Tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntijana FrostBit Software Laboratoriossa Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Generatiivinen tekoäly (AI eli Artificial Intelligence) on nopeasti kasvava teknologian osa-alue, jossa tekoäly tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai musiikkia. Suosittuja esimerkkejä ovat tekstipohjaiset mallit kuten ChatGPT ja kuvageneraattorit kuten DALL·E, Midjourney tai Stable Diffusion. Näitä järjestelmiä ohjataan antamalla niille prompteja eli kehotteita – tarkoin muotoiltuja pyyntöjä, jotka määrittelevät, mitä halutaan tekoälyn tuottavan.

Tässä artikkelissa käyn läpi promptauksen perusteita esimerkein, sekä avaan, miten generatiivisia tekoälyjä voidaan hyödyntää sekä töissä että vapaa-ajalla.

Miten promptaus toimii

Promptaaminen tarkoittaa tekoälylle annetun pyynnön kirjoittamista siten, että se ohjaa lopputulosta haluttuun suuntaan. Esimerkiksi tekstigeneraattorille voi antaa pyynnön: ”Kirjoita runko työsähköpostiin, jossa käyt läpi asiat XXXXXX ja pyydät selvennystä asiaan YYYYYY. Pidä sävy lämpimänä ja kohteliaana.” Kuvageneraattorille taas voi antaa kehotteen tyyliin: ”Värikäs, lievästi kubistinen piirros koirasta purjeveneessä auringonlaskun aikaan.”

Hyvin muotoiltu kehote auttaa saamaan tarkempia ja hyödyllisempiä tuloksia – olipa kyseessä esitelmän rungon luonnostelu, ideointi tai visuaalisen sisällön luonti.

Kuva 1. ”Colorful and realistic image of thinking artificial intelligence” – kehote (Kuva luotu DeviantArt:n DreapUp tekoälyllä)

Miten onnistua promptauksessa

Oli kyse kirjoittamisesta, koodaamisesta, suunnittelusta tai uuden oppimisesta, generatiivinen tekoäly hyödyntää kielimalleja ja syväoppimista ymmärtääkseen käyttäjän pyynnön. Lopputulos riippuu kuitenkin pitkälti siitä, miten hyvin ohjaat tekoälyä – eli siitä, miten laadit promptin. Huonosti muotoiltu kehotus tuottaa helposti epätarkkoja tai hyödyttömiä vastauksia.

Hyvän promptin periaatteet

  • Määrittele selkeä tavoite: Ennen kuin kirjoitat mitään, tiedä tarkasti, mitä haluat. Haluatko tekoälyn kirjoittavan oppaan sähköautoista, vai piirtävän kuvan vaaleanpunaisesta ylämaanlehmänvasikasta? Tulos paranee, kun pyydät täsmällistä asiaa.
  • Ole yksityiskohtainen: Yleinen pyyntö antaa yleisen vastauksen. Mitä tarkemmin kuvaat toivomasi sisällön (esim. tyyli, sävy, aihepiiri, pituus), sitä osuvampi vastaus. Teknologia kirjailija Rob May kuvaa tätä ”AI-leipäkauppana”: jos pyydät vain voileipää, saat sattumanvaraisen leivän. Mutta jos tilaat katkarapu-avokado-leivän täysjyväleivällä ja pippurimajoneesilla, saat juuri sen mitä halusit.
  • Käytä avainsanoja: Tarkat hakusanat auttavat tekoälyä ymmärtämään kontekstin paremmin. Esimerkiksi: ”Luo vakuuttava myyntipuhe” tai ”Kirjoita asiallinen, ystävällinen sähköposti asiakastapaamisesta” antaa AI:lle oikeat rajat.
  • Ole ytimekäs, mutta kattava: Hyvä prompti voi olla lyhyt, kunhan se on selkeä. Pidemmät pyynnöt voivat tarjota kontekstia, mutta tärkeintä on, ettei prompti ole sekava. (Harvard University IT 2025; Innovation in Business 2024.)

Vältä näitä virheitä

  • Vältä kyllä/ei-kysymyksiä: Tällaiset kysymykset johtavat lyhyisiin, pinnallisiin vastauksiin. Avoimet kysymykset tuottavat syvällisempää ja hyödyllisempää sisältöä. Esimerkiksi: ”Miksi liiallinen sokeri on haitallista terveydelle?” on parempi kuin ”Onko sokeri pahaksi?”
  • Älä käytä ristiriitaisia termejä: Promptit kuten ”anna tarkka arvio” ja ”arvioi karkean arvion mukaan” voivat hämmentää tekoälyä. Selkeys on tärkeää.
  • Älä mutkista asioita: Vältä turhaa monimutkaisuutta ja ammattislangia. Selkeät, yksinkertaiset pyynnöt toimivat parhaiten.
  • Määritä sävy: Jos et kerro, haluatko muodollisen vai rennon vastauksen, saatat saada vääränlaisen sävyn. Esimerkiksi: ”Kirjoita ystävällinen mutta asiallinen sähköposti kokouskutsusta” on parempi kuin pelkkä ”kirjoita kokouskutsu”. (Innovation in Business 2024.)

Hyvin laadittu prompti on kuin keskustelunavaus: miten ja mitä sanot tekoälylle vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen. Promptaamisen harjoittelu ja ymmärrys tekevät sinusta taitavan tekoälyn käyttäjän – niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Generatiivinen AI työelämässä

Generatiiviset tekoälysovellukset ovat yleistyneet nopeasti työelämässä, sillä ne voivat tehostaa luovaa työtä, nopeuttaa prosesseja ja vähentää manuaalista kuormitusta. Käyttökohteita löytyy lähes kaikilta aloilta:

  • Sisällöntuotanto: Generatiivinen AI voi auttaa tuottamaan luonnoksia uutiskirjeisiin, verkkosivujen sisältöihin, blogeihin tai raportteihin.
  • Ideointi ja suunnittelu: Kuvageneraattoreilla voidaan luoda nopeita visuaalisia luonnoksia esimerkiksi markkinointi- tai tuotekehitysprojekteihin.
  • Koodaus ja dokumentointi: Ohjelmoijat hyödyntävät tekstipohjaisia AI-malleja muun muassa koodin kirjoittamiseen, virheiden korjaamiseen sekä teknisen dokumentaation tuottamiseen.

Tekoäly voi myös tukea sisäistä viestintää, asiakaspalvelua tai projektinhallintaa esimerkiksi sähköpostiluonnosten tai tehtävälistojen generoinnilla. Kuitenkin tulosten hyödyntäminen edellyttää käyttäjältä ymmärrystä siitä, miten laadukkaita kehotteita (prompteja) kirjoitetaan. Huolellisesti muotoiltu kehotus parantaa merkittävästi tekoälyn tuottaman sisällön laatua (Valliani 2024).

Kuva 2. ”Futuristic computer screen with AI prompt on display” – kehote (Kuva luotu ArtBreeder tekoälyllä)

Hyvän kehotteen rakenne

Hyvä kehotus rakentuu neljästä osasta: henkilörooli (persona), tehtävä (task), konteksti (context) ja muoto (format) (Valliani 2024). Esimerkiksi:

”Olen henkilöstöpäällikkö. Kirjoita sähköposti uudelle työntekijälle, jossa toivotan hänet tervetulleeksi ja pyydän häntä varaamaan tapaamisajan kanssani ensi viikolle.”

Tässä kehotteessa AI:lle annetaan selkeä rooli, yksityiskohtainen tehtävä sekä konteksti ja toivottu lopputulos. Lisäksi kannattaa:

  • Käyttää luonnollista kieltä: Vältä monimutkaista muotoilua — ajattele AI:n kanssa keskustelemista kuten kollegan kanssa työskentelyä.
  • Antaa selkeät ja rajatut ohjeet: Esimerkiksi: “Kirjoita sähköposti, jossa kiitetään asiakasta projektista ja pyydetään palautetta kolmesta osa-alueesta: laatu, aikataulu ja yhteistyö.”
  • Pyyntömuotoilu ja esimerkit: Voit ohjata AI:ta sanomalla “toimi kuin asiantuntija” tai antaa mallilauseen, jonka tyylistä tekstiä haluat.

Hyvin jäsennelty ja täsmällinen kehotus vähentää virhemahdollisuuksia ja auttaa saamaan käyttökelpoisen vastauksen nopeammin.

Hyöty irti myös vapaa-ajalla

Generatiivista tekoälyä voi hyödyntää monipuolisesti myös vapaa-ajalla. Sen avulla voi rikastuttaa omaa luovaa tekemistä, oppimista ja suunnittelua.

Luova harrastaminen

Tekoäly voi toimia kumppanina tarinoiden, runojen ja jopa pelien ideoimisessa tai kirjoittamisessa. Se voi auttaa esimerkiksi luomaan maailmoja, hahmoja ja vuoropuhelua. Pelien kehittäjät voivat hyödyntää AI:ta ideoiden jalostamiseen, pelimekaniikkojen luonnosteluun tai visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Lisäksi tekoälypohjaiset työkalut mahdollistavat pelin elementtien, kuten kuvien, äänien ja 3D-mallien, luomisen, mikä voi säästää aikaa ja resursseja.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikki pelien julkaisualustat eivät hyväksy AI:n luomaa sisältöä, erityisesti silloin kun kyseessä ovat 3D-mallinnetut hahmot, tekstuurit tai muut visuaaliset elementit. Esimerkiksi Unity Asset Store ja monet pelialustat edellyttävät, että sisällön tekijä omistaa kaikki oikeudet käyttämiinsä materiaaleihin, mikä voi rajoittaa tekoälyn avulla tuotetun sisällön kaupallista käyttöä.

Matkasuunnitelmat ja vapaa-ajan ideointi

Tekoäly voi antaa vinkkejä matkakohteista, auttaa suunnittelemaan aikatauluja tai ehdottaa tekemistä lomalle. Se voi myös auttaa varausten muistamisessa ja reittien suunnittelussa. Ihmisen on kuitenkin aina syytä tarkastaa tekoälyn antamat tiedot, varsinkin matkustamista suunnitellessa, koska ne voivat olla virheellisiä ja matkaaja saattaa löytää itsensä yllättävistä paikoista.

Oman oppimisen tukena

Tekoäly soveltuu erinomaisesti uusien aiheiden opiskeluun. Se voi selittää vaikeita käsitteitä yksinkertaisesti, tarjota esimerkkejä tai toimia keskustelukumppanina vaikkapa kielten oppimisessa. Lisäksi se voi auttaa rakentamaan harjoitustehtäviä tai muistilistoja oppimisen tueksi.

Kuva 3. ” Peaceful nature scene with old ruins. Sun is setting behind mountains in the horizon and first stars have come out. There are lots of trees and flowers and a small stream of blue clear water” – kehote (Kuva luotu ArtBreeder tekoälyllä)

Promptauksen pimeä puoli

AI-malleja voidaan käyttää väärin tavoilla, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa yksilöille tai yhteisöille. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:

Kuviin ja ääniin perustuvat manipuloinnit

Kuvien manipulointi voi johtaa deepfake-materiaaliin: esimerkiksi henkilön kasvojen liittäminen toiseen kehoon tai valokuvien muokkaus niin, että esitetään jotain, mitä ei ole tapahtunut. Äänitallenteissa voidaan puolestaan luoda uskottavia puheimitaatioita (voice cloning), joita voidaan käyttää väärin esimerkiksi kiristyspuheluissa tai feikkipuheluissa, joissa henkilö esitetään sanoneen jotain, mitä hän ei ole sanonut.

Kyseenalainen materiaali ja disinformaatio

Promptauksella voidaan tuottaa määrätietoisesti harhaanjohtavaa tai vihamielistä sisältöä. Tutkimus osoittaa, että LLM-malleja voidaan manipulointipyyntöjen avulla saada luomaan disinformaatiota, ja tietyntyyppisillä promptauksilla (esimerkiksi tunnepitoisilla tai empaattisilla kehotteilla) disinformaation tuotanto voi jopa voimistua. Tämä tekee haitallisen sisällön massatuotannosta helposti toteutettavaa. (Andorno, Germani, Spitale & Vinay 2025.)

Kiristykseen, huijaukseen ja petoksiin liittyvä käyttö

Feikkiäänitteiden ja tekaistujen tekstien avulla voidaan toteuttaa kohdennettuja huijauksia, identiteettivarkauksia ja kiristyksiä. Jo laajemmat analyysit ja katsaukset varoittavat, että generatiivinen AI mahdollistaa entistä skaalautuvammat ja uskottavammat huijausoperaatiot. (Segun 2025.)

Yksityisyys, valvonta ja profilointi

AI voi analysoida ja yhdistää suuria tietomassoja (kuvat, videot, sosiaalisen median viestit jne.) ja rakentaa yksityiskohtaisia profiileja ihmisistä — mm. sijainti-, verkosto- ja käyttäytymismalleja. Tällainen kyvykkyys voi johtaa yksityisyyden rikkoutumiseen, kohdennettuun vaikutusvaikuttamiseen ja laajamittaiseen valvontaan.

Vastuu ja oikeudelliset seuraukset

Kun manipulatiivista materiaalia levitetään, syntyy vaikeita vastuukysymyksiä: kuka on vastuussa, miten todisteet arvioidaan ja miten suojellaan niitä, joita materiaali vahingoittaa. Useat raportit kehot­tavat selkeämpään sääntelyyn, vastuullisiin kehityskäytäntöihin ja teknisiin tunnistustyökaluihin.

Mallien “jailbreak” ja turvallisuusaukot

Joidenkin mallien turvarajat voidaan ohittaa tai niiden avoimen lähdekoodin versiot voivat tarjota helpomman alustan väärinkäytölle. Tämä lisää tarvetta turvallisuus-, valvonta- ja käyttörajoituskäytännöille. (Segun 2025.)

Miten generatiivisen tekoälyn käyttöä kontrolloidaan?

Koska tekoälyn tuottaman sisällön tunnistaminen alkaa olla kuluttajille haastavaa, pyritään sitä kontrolloimaan EU-tasolla uuden tekoälyasetuksen avulla. Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) kieltää tekoälysovellukset, jotka manipuloivat ihmisten käyttäytymistä tai hyväksikäyttävät haavoittuvuuksia (esimerkiksi ikää tai sosiaalista asemaa) siten, että kuluttajan kyky tehdä tietoinen päätös heikentyy — tällaisia käytäntöjä pidetään “sietämättöminä riskeinä”, joihin ei sallita poikkeuksia. Asetuksen tarkoituksena on suojella kuluttajia haitalliselta, harhaanjohtavalta tai valheellisesti tuotetulta tekoälysisällöltä ja varmistaa, että generatiivisen tekoälyn tuottamat sisällöt ovat tunnistettavissa ja vastuullisesti tuotettuja. (European Commission 2025.)

Kuva 4. EU:n määrittelemät riskitasot (European Commission 2025.)

Korvaako AI ihmisen tekemän sisällön?

Vaikka generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan vaikuttavaa ja monipuolista sisältöä, se ei korvaa ihmisen luovuutta, asiantuntemusta tai eettistä harkintaa. AI toimii parhaimmillaan työkaluna, joka tukee ihmistä sisällöntuotannossa – se voi nopeuttaa prosesseja, tarjota ideoita tai luonnostella tekstejä, mutta lopullinen vastuu ja viimeistely jäävät aina ihmiselle.

Tekoäly voi toimia avustajana esimerkiksi silloin, kun haetaan uusia näkökulmia, selvennetään rakenteita tai tiivistetään laajaa aineistoa. Moni kirjoittaja käyttääkin AI:ta apuna ideoinnissa tai raakaversion laatimisessa, jonka pohjalta työstetään lopullinen versio. Myös taiteessa, kuten maalauksen harjoittelussa tai digitaalisten ympäristöjen luomisessa, AI:lla generoidut kuvat voivat toimia pohjana, jonka päälle ihmisen on helppo rakentaa oma lopullinen visuaalinen näkemyksensä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tekoälyn käyttö edellyttää käyttäjältä tietoa ja kriittistä silmää. Ilman aiheeseen perehtymistä AI:n tuottamaa sisältöä on helppo käyttää väärin tai ymmärtämättä, mikä voi johtaa virheelliseen tai epäasialliseen lopputulokseen. Käyttäjän tulee aina tarkistaa, arvioida ja muokata AI:n tuottamaa sisältöä. Lisäksi hän kantaa vastuun sisällön oikeellisuudesta, eettisyydestä ja asianmukaisuudesta.

Tekoäly ei siis korvaa ihmistä, vaan parhaimmillaan täydentää ja tukee ihmisen työtä. Se tarjoaa välineitä tehokkuuden ja luovuuden lisäämiseksi, mutta ei voi korvata inhimillistä harkintaa, arvoja ja asiantuntemusta.

Kuva 5. ”Human woman and AI in robot’s body, looking at a tablet” – kehote (Kuva luotu ArtBreeder tekoälyllä)

Lopuksi

Generatiivinen AI on tehokas työkalu, kun sitä osaa ohjata oikein. Promptaustaitojen kehittäminen on avainasemassa – mitä selkeämmin ja tarkemmin osaat muotoilla pyyntösi, sitä parempia tuloksia saat. On kuitenkin hyvä huomata, että tekoäly voi tehdä virheitä, eikä ymmärrä antamiaan vastauksia. Tekoälyn tuottamaan sisältöön tulee siis aina suhtautua kriittisesti, vaikka olisi itse muotoillut promptin miten huolellisesti tahansa. Voidaankin siis todeta, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä ja vastuu materiaalista, oli se sitten tekoälyn tuottamaa tai käyttäjän tekoälylle antamaa, on aina ihmisellä itsellään.

LÄHTEET:

Biller-Andorno N, Germani F, Spitale G & Vinya R. Frontiers in AI 2025. Emotional prompting amplifies disinformation generation in AI large-language models. Frontiers 7.4.2025. Viitattu 16.9.2025 https://www.frontiersin.org/journals/artificial-intelligence/articles/10.3389/frai.2025.1543603/full

European Commission 2025. AI Act. 1.8.2025. Viitattu 7.10. 2025.https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/regulatory-framework-ai

Harvard University IT 2025. Getting started with prompts for text-based Generative AI tools. 30.8.2023. Viitattu 6.8.2025. https://www.huit.harvard.edu/news/ai-prompts

Innovation in Business 2024. The Dos and Don’ts of AI Prompting. 21.10.2024. Viitattu 4.7.2025. https://www.innovationinbusiness.com/the-dos-and-donts-of-ai-prompting/

Segun S. 2025. The Global Security Risks of Open-Source AI Models. Global Center on AI Governance 21.2.2025. Viitattu 22.9.2025https://www.globalcenter.ai/research/the-global-security-risks-of-open-source-ai-models

Valliani J. 2024. The ultimate guide to writing effective AI prompts. Atlassian 18.9.2024. Viitattu 9.8.2025 https://www.atlassian.com/blog/artificial-intelligence/ultimate-guide-writing-ai-prompts