyntä alueella lisääntyy.

Katselmustoiminnan luonne tukee myös pitkäjänteistä asiakassuhdetta, koska katselmus on toistettava neljän vuoden välein, ensimmäinen toimeksianto ei jää kertaluontoiseksi kaupaksi vaan voi muodostua toistuvaksi yhteistyöksi asiakkaan kanssa. Tämä tekee katselmuspalvelusta erityisen kiinnostavan kasvualustan myös pidemmällä aikavälillä.

Palvelu kytkeytyy luontevasti myös Lapin AMK:n muuhun TKI-osaamiseen. Katselmustyössä esiin nousevat havainnot, esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet tai tarve hajautetulle energiantuotannolle, voivat toimia porttina syvempään yhteistyöhön asiakkaan kanssa, aina uusiin TKI-hankkeisiin saakka. Katselmus ei siis ole irrallinen palvelu, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa lyhyen aikavälin selvitystyö voi johtaa pitkäjänteisempään kehityskumppanuuteen.

Samalla katselmustoiminta voi tarjota arvokkaan oppimisympäristön, mikäli opiskelijat pääsevät osallistumaan todellisiin asiakastoimeksiantoihin. Tämä yhdistelmä kasvavasta markkinasta, toistuvasta asiakassuhteesta, kytkeytyminen laajempaan TKI-toimintaan ja opetusintegraatio tekee katselmuspalveluiden tuotteistamisesta strategisesti perustellun panostuksen, jonka hyödyt eivät rajoitu vain yksittäisiin toimeksiantoihin.

Yhteenveto

Energiatehokkuuslain muutos siirtää katselmusvelvoitteen määrittelyn yrityksen koosta sen energiankulutukseen, mikä tuo uuden joukon lappilaisia yrityksiä velvoitteen piiriin, osan jo tämän vuoden aikana, osan vasta myöhemmin kulutuksen kasvaessa. Samalla myös alle kynnysarvon jäävillä toimijoilla on käytössään tuettu, vapaaehtoinen katselmusmalli, jota kannattaa hyödyntää joko investointien suunnittelun tukena tai ennakoivana valmistautumisena tulevaan velvoitteeseen.

Käytännön askel on yksinkertainen: yrityksen kannattaa ensin selvittää oma energiankulutuksensa kolmen viime vuoden ajalta ja verrata sitä kynnysarvoihin. Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko kyseessä lakisääteinen velvoite vai kannattaako tilannetta lähteä selvittämään vapaaehtoisesti esimerkiksi kohdennetulla täsmäkatselmuksella, mikäli koko kiinteistön tai tuotannon kattava katselmus ei vielä ole ajankohtainen. Lapin AMK on mukana tässä muutoksessa sekä katselmuspalvelujen tuottajana että alueen osaamisen kehittäjänä.

Lähteet

Energiavirasto, 2026a. Energiakatselmus kannattaa! Saatavissa: https://energiatehokkuussopimukset.fi/wp-content/uploads/13.5.2026-Energiakatselmus-kannattaa-esityskooste.pdf (viitattu 17.7.2026)

Energiavirasto, 2026b. Uudet energiatehokkuusvelvoitteet yrityksille: energiankulutus ratkaisee energiakatselmus- ja energianhallintajärjestelmävelvoitteet. Saatavissa: https://energiavirasto.fi/-/uudet-energiatehokkuusvelvoitteet-yrityksille-energiankulutus-ratkaisee-energiakatselmus-ja-energianhallintajarjestelmavelvoitteet (viitattu 17.7.2026)

Motiva, 2026. Energiakatselmukset ja enregiatuet. Kurssimateriaali. (viitattu 17.7.2026)